Sähköpajakurssilla mielikuvitukselliset projektityöt valmistuvat yritysten ja erehdysten kautta
Torstai 2.5.
Ensimmäisen vuoden opiskelijat Anneka Kruuti, Kalle Nieminen, Antti Mansikka ja Niklas Rehnberg työskentelevät keskittyneesti kyljelleen käännetyn suuren pöydän ympärillä. Interaktiiviseen beer pong -pöytään asennettujen IR-sensoreiden on tarkoitus tunnistaa paikallaan olevat kupit ja kuppien paikkoja merkkaavien LED-valojen palaa joko punaisena tai vihreänä.
”Viime kerralla saimme osan valoista toimimaan oikein – ne vaihtuivat vihreästä punaiseksi, kun kupin paikkaa kosketti. Nyt valoista yksikään ei toimi emmekä tiedä, mitä olemme tehneet tässä välissä”, Anneka naurahtaa.
”Kokeilemme johdottaa kaikki mikro-ohjainalustaan menevät laitteet uudelleen, jos se auttaisi.”
Perjantai 10.5.
Kurssin loppunäytös alkaa jo häämöttää ja pajalla on vilinää. Koska koodata voi missä vain, ovat Anneka, Kalle, Antti ja Niklas päättäneet käyttää päivän työtunnit itse pöydän valmiiksi saamiseen. Tänään pelipöytään lisätään kupeille tarkoitetut tuet sekä reiät pallonpuhdistinta varten.
Viime viikolla päänvaivaa aiheuttanut ongelma kuppien paikkoja merkkaavien led-valojen kanssa on ratkaistu, mutta haasteita on vielä jäljellä:
”Tällä hetkellä ongelmana on saada pisteet näkymään tulostaululla oikein. Tilanteessa, jossa yhtään kuppia ei poisteta pelilaudalta, vaan niiden paikkoja ainoastaan muutetaan, tulostaulu saattaa näyttää väärää pistetilannetta. Siksi taulun näyttö pitäisi saada toimimaan viiveellä. Tämän lisäksi olisi kiva saada tulostaululle muutamia näytönsäästäjiä näkymään pelin aikana”, Kalle kertoo.
Torstai 16.5.
H-hetki lähestyy! Anneka, Kalle, Antti ja Niklas ovat ahkeroineet pajalla koko viikon ja projektityö etenee vauhdilla. IR-sensorit tunnistavat kupit ja pistetaulu toimii moitteetta. Pallonpuhdistin paikalleen ja työ on valmis!
Tiistai 21.5., kurssin loppunäytös
Dipolin Lumituuli-auditorio on täynnä opiskelijoita ja erilaisia härveleitä. Anneka, Kalle ja Niklas seisovat työnsä ympärillä ja demonstroivat pelipöydän käyttöä yleisölle.
”Kaikki lähtee siitä, mitä infrapunasensorit kuppien alla havaitsevat”, Anneka selittää. ”Tietojen perusteella ohjasimme koodissa, minkä väriset ledit syttyvät kunkin infrapunasensorin ympärille. Lisäksi koodimme laskee, kuinka monen infrapunasensorin päällä on kuppi ja tämän perusteella sytyttää oikeat ledit LED-gridissä näyttäen oikeaa tulosta.”
Projektityö herätti yleisössä kiinnostusta ja sai tunnustusta kunnianhimoisuudestaan, kun Ulla Tuomisen Säätiö palkitsi sen yhdessä muiden kurssin parhaimpien töiden kanssa.
”Kaiken kaikkiaan jäi hyvä fiilis! Oli hienoa päästä opiskelemaan välillä käytännön eikä kirjojen kautta. Kurssi opetti paljon projektityöskentelystä ja roolituksen tärkeydestä sekä ongelmanratkaisu- ja tiedonhakutaitoja. Kurssin loppuvaiheen kiireen jälkeen olemme kuitenkin ihan tyytyväisiä, että se on nyt ohi”, ryhmä kertoo iloisena.
Lue lisää uutisia
”Tekoälyn pitäisi työskennellä kanssasi, ei puolestasi.” Uusia näkökulmia tekoälyyn Aalto-yliopiston kesäkoulussa
Entä jos avain tekoälyn ymmärtämiseen ei olekaan vain sen käytön opettelussa, vaan siinä, miten osaamme työskennellä sen rinnalla? Abigail Ilanque Romerolle Aalto-yliopiston kesäkoulu tarjosi uusia näkökulmia tekoälyyn, käytännön kokemusta sekä mahdollisuuden oppia eri taustoista tulevilta ihmisiltä.
”Datavetoisessa maailmassa on vaikea keksiä toimialaa, jossa ei tarvita datatieteen osaajia”
Kiia Koskinen ja Ignacio Wasowicz-Peinado kertovat, millaista on opiskella englanninkielisen Data Science -pääaineen tiiviissä yhteisössä.
Ammattikorkeakoulusta diplomi-insinööriksi - Liina Vahalan tie vei laivanrakennusinsinööristä meriteollisuuden kehittäjäksi
Liina Vahala on rakentanut uransa tekniikan, konseptikehityksen ja kokonaisuuksien hallinnan yhdistämisen ympärille.