Uutiset

Rohkeus ja luovuus korkeakouluissa – miten sitä voidaan opettaa?

Monimutkaisiin, muuttuviin ja toisiinsa kytkeytyneisiin ongelmiin vastaaminen edellyttää perinteisten työskentelytapojen ja tiedonhankinnan uudelleenajattelua.
U-Create teaching symposium's live illustration about producing collective knowledge by Apila Pepita Miettinen

Taide ja luovat käytännöt -aloite järjesti ensimmäisen U-Create -seminaarin taiteen ja muotoilun monialaisesta pedagogiikasta. Seitsemän puhujaa jakoi kokemuksiaan poikkitieteellisestä opetuksesta. Vuosittain toistuvaksi suunnitellun seminaarin tavoitteena on tuoda yhteen edelläkävijöitä ja kehittää luovuuden opetusta Aalto-yliopistossa. 

”Jos emme kyseenalaista nykyisiä tiedon rakenteitamme, miten voimme luoda täysin jotain uutta”, kysyi tutkija Mabel Tapia Madridin Reina Sofia -museosta.

Hänen mukaansa taiteen ydintehtävä on perinteisesti ollut kuvata todellisuutta. Tämä ajatus on kääntynyt päälaelleen: taiteilijat luovat nyt todellisuutta pelkän kuvaamiseen sijaan. Tämä muutos sysää taiteilijat normatiivisten tyylilajiensa ulkopuolelle ja tekee taiteellisista käytännöistä toiminnallisempia ja aktiivisempia sekä antaa taiteilijoille mahdollisuuden vaikuttaa vahvasti yhteiskuntaan.

Tapia korosti, että taiteen tarkoituksen muuttuessa myös taidemuseon tarkoitus muuttuu enemmän toiminnalliseksi tilaksi.

Hänen visiossaan museoista voisi tulla enenevässä määrin yhteisöllisiä ilmaisun tiloja, joissa yhdessä luodaan ja työstetään symbolisia ja materiaalisia ideoita ja prototyyppejä, joita myöhemmin voidaan soveltaa museoiden ulkopuolisessa yhteiskunnassa.

Instituution tehtävän uudelleenmääritys tällä skaalalla synnyttää jännitteitä todellisten muutosten aikaansaamiseksi.

Miten työskentelemme uusilla tavoilla – emme vain opi ja opeta, vaan rakennamme ja jaamme yhteisöllistä tietämystä?

Mabel Tapia, Reina Sofia -museo

Yhteisopettaminen keino avata uudenlaisia näkökulmia

Muotoilun integroinnin apulaisprofessori Oscar Person puhui  muotoilun uusista sovellusalueista ja näillä aloilla tarvittavista suunnittelutaidoista. Hän korosti, että suunnittelijan osaamisen tulisi sopia oman toimialan tarpeisiin: "Pelisuunnittelija ja muotisuunnittelija ovat osaamiseltaan samankaltaisia vain tietyin osin.”

Nopeasti laajenevat uudet sovellusalueet asettavat erityisvaatimuksia yliopisto-opetukselle. "Mitä on opittava ja opetettava vaihtelee aihepiireittäin. Kun alat kehittyvät vauhdilla, yksi ainoa oppimispolku ja yhdenmukaiset työkalut on harvoin toimivia", sanoi Person.

Uudenlaisen muotoiluajattelun synnyttämisessä  opetussisältöjen räätälöinti ja yhteistyö eri alojen välillä on olennaista. ”Yhteisopettaminen  on tärkeä metodi: kurssin vetäjistä muodostuu pieni monialainen tiimi, joka uskaltaa käsitellä eri näkökulmia ja haastaa toistensa mielipiteitä oppitunneilla – se avaa uudenlaista ajattelua.”

Aalto Design Factoryn tuotekehityksen professori Katja Hölttä-Otto painotti empatian roolia ongelmanratkaisuprosessin alussa, sillä näillä keinoin ymmärretään projektien suunnittelukonteksti paremmin. Tämän perusteella valitaan menetelmät niin, että voidaan tehdä parempia päätöksiä projektin ja konseptien suunnittelussa  ja toteutuksessa.

Hän on samaa mieltä Oscar Personin kanssa:

"Muotoiluajattelu ei ole yksi universaali menetelmäkokonaisuus - käytettävät työkalut ovat aina sidoksissa kontekstiin."

Hölttä-Otto muistutti myös siitä, että kyse on soveltavasta prosessista, ongelmanratkaisusta sekä osallistuvista ihmisistä, ei niinkään tieteenaloista. "Mielestäni tieteenala on eräänlainen synonyymi siilolle. Muotoilu ei ole sidottu yhteen tieteenalaan, vaan keskittyy ongelmanratkaisuun. Hyvässä tiimissä kaikki osallistuvat. Ryhmän jäsenet luottavat toisiinsa, kunnioittavat toistensa osaamista ja heillä on yhteinen tavoite."

Live illustration about design thinking talks by Apila Pepita Miettinen
Muotoiluajattelun puheenvuorojen kuvitus Apila Pepita Miettinen

Poikkitieteellisyys toimii!

Muotoiluprosessi ja taiteelliset käytännöt tuottavat uutta tietoa perinteisestä akateemisesta tiedonluonnista poikkeavilla tavoilla. Yhdistämällä luovia käytäntöjä toisiin tieteenaloihin, voidaan edesauttaa (sosiaalisten) innovaatioiden syntymistä.

Aalto Creative Sustainability -ohjelman jatkotutkija Tatu Marttilan mukaan Mabel Tapian kuvaama institutionaalinen muutos tapahtuu myös korkeakouluissa. Marttila näkee mahdollisuuden tavoittaa enemmän ihmisiä ja saavuttaa enemmän: "Poikkitieteellisyys tuo akateemisen tutkimuksen ja opetuksen osaksi laajempaa julkista keskustelua ja aktiivisemmaksi yhteiskunnan ja kulttuurin kehittäjäksi ja toimijaksi."

Marttilan mukaan muotoilun käytännöt vaikuttavat olennaisesti siihen, mitä sitä opetetaan. Muotoilu tuo eri näkökulmat yhteen, jaettuun ongelmanratkaisun tilaan, mikä rakentaa puitteet laaja-alaiselle yhteistyölle. "Siirrymme koko ajan enemmän luennoista ongelmakeskeiseen oppimiseen ja käytännön kautta oppimiseen", hän sanoi.

Taidekasvatuksen professori Anniina Suominen sanoi, että kestävän kehityksen  osalta haasteenamme tehdä se näkyväksi ja ymmärrettäväksi opetuksessa.

"Järkyttävät kuvat eivät muuta ihmisten ajattelua tai käyttäytymistä. Sen sijaan meidän on vedottava inhimillisiin tunteisiin rakentavasti, pelottelun sijaan hyödyntämällä toivon pedagogiikkaa."

Suomisen mukaan taiteen keinoin voidaan tehdä näkyväksi aineettomia tai vaikeita kysymyksiä: "Miten suhtaudumme eläimiin ja luontoon? Miten kohtelemme kansallista perintöämme? Onko saattohoidossa arvokkuutta? Taide käsittelee etiikkaa, tunteita ja arvoja, joita on vaikea mitata, mutta joita ei voida jättää huomiotta."

Live illustration about sustainability and pedagogy talks by Apila Pepita Miettinen
Kestävän kehityksen pedagogian puheenvuorojen livekuvitus Apila Pepita Miettinen

Muotoilupedagogiikka opettaa tilannesidonnaista havainnointia

"Muotoilu on luonteeltaan luovaa", sanoo Helsingin yliopiston käsityötaitojen professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen. Hän on tutkinut, miten lapsia kannustetaan työskentelemään ja kehittämään yhdessä luovia ratkaisuja.

"Ryhmätyöolosuhteissa on tärkeää osata neuvotella ja jakaa ideoita, jotta pystytään luomaan yhteinen suunnitelma tai esine."

Sähkötekniikan korkeakoulun yliopistonlehtori Salu Ylirisku vertaili avointen ongelmanratkaisutaitojen ja tarkasti määriteltävien asiantuntijataitojen eroja ja hyötyjä.

Hänen mukaansa teknologiaopinnoissa on perinteisesti keskitytty asiantuntijaosaamiseen, joka usein on luonteeltaan abstraktia, rationaalista ja loogista. "Taidot perustuvat toistettaviin lainalaisuuksiin, kaavoihin ja yhdenmukaisuuteen. Ne ovat usein yksilöllistä ongelmanratkaisua, jonka tuloksia on helppo mitata ja dokumentoida."

Sen sijaan muotoiluopinnot ovat spekulatiivisempia ja niihin liittyy merkityksellistäminen, käyttäjälähtöisyys ja kontekstin määrittely. Muotoilutaidot ovat yhteistyöhön perustuvaa ongelmanratkaisua ja oppimista, jonka lopputulemia yleensä voidaan arvioida subjektiivisen kokemuksen perusteella, ei numeerisesti.

"Tarvitsemme molempia taitoja ongelmanratkaisussa: abstraktia ja logiikkaan perustuvaa päättelyä sekä kykyä pohdiskella ja soveltaa, jotta pystymme hahmottamaan ja ymmärtämään kontekstisidonnaisia kokemuksia ja vaikutuksia", hän sanoo.

U-Create teaching symposium's live illustration about design pedagogy by Apila Pepita Miettinen
Kuvitus: Apila Pepita Miettinen

Sanastoa:

MONIALAINEN (MULTIDISCIPLINARY)

Eri alojen ihmiset työskentelevät 'rinnakkain'. Kunkin työ voi vaikuttaa muihin, mutta ei välttämättä.

TIETEIDENVÄLINEN (INTERDISCIPLINARY)

Yhdessä työskentely niin, että tulos hyödyntää kaikkien osallistuvien tieteenalojen näkökulmia.

POIKKITIETEELLINEN (TRANSDISCIPLINARY)

Ihmiset ylittävät tieteenalat luodakseen yhdessä täysin uutta tietämystä tai konkreettisia lopputuloksia ja malleja.

Seuraava poikkitieteelliseen luovuuteen keskittyvä U-Create -seminaari järjestetään Aalto-yliopistolla perjantaina 29. marraskuuta, 2019. Seminaari on maksuton ja avoin kaikille - muistathan rekisteröityä!

Tee jo alustava kalenterivaraus: seuraava U-Create opetusseminaari järjestetään 23. huhtikuuta 2020.

U Create Seminar on Creativity 2019

Monialainen U-Create -seminaari luovuudesta

Mikä on luovuuden merkitys ja tulevaisuus yhteiskunnassa, teollisuudessa ja yliopistoissa?

Unfolded

Aalto University UNFOLDED magazine is an engaging look at art, design and creativity across Aalto University and our wider community.

Lue lisää
Unfolded_logo
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Suomessa kehitettiin tekoäly, joka ymmärtää paremmin ihmisen tavoitteita
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomessa kehitettiin tekoäly, joka ymmärtää paremmin ihmisen tavoitteita

Käyttäjää ymmärtävä tekoäly ei kaipaa jatkuvasti yksityiskohtaisia ohjeita. Siksi se pystyy toimimaan paremmin ihmisen apuna.
Oniipa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat vievät namibialaiskylään sähkö- ja nettiyhteydet – tarvittava teknologia kulkee lava-auton kyydissä

Itsenäisyyspäivänä pilotoitavan hankkeen tavoitteena on helpottaa köyhien alueiden pienyhteisöissä asuvien ihmisten arkea ja luoda keinoja lisätä paikallista yritystoimintaa ja elinvoimaisuutta.
Polymer film that bends when light is shone on it
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kouluttivat jälleen materiaalia kuin Pavlovin koiraa – nestekidemuovi oppi liikkumaan ja tarttumaan esineisiin

Ehdollistamisen jälkeen tutkijat pystyivät ohjaamaan materiaalia pelkän valon voimalla. Tulos on askel kohti uusia pehmeän robotiikan sovelluksia.
Yhtäjalkaa_ideatehtaan tulokset
Tutkimus ja taide Julkaistu: