Uutiset

Revontuulten äänet voi kuulla, vaikka niistä ei taivaalla näy vilaustakaan

Äänitallenteet paljastavat, että geomagneettiseen aktiivisuuteen liittyy ääniä, vaikka aktiivisuus olisi liian heikkoa saadakseen aikaan näkyviä revontulia
A night sky with the northern lights visible behind the silhouettes of trees. / Yötaivas, jossa revontulet näkyvät puiden siluettien takana.
Kuva: Seppo Fagerlund. Inari (Tirro), Suomi

Aalto-yliopiston emeritusprofessori Unto K. Laine on tutkinut revontuliin liittyviä ääniä jo vuosituhannen alusta lähtien.

Vuonna 2016 Laine julkaisi artikkelin, jossa revontulten aikana kuuluva räiske ja rätinä yhdistettiin Ilmatieteen laitoksen mittaamiin lämpötilaprofiileihin. Sen lisäksi, että aineisto osoitti revontuliin liittyvän toisinaan ääniä, se tuki Laineen teoriaa, jonka mukaan äänet johtuvat sähköpurkauksista inversiokerroksessa, joka sijaitsee noin 70 metrin korkeudessa maanpinnasta.

Laineen uusimmat äänitallenteet osoittavat, että ilmiö on paljon yleisempi kuin mitä on aiemmin uskottu ja se esiintyy myös ilman näkyviä revontulia.

”Tämä kumoaa väitteen, jonka mukaan revontuliäänet ovat erittäin harvinaisia ja vaativat esiintyäkseen poikkeuksellisen kirkkaita ja voimakkaita revontulia”, Laine sanoo.

Laina nauhoitti äänet yöaikaan, lähellä Fiskarsin kylää. Vaikka revontulia ei silloin näkynyt, Laine sai talteen satoja äänitapahtumia, jotka saattoivat liittyä revontuliin. Kun hän vertasi tallenteita Ilmatieteen laitoksen geomagneettisen aktiivisuuden mittauksiin, korrelaatio oli vahva: kaikki 60 voimakkainta äänitapahtumaa liittyivät geomagneettisen kentän muutoksiin.

”Omista mittauksistani riippumattomien geomagneettisten mittausten avulla on mahdollista ennustaa 90 prosentin tarkkuudella, milloin revontuliääniä esiintyy äänityksissäni”, Laine sanoo.

Äänten kuuluminen ilman näkyviä revontulia yllätti Laineenkin.

”Äänet ovat siis paljon yleisempiä kuin kukaan on tullut ajatelleeksikaan. Kun niitä kuuluu ilman näkyviä revontulia, ihmiset ajattelevat, että jää siellä vain paukkuu, tai että ääni on lähtöisin koirasta tai jostakin muusta eläimestä”, hän sanoo.

Laineen havaintoja esiteltiin 11. toukokuuta EUROREGIO/BNAM2022 Joint Acoustics Conference -konferenssissa Aalborgissa Tanskassa.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lauri Parkkonen and the family cat, Roosa. Photo: Lauri Parkkonen, Aalto, University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja

Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.
Kuvaa laitteittosta Aalto-yliopsiton Kylmälaboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta

Aikakiteet ovat aineen olomuoto, jossa hiukkaset liikkuvat ikuisesti toistuvassa rytmissä ilman ulkopuolista energiaa. Tutkijat onnistuivat luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kaksi aikakidettä ja tarkkailemaan niiden välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa aikakiteitä voi hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina.
Valkoinen laboratoriotakki sekä analyysityökalu, jolla voidaan mitata veripisarasta särkylääkkeen pitoisuus.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kannettava ja nopea analysointityökalu voi mullistaa kipulääkkeiden diagnostiikkamarkkinat

Aalto-yliopistosta ponnistanut startup-yritys Fepod Oy Ltd on kehittänyt diagnoosimenetelmän, jolla potilaan veren kipulääkepitoisuus voidaan selvittää nopeasti ja edullisesti suoraan hoitopaikalla.
Yhdistelmäkuva, jossa näkyy revontulia, Maa, mittauksia.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Suomi 100 -satelliitti teki sen, mihin aiemmin pystyivät vain paljon suuremmat: kuvasi ja tutki revontulia

Revontulialueen tutkiminen auttaa esimerkiksi turvallisten tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä.