Uutiset

Revontulten äänet voi kuulla, vaikka niistä ei taivaalla näy vilaustakaan

Äänitallenteet paljastavat, että geomagneettiseen aktiivisuuteen liittyy ääniä, vaikka aktiivisuus olisi liian heikkoa saadakseen aikaan näkyviä revontulia
A night sky with the northern lights visible behind the silhouettes of trees. / Yötaivas, jossa revontulet näkyvät puiden siluettien takana.
Kuva: Seppo Fagerlund. Inari (Tirro), Suomi

Aalto-yliopiston emeritusprofessori Unto K. Laine on tutkinut revontuliin liittyviä ääniä jo vuosituhannen alusta lähtien.

Vuonna 2016 Laine julkaisi artikkelin, jossa revontulten aikana kuuluva räiske ja rätinä yhdistettiin Ilmatieteen laitoksen mittaamiin lämpötilaprofiileihin. Sen lisäksi, että aineisto osoitti revontuliin liittyvän toisinaan ääniä, se tuki Laineen teoriaa, jonka mukaan äänet johtuvat sähköpurkauksista inversiokerroksessa, joka sijaitsee noin 70 metrin korkeudessa maanpinnasta.

Laineen uusimmat äänitallenteet osoittavat, että ilmiö on paljon yleisempi kuin mitä on aiemmin uskottu ja se esiintyy myös ilman näkyviä revontulia.

”Tämä kumoaa väitteen, jonka mukaan revontuliäänet ovat erittäin harvinaisia ja vaativat esiintyäkseen poikkeuksellisen kirkkaita ja voimakkaita revontulia”, Laine sanoo.

Laina nauhoitti äänet yöaikaan, lähellä Fiskarsin kylää. Vaikka revontulia ei silloin näkynyt, Laine sai talteen satoja äänitapahtumia, jotka saattoivat liittyä revontuliin. Kun hän vertasi tallenteita Ilmatieteen laitoksen geomagneettisen aktiivisuuden mittauksiin, korrelaatio oli vahva: kaikki 60 voimakkainta äänitapahtumaa liittyivät geomagneettisen kentän muutoksiin.

”Omista mittauksistani riippumattomien geomagneettisten mittausten avulla on mahdollista ennustaa 90 prosentin tarkkuudella, milloin revontuliääniä esiintyy äänityksissäni”, Laine sanoo.

Äänten kuuluminen ilman näkyviä revontulia yllätti Laineenkin.

”Äänet ovat siis paljon yleisempiä kuin kukaan on tullut ajatelleeksikaan. Kun niitä kuuluu ilman näkyviä revontulia, ihmiset ajattelevat, että jää siellä vain paukkuu, tai että ääni on lähtöisin koirasta tai jostakin muusta eläimestä”, hän sanoo.

Laineen havaintoja esiteltiin 11. toukokuuta EUROREGIO/BNAM2022 Joint Acoustics Conference -konferenssissa Aalborgissa Tanskassa.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Musta käsi koskettaa tabletin näyttöä, jossa on valkoisia muotoja. Paperit ja kynä ovat vaaleanpunaisella pinnalla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ilmoittaudu tutkimuspalveluiden koulutuksiin – aiheina tekoäly, datanhallinta, avoin tiede ja paljon muuta

Koulutustarjonnassa on jälleen paljon uusia aiheita. Rekisteröityminen syksylle 2026 on avattu.
Gloria Mendoza-Franco väitteli ennakkoluuloista Aalto-yliopistolla 28. syyskuuta. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ennakkoluulot ovat monimutkaisempia kuin stereotypiat antavat ymmärtää

Sosiaalipsykologien teorian mukaan omaan ryhmään kuuluvat henkilöt sekä korkeasti arvostettuihin ja helposti lähestyttäviin ryhmiin liitetyt ihmiset herättävät katsojassa useammin ihailua tai kunnioitusta kuin vähemmän arvostettuihin tai etäisiksi arvioituihin ryhmiin kuuluvat ihmiset. Neurotieteen tutkijat selvittivät nyt yhdessä sosiaalipsykologien kanssa, että sosiaalisen ryhmän lisäksi myös ihmisen tunnetila ja etäisyys vaikuttavat katsojan tunnereaktioihin.