Uutiset

Radioteleskooppi seuraa osittaista auringonpimennystä pilvienkin läpi

Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatorion aurinkokartat ovat nähtävillä verkossa lähes reaaliajassa osittaisen auringonpimennyksen aikaan tiistaina 25. lokakuuta.
Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatorion aurinkokartat ovat nähtävillä verkossa lähes reaaliajassa osittaisen auringonpimennyksen aikaan tiistaina 25. lokakuuta.
Tiistaina 25. lokakuuta Suomessa ja Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatoriossa Kirkkonummella seurataan osittaista auringonpimennystä. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Tiistaina 25. lokakuuta Suomessa ja Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatoriossa Kirkkonummella seurataan osittaista auringonpimennystä. Auringonpimennys näkyy kello 12.11—14:31 ja se on syvimmillään kello 13.21, jolloin Aurinko on peittynyt 62,7 prosenttisesti. Tarkat ajat on laskettu näkyväksi Kirkkonummella ja läntisellä Uudellamaalla.

Metsähovissa sijaitsee Suomen ainoa tähtitieteellinen radio-observatorio. Vaikka sää olisi osittaisen auringonpimennyksen aikaan pilvinen, Metsähovin radioteleskoopilla on mahdollista kuvata aurinkokarttoja ja tallentaa pimennys jopa pilvien läpi, kunhan pilvikerros on riittävän tasainen.

Metsähovissa tapahtumaa seuraa myös Kansainvälisen tähtitieteen liiton auringonpimennykseen erikoistuneen työryhmän puheenjohtaja Jay M. Pasachoff. Toista kertaa Suomessa vieraileva professori Pasachoff odottaa innolla auringonpimennyksen näkemistä jo 37 kerran. Ensimmäisellä Suomi-vierailullaan vuonna 1990 hän katseli perheensä kanssa täydellistä auringonpimennystä lentokoneesta. Hänen arkistonsa kymmenien auringonpimennysten seuraamisesta on luettavissa osoitteessa http://totalsolareclipse.org

”Täydelliset auringonpimennykset ja taivaan äkillinen pimeneminen ovat ehkä dramaattisimmat asiat, joita kukaan ihminen voi nähdä. Jokaisen pimennystä katsovan henkilön tulee hankkia erityiset auringonpimennyssuodattimet silmien turvallisuuden vuoksi”, hän muistuttaa.

”Auringonpimennyksiä tapahtuu sen verran harvoin, että vaikka ne eivät ole meillä tieteellisen tutkimuksen ytimessä, haluamme saada kaikki pimennykset havaittua alusta loppuun. Yleisesti auringonpimennyksen yhteydessä voidaan tutkia Auringon pinnan ja sen osien ominaisuuksia”, Metsähovin johtaja Joni Tammi kertoo.

Professori Pasachoffin pitkä ura ja tietämys Auringonpimennysten seurannasta tiedetään myös Metsähovissa ja hänen vierailunsa syventää Metsähovin aurinkotutkimuksen kansainvälistä yhteistyötä.

Auringonpimennysten hyöty tähtitieteelle johtuu Kuun vaikutuksesta. Mikäli Auringossa sattuu olemaan pimennyksen aikana aktiivisia alueita, radiokirkastumia, näiden yksityiskohtia eli rakenteita tutkitaan tarkasti Metsähovissa.

Koska tiedämme ennen ja jälkeen pimennyksen Kuun ja Auringon etenemisnopeuden taivaan halki tarkasti, Professori Pasachoff kertoo, että pystymme yhdistämään eri mittalaitteiden keräämän datan äärimmäisen tarkasti.

”Voimme saavuttaa korkeamman erotuskyvyn yhdistämällä Metsähovin dataan äärimmäisen ultravioletin ja röntgentaajuuksien näkymät pimennystä seuraavista satelliiteista kuten NASAn Solar Dynamics Observatory ja Japanin Hinode.”

Auringonpimennyksen havainnointi kehittää laitteiston tutkimus- ja kehitystyötä

Metsähovissa havaitaan Aurinkoa päivittäin, mutta aurinkotutkimuksen painopisteet ovat Auringon pitkäaikaisen muuttuvuuden seurannassa sekä yksittäisten auringonpurkausten tutkimuksessa. Auringonpimennyksen havainnointi on tärkeää laitteiston tutkimuksen, kehityksen ja suorituskyvyn arvioimisen kannalta.

”Kuun ja Auringon saaminen samaan kuvaan auttaa laitteiston tarkkuuden selvittämisessä ja kalibroinnissa. Auringonpimennyksessä meillä on mahdollista myös arvioida normaalia tarkemmin Auringon pinnalla näkyvien alueiden kokoa ja muotoa radiotaajuuksilla, koska Kuun reuna toimii eräänlaisena tarkentimena”, Tammi kertoo.

Ilmiötä voi kuvailla samankaltaiseksi kuin jos voimakkaasti likinäköinen katselee kaukaista valonlähdettä. Hän ei pysty tarkkaan sanomaan kaukaisen ja sumuiselta näyttävän lampun kokoa, mutta jos avustaja kävelee valon edestä tunnetulla nopeudella, pystytään valon pimentymisestä ja jälleen kirkastumisesta laskemaan varsin tarkasti kohteen koko ja muoto.

Laboratorioinsinööri Juha Kallunki kertoo, että kaikilla on mahdollisuus seurata Auringonpimennyksen kulkua ja etenemistä reaaliaikaisesti seuraamalla Metsähovin tuottamia Auringon millimetrialueen tarkkuuskarttoja.
”Lisäksi seuraamme pienempien aurinkoteleskooppien dataa, miten auringon radiosäteilyn kokonaisvuo muuttuu pimennyksen edetessä sekä ympäristöparametrejä, kuten ulkolämpötilan muutoksia”.

Päivän aikana koottavat materiaalit ja linkit päivittyvät lähes reaaliajassa verkkoon osoitteessa http://www.metsahovi.fi/sun/eclipse_2022/

Auringonpimennyksistä tuleva data päätyy myös Metsähovin avoimeen aurinkodatasettiin, jota kuka tahansa voi jälkikäteen käyttää haluamallaan tavalla.

Professori Pasachoffin verkkoluento pimennyksistä 25.10. klo 18 alkaen on seurattavissa Ursan YouTube-kanavalla.

Tähtitieteellinen yhdistys URSA seuraa pimennystä verkkosivuillaan. Katso ja osallistu pimennystapahtumaan Kaivopuiston tähtitornilla.

Lisätietoa:

Metsähovin johtaja Joni Tammi
[email protected]
puh. 029 442 4858

Jay M. Pasachoff
Professori
Puheenjohtaja (International Astronomical Union Working Group on Solar Eclipses)
Email: [email protected]

Laboratorioinsinsinööri Juha Kallunki
[email protected]
puh. 029 442 4852

Metsähovin radio-observatorio

Metsähovi on Suomen ainoa tähtitieteellinen radio-observatorio.

Lue lisää
Metsähovi Radio Telescope
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Shankar Deka on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja

Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.
kuva puhelimesta ihmisen kädessä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin

Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
Tundramaisema, jossa maassa yläosastaan avoimia tutkimuskammioita.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi

Ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Avoimen tieteen kesäpäivät pidetään Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella ja Zoomissa 3.–4.6. Ilmoittauduthan 3.5. mennessä!