Uutiset

Puurakenteinen Pikku-Finlandia avautui Töölönlahdelle

Töölönlahdelle noussut Finlandia-talon väistötila on, kuten arkkitehti Jaakko Torvinen asian muotoilee, kuin metsä keskellä Helsinkiä.
Lähikuva Pikku-Finlandia väistörakennuksen vaaleasta männyn rungosta
Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Moduuleista koostuva puinen rakennus mäntypilareineen on näyttävä: pinta-alaa on 2 700 neliömetriä. Rakennus ulottuu Töölönlahden puistosta aina merenlahdelle asti emonsa Finlandia-talon edessä. 

Suunnittelu käynnistyi vuonna 2019 opiskelijaprojektina puurakentamisen ja rakennussuunnittelun yhteisellä maisteriopintojen kurssilla. Tilaaja oli Helsingin kaupunki. Kansainvälisellä 18 opiskelijan kurssilla jokainen suunnitteli oman ehdotuksen, joista neljä valittiin jatkotyöstettäväksi ryhmissä. Yksi näistä oli Jaakko Torvisen ehdotus Finlandia Forest. Lopulta toteutettavaksi valittiin Jaakko Torvisen, Elli Wendelinin ja Havu Järvelän jatkokehittämä työ. Kurssia ohjasivat professorit Pirjo Sanaksenaho ja Pekka Heikkinen

Opiskelijaryhmä jatkoi rakennuksen arkkitehteina toteutukseen asti yhteistyössä Pekka Heikkisen ja Arkkitehdit NTR Oy:n kanssa.

Rakentaminen Töölönlahdelle alkoi huhtikuussa 2021, ja rakennus otettiin käyttöön helmikuussa 2022. Se tulee olemaan paikalla Finlandia-talon peruskorjauksen ajan, vuoteen 2025 asti. 

Loviisan metsistä mäntypilareiksi Töölöön

Yksi näyttävimmistä Pikku-Finlandian pääelementeistä on arkkitehtien itsensä valitsemat 95 mäntypilaria, jotka tukevat rakenteita sekä ulko- että sisätiloissa. Valikointi oli tarkkaa.

”Mäntyjen kanssa menimme ulkonäkö edellä,” Jaakko Torvinen sanoo.

Myös rakennustekniset seikat vaikuttivat: 120 ehdokkaan joukosta poimittiin lopulta käyttötarkoitukseen sopivimmat. 

Puut haettiin Loviisasta, jossa ne työstettiin valmiiksi paikallisen Timberpoint Oy:n tehtaalla. Yleensä puurakentamisessa vältellään oksia, Pikku-Finlandiassa ne ovat yksi tärkeistä yksityiskohdista.

Kun Torvinen oli metsureiden avustuksella valinnut sopivat puut, kaarna poistettiin niin, että puun pinta ei kärsi. 

”Kaarnat ja nila pestiin pois painepesurilla, mikä jätti jäljelle puun sileän pinnan.”

Osa männyistä tuotiin paikalle valmiiksi isokokoisiin moduuleihin kiinnitettyinä ja loput kymmenellä rekkakyydillä huolellisesti suojattuina. Kuljetusta varten puut suojattiin ilmavalla harsolla, jotta kosteus ei kondensoidu materiaalien väliin ja pilaa puun pintaa. 

Pastelliskissi Pikku-Finlandia sisätiloista, jossa näkyy luonnosteluna käytävää reunustava mäntykuja
Kuva: Jaakko Torvinen / Aalto-yliopisto
Sisäkuva väistötila Pikku-Finlandiassa, jossa näkyy viisi erilaista mäntypilaria rakennuksen tukipilareina
Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Luonnon materiaalit ja teolliset elementit sulassa sovussa

Mäntypilarien vahvat oksat levittäytyvät rakennuksessa paikoittain puuviidakon lailla tekniikkaa sisältävien kattopaneelien ylitse. 

Torvisen mielestä tässä tiivistyy orgaanisen materiaalin ja teollisesti tuotettujen komponenttien sopusointuinen käyttö parhaimmillaan: Vaikka puuta ei voitu millintarkasti mitata, se istuu ympäristöönsä muotonsa mukaan

”Huolellisten suunnitelmien ansiosta pilareiden sijoittaminen sujui yllättävän kivuttomasti”, Torvinen kertoo.

Rakennuksessa on käytetty laajasti eri puumateriaaleja. Seinät ovat CLT:tä, eli ristiinlaminoitua puuta, väliseinät ovat kuusipaneloituja ja lattia korkkimattoa. 

Rakennus on suunniteltu muuntuvaksi. Puumoduuleista koostuva rakennus voidaan purkaa ja siirtää seuraavaa käyttötarkoitusta varten, joka todennäköisesti on koulu tai päiväkoti. Käyttöikä on 20–30 vuotta.

Pikku-Finlandian tulevaisuus on selvillä, mutta vastavalmistuneen arkkitehdin omat suunnitelmat ovat vielä avoinna. 

”Haaveissa on jatkaa puurakentamisen kanssa. Usein ensi vaiheen suunnittelua rajaavat pohdinnat siitä, onko jokin mahdollista toteuttaa vai ei. Haluan kääntää ajatuksen toisinpäin. Lähdetään liikkeelle rajattomista suunnitelmista, sitten mietitään, miten ne voidaan käytännössä toteuttaa.”

Kuten Pikku-Finlandian kanssa – ensin oli ajatus männyistä.

Finlandia Forest sketch / Jaakko Torvinen
Kuva: Jaakko Torvinen / Aalto-yliopisto
Pikku-Finlandia suunnitellut arkkitehti Jaakko Torvinen talvisessa kuvassa rakennuksen edessä
Rakennuksen suunnittelija, arkkitehti Jaakko Torvinen, lähes valmiin Pikku-Finlandia -rakennuksen edessä helmikuun alussa. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Pikku-Finlandia avautui yleisölle maaliskuun alussa. Se tuo kaupunkilaisille ja matkailijoille uuden ja viihtyisän, kaikille avoimen olohuoneen Töölönlahdelle. Töölönlahden rannan puolella on esimerkiksi yleisölle avoin kahvila ja terassi.

Lue myös uutinen

Finlandia-talon väistötila Pikku-Finlandia kehitetty yhteistyössä Wood Programin ja Building Design Studion kanssa (15.1.2020)

 

Teksti: Annika Artimo
Kuvat: Mikko Raskinen
Skissikuvat: Jaakko Torvinen

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Neljä Aalto University Magazinea syksyisellä nurmikolla keltaisten lehtien päällä. Julkaisujen vieressä on mustat neulehansikkaat.
Aalto Magazine Julkaistu:

”Ajankohtaisia Aallon kuulumisia kätevässä muodossa” – Magazine sisältöön luotetaan ja artikkeleja pidetään asiantuntevina, kertoo lukijatutkimus

Alumnit vastasivat innokkaasti yliopiston sidosryhmälehden Aalto University Magazinen lukijatutkimukseen.
Jukka Jokinen_Flip_2018_2_photo Jukka Jokinen
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sähköskuutit muuttavat kaupunkiympäristöämme – mutta miten?

Sähköpotkulaudat ovat osa aiempaa ekologisempaa kaupunkiliikennettä. Näkymä ei kuitenkaan ole aivan yksioikoinen.
Mashrura Musharraf ja Sauli Eloranta seisovat aurinkoisena päivänä merenrannassa. Etualalla näkyy rantakiviä, taustalla meri. Musharraf tervehtii kuvaajaa hymyillen kuten laivan kapteeni, "vieden kättä lippaan".
Aalto Magazine Julkaistu:

Jaakonmeren testialue ja etäohjattu autolautta olivat vasta alkua – Suomi on autonomisen merenkulun edelläkävijä

Autonomiset laivat voivat muuttaa koko merenkulkualan tulevaisuuden, sanovat meriteknologian asiantuntijat Mashrura Musharraf ja Sauli Eloranta.
Tom Lindholmin henkilökuvaan on yhdistetty piirroskuva, jossa on lentokone ja voimalaitos.
Aalto Magazine Julkaistu:

Oho: Matka, joka jäisi nyt tekemättä

Tom Lindholm on Aalto University Executive Education Oy:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston elämänlaajuisesta oppimisesta vastaava johtaja. Tehdessään graduaan 1990-luvun lopulla hän matkasi voimalaitoksissa eri puolilla maailmaa.