Uutiset

Puurakenteinen Pikku-Finlandia avautui Töölönlahdelle

Töölönlahdelle noussut Finlandia-talon väistötila on, kuten arkkitehti Jaakko Torvinen asian muotoilee, kuin metsä keskellä Helsinkiä.
Lähikuva Pikku-Finlandia väistörakennuksen vaaleasta männyn rungosta
Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Moduuleista koostuva puinen rakennus mäntypilareineen on näyttävä: pinta-alaa on 2 700 neliömetriä. Rakennus ulottuu Töölönlahden puistosta aina merenlahdelle asti emonsa Finlandia-talon edessä. 

Suunnittelu käynnistyi vuonna 2019 opiskelijaprojektina puurakentamisen ja rakennussuunnittelun yhteisellä maisteriopintojen kurssilla. Tilaaja oli Helsingin kaupunki. Kansainvälisellä 18 opiskelijan kurssilla jokainen suunnitteli oman ehdotuksen, joista neljä valittiin jatkotyöstettäväksi ryhmissä. Yksi näistä oli Jaakko Torvisen ehdotus Finlandia Forest. Lopulta toteutettavaksi valittiin Jaakko Torvisen, Elli Wendelinin ja Havu Järvelän jatkokehittämä työ. Kurssia ohjasivat professorit Pirjo Sanaksenaho ja Pekka Heikkinen

Opiskelijaryhmä jatkoi rakennuksen arkkitehteina toteutukseen asti yhteistyössä Pekka Heikkisen ja Arkkitehdit NTR Oy:n kanssa.

Rakentaminen Töölönlahdelle alkoi huhtikuussa 2021, ja rakennus otettiin käyttöön helmikuussa 2022. Se tulee olemaan paikalla Finlandia-talon peruskorjauksen ajan, vuoteen 2025 asti. 

Loviisan metsistä mäntypilareiksi Töölöön

Yksi näyttävimmistä Pikku-Finlandian pääelementeistä on arkkitehtien itsensä valitsemat 95 mäntypilaria, jotka tukevat rakenteita sekä ulko- että sisätiloissa. Valikointi oli tarkkaa.

”Mäntyjen kanssa menimme ulkonäkö edellä,” Jaakko Torvinen sanoo.

Myös rakennustekniset seikat vaikuttivat: 120 ehdokkaan joukosta poimittiin lopulta käyttötarkoitukseen sopivimmat. 

Puut haettiin Loviisasta, jossa ne työstettiin valmiiksi paikallisen Timberpoint Oy:n tehtaalla. Yleensä puurakentamisessa vältellään oksia, Pikku-Finlandiassa ne ovat yksi tärkeistä yksityiskohdista.

Kun Torvinen oli metsureiden avustuksella valinnut sopivat puut, kaarna poistettiin niin, että puun pinta ei kärsi. 

”Kaarnat ja nila pestiin pois painepesurilla, mikä jätti jäljelle puun sileän pinnan.”

Osa männyistä tuotiin paikalle valmiiksi isokokoisiin moduuleihin kiinnitettyinä ja loput kymmenellä rekkakyydillä huolellisesti suojattuina. Kuljetusta varten puut suojattiin ilmavalla harsolla, jotta kosteus ei kondensoidu materiaalien väliin ja pilaa puun pintaa. 

Pastelliskissi Pikku-Finlandia sisätiloista, jossa näkyy luonnosteluna käytävää reunustava mäntykuja
Kuva: Jaakko Torvinen / Aalto-yliopisto
Sisäkuva väistötila Pikku-Finlandiassa, jossa näkyy viisi erilaista mäntypilaria rakennuksen tukipilareina
Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Luonnon materiaalit ja teolliset elementit sulassa sovussa

Mäntypilarien vahvat oksat levittäytyvät rakennuksessa paikoittain puuviidakon lailla tekniikkaa sisältävien kattopaneelien ylitse. 

Torvisen mielestä tässä tiivistyy orgaanisen materiaalin ja teollisesti tuotettujen komponenttien sopusointuinen käyttö parhaimmillaan: Vaikka puuta ei voitu millintarkasti mitata, se istuu ympäristöönsä muotonsa mukaan

”Huolellisten suunnitelmien ansiosta pilareiden sijoittaminen sujui yllättävän kivuttomasti”, Torvinen kertoo.

Rakennuksessa on käytetty laajasti eri puumateriaaleja. Seinät ovat CLT:tä, eli ristiinlaminoitua puuta, väliseinät ovat kuusipaneloituja ja lattia korkkimattoa. 

Rakennus on suunniteltu muuntuvaksi. Puumoduuleista koostuva rakennus voidaan purkaa ja siirtää seuraavaa käyttötarkoitusta varten, joka todennäköisesti on koulu tai päiväkoti. Käyttöikä on 20–30 vuotta.

Pikku-Finlandian tulevaisuus on selvillä, mutta vastavalmistuneen arkkitehdin omat suunnitelmat ovat vielä avoinna. 

”Haaveissa on jatkaa puurakentamisen kanssa. Usein ensi vaiheen suunnittelua rajaavat pohdinnat siitä, onko jokin mahdollista toteuttaa vai ei. Haluan kääntää ajatuksen toisinpäin. Lähdetään liikkeelle rajattomista suunnitelmista, sitten mietitään, miten ne voidaan käytännössä toteuttaa.”

Kuten Pikku-Finlandian kanssa – ensin oli ajatus männyistä.

Finlandia Forest sketch / Jaakko Torvinen
Kuva: Jaakko Torvinen / Aalto-yliopisto
Pikku-Finlandia suunnitellut arkkitehti Jaakko Torvinen talvisessa kuvassa rakennuksen edessä
Rakennuksen suunnittelija, arkkitehti Jaakko Torvinen, lähes valmiin Pikku-Finlandia -rakennuksen edessä helmikuun alussa. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Pikku-Finlandia avautui yleisölle maaliskuun alussa. Se tuo kaupunkilaisille ja matkailijoille uuden ja viihtyisän, kaikille avoimen olohuoneen Töölönlahdelle. Töölönlahden rannan puolella on esimerkiksi yleisölle avoin kahvila ja terassi.

Lue myös uutinen

Finlandia-talon väistötila Pikku-Finlandia kehitetty yhteistyössä Wood Programin ja Building Design Studion kanssa (15.1.2020)

 

Teksti: Annika Artimo
Kuvat: Mikko Raskinen
Skissikuvat: Jaakko Torvinen

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

A boy jumping on a mixed reality trampoline in Superpark
Aalto Magazine Julkaistu:

Liikkeelle kuin leikkien - digitaaliset pelit motivoivat liikkumaan

Trampoliinit ja kiipeilyseinät voivat koukuttaa käyttäjänsä uudella tavalla, kun niihin yhdistetään digitaalisia kikkoja.
Mustavalkoisessa arkistokuvassa Teuvo Kohonen istuu vanhanaikaisen tietokoneen äärellä.
Aalto Magazine Julkaistu:

Tekoälyn suomalainen pioneeri teki tiedettä unissaankin

Teuvo Kohonen loi 1980-luvulla tekoälytutkimuksen tärkeän merkkipaalun: itseorganisoituvan kartan.
Suureen kaarevaan telineeseen on kiinnitetty kamera, jossa on pitkä objektiivi. Se on kohdistettu keskellä olevaan tasoon, jossa on keltainen keraaminen esine. Pöytätason vieressä on suuri valaisin ja valkokangas sen edessä. Pöydän takana punaiseen t-paitaan pukeutunut henkilö säätää laitteistoa.
Aalto Magazine Julkaistu:

Valokuvausrobotti nostaa arkistokappaleet uuteen ulottuvuuteen

Miten siirtää keraaminen esine kolmiulotteisesti tietokoneen näytölle? Kuvaamalla se yltympäriinsä 360 asteen kulmassa ja digitoimalla muodot talteen. Työ onnistuu valokuvausrobotilla, joka raksuttaa Aalto-yliopiston uudessa Space 21 -tilassa.
Jussi Impiön valokuvaan on liitetty piirrokuvitettu elementti: hänen käsiensä välissä on korkea pinkka papereita.
Aalto Magazine Julkaistu:

Oho: Olipas haluttu pesti!

Jussi Impiö aloitti kesällä 2021 Aalto-yliopiston kestävän kehityksen toimintojen johdossa. Mutta vuonna 2009 hän setvi työmarkkinoita Afrikassa.