Uutiset

Puukerrostaloista saa Helsingissä lähes 9 prosenttia paremman hinnan kuin muista materiaaleista tehdyistä

Hintakehitystä ajavat sekä ympäristötietoiset kuluttajat että sijoittajat, sanovat Aalto-yliopiston tutkijat. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta maailmassa, kun vihreä signaali on osoitettu juuri rakennusmateriaaleissa.
Puukerrostaloja Viikissä
Viikin puukerrostalokortteli on osa Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa. Kuva: Hans Koistinen / Metsä Wood

Puurakentamisen lisäämisestä on puhuttu jo vuosia, mutta suuret rakennusyhtiöt suhtautuvat siihen varauksella. Esimerkiksi vuonna 2019 puurakenteisten kerrostalojen markkinaosuus oli vain 3 prosenttia.

Nyt Aalto-yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että muutos voi olla myös taloudellisessa mielessä hyvin kannattava.

”Vuosina 1999–2018 myydyistä puukerrostaloista sai Helsingissä keskimäärin 8,85 prosenttia korkeamman hinnan kuin muista materiaaleista tehdyistä”, kertoo tohtorikoulutettava Ilmari Talvitie.

Tutkijat analysoivat Kiinteistövälittäjien liiton tilastot Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tehdyistä kaupoista. Niistä puukerrostaloasuntoja oli keskimäärin 2,23 prosenttia. Koska hintaan vaikuttaa aina monta asiaa, tutkijat käyttivät regressioanalyysia, joka vakioi muut muuttujat niin, että vertailtavaksi jäi vain hinta.

Professori Seppo Junnila selittää, että ilman regressioanalyysia etenkin sijainnin vaikutus tekisi vertailusta mahdotonta.

”Ensinäkemältä puukerrostalot olivatkin tilastoissa keskimäärin halvempia, mutta kun sijainnin merkitys poistettiin, tilanne muuttui Helsingissä puun eduksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että samalla alueella sijaitsevien ja muuten samanlaisten puu- ja betonirakenteisten asuntojen neliöhinnoissa on lähes kymmenyksen ero”, hän sanoo.

Espoossa ja Vantaalla puun hintavaikutusta ei vertailussa näkynyt. Tutkijat arvelevat tämän johtuvan muun muassa siitä, että Helsingissä puiset kerrostalot rakennetaan keskimäärin edullisemmille alueille, joilla vihreä signaali eli halu maksaa enemmän ympäristöystävällisyydestä on selvin – tai ylipäänsä mahdollinen.

”Kuluttaja voi arvostaa ekologisuutta ja myös haluta viestiä muille vihreyttään. Havaitsimme tutkimuksessa, että puurakennukset sijaitsevat keskimääräistä yleisemmin sosioekonomisesti alemmilla alueilla, joissa puu on siten hintaa nostava tekijä”, sanoo Talvitie.

”Nuorella, ensimmäistä asuntoaan ostavalla opiskelijalla ei ehkä ole hirveästi rahaa, mutta hän haluaa tiedostavana satsata ympäristöasioihin. Ja toisaalta isot rakennuttajat eivät ole vielä nähneet puurakentamisessa liiketoimintamahdollisuutta eivätkä siksi uskaltaneet rakentaa niitä kalliimmille alueille”, Junnila sanoo.

Kuluttaja haluaa, yritykset varovat

Suomen ympäristöministeriön tavoitteena on, että vuonna 2025 uusista kerrostaloista 45 prosenttia on puurakenteisia. Harppaus nykyisestä on valtava, eikä se Aallon tutkijoiden mukaan onnistu ilman selkeää markkinamekanismia.

”Pelkkä lainsäädäntö ei ikinä siihen riitä, vaan ihmisten täytyy haluta puuasumista ja firmojen nähdä siinä bisnesmahdollisuus”, Junnila kiteyttää.

Pientalorakennuttajien kiinnostus on jo selvä: hirsitalojen osuus on noussut kymmenessä vuodessa 11 prosentista 27 prosenttiin, vaikka ne maksavat kymmenyksen peruspuutaloa enemmän.

Isojen rakennusyhtiöiden varovaisuutta selittävät tutkijoiden mukaan osaajien puute, muutosvastarinta ja pilottikohteista syntynyt käsitys puurakentamisen kalleudesta.

”Rakennuskustannukset muodostavat kuitenkin vain puolet asunnon hinnasta, eli jos kuluttaja on valmis maksamaan puukodistaan lähes kymmenyksen enemmän, se on rakennuttajalle erittäin kannattava sijoitus. Siksi tutkimuksemme, joka osoitti tietääksemme ensimmäistä kertaa maailmassa vihreän signaalin rakennusmateriaaleissa, on niin tärkeä”, Junnila sanoo.

Euroopassa Ruotsi on puisten kerrostalojen rakentamisen edelläkävijä, ja puisia pienkerrostaloja löytyy paljon myös Alppi-valtioista sekä Yhdysvaltojen länsirannikolta.

Suomessa isoa muutosta voivat vauhdittaa kiinteistösijoittajat, uskoo tutkijatohtori Jussi Vimpari.

”Uusista asunnoista yhä suurempi osuus menee ammattimaisille sijoittajille, joiden päätöksenteossa ja rahoituksen keräämisessä ympäristökriteerien merkitys kasvaa jatkuvasti. Viimeisen vuoden aikana useampi kiinteistörahasto onkin ilmoittanut rakennuttavansa laajempia kokonaisuuksia puusta – ja silloin myös suurten rakennusyhtiöiden kannattaa alkaa tuottaa tällaisia kohteita.”

Puurakentamisen lisääminen kaupungeissa on tutkimusten mukaan tehokas tapa jarruttaa ilmastonmuutosta. Toisaalta sekä Suomessa että maailmassa keskustellaan kiivaasti metsäkadosta. Junnila sanookin, että puurakentaminen on tehokas hiilinielu vain Suomen kaltaisissa maissa, joissa laki määrää istuttamaan uutta puuta kaadettujen tilalle.

”Toisaalta metsäkato maailmallakin johtuu yleensä muista asioista kuin puurakentamisesta”, hän muistuttaa.

”Jos tarvitaan uusi rakennus, puu materiaalina on ympäristön kannalta kiistaton etu.”

________________________________________________________________

Ilmari Talvitie, Jussi Vimpari & Seppo Junnila. Economic feasibility of wood-based structures – improving urban carbon neutrality strategies. Environmental Research: Infrastructure and Sustainability

Linkki artikkeliin https://doi.org/10.1088/2634-4505/abfe05

Lisätiedot

Tohtorikoulutettava Ilmari Talvitie
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, kiinteistöliiketoiminnan tutkimusryhmä [email protected]

Tutkijatohtori Jussi Vimpari
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, kiinteistöliiketoiminnan tutkimusryhmä
[email protected]

Professori Seppo Junnila
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, kiinteistöliiketoiminnan tutkimusryhmä
[email protected]

 

Puusta syntyy nollaenergiatalo, kimallusta ja ekoliimaa

Viisas puurakentaminen torjuu tehokkaasti ilmastonmuutosta. Puusta voi tehdä melkein mitä tahansa, mutta se vaatii uutta osaamista ja asennemuutosta, sanoo asiantuntija.

Lue lisää
Zero-energy Luukku house. Photo: Montse Zamorano Gañán

Puukaupungit voisivat niellä lähes puolet sementtiteollisuuden hiilipäästöistä

Suomalaistutkijat selvittivät, miten paljon uudet puurakennukset voisivat varastoida hiiltä Euroopassa seuraavan 20 vuoden aikana.

Lue lisää
Aikalava
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kuvituskuva: Potilas magneettikuvassa
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tuore politiikkasuositus: Yksilön roolia terveysdatan hallinnassa pitää vahvistaa

Suomella on kaikki mahdollisuudet menestyä myös omilla alustatalousratkaisuilla, mutta se vaatii kolmen haasteen selättämistä, sanovat Aalto-yliopiston tutkijat.
Puinen kasvihuone
Mediatiedotteet Julkaistu:

Täysin tiivis puukasvihuone voi mullistaa vertikaaliviljelyn – niin Suomen pakkasissa kuin Saharan paahteessa

Vedenkulutus pienenee jopa 95 prosenttia ja energiankulutuskin puolella perinteiseen kasvihuoneeseen verrattuna. Patentoitu koivuvanerirakenne on niin kestävä, että se voisi jopa haastaa betonin maanalaisessa rakentamisessa.
KQCircuits Chip Design. Picture: IQM.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uusi, ilmainen ohjelmistotyökalu vauhdittaa kvanttitietokoneiden kehittämistä

IQM Quantum Computers julkisti tänään yhdessä Aalto-yliopiston kanssa kehitetyn avoimen lähdekoodin ohjelmistotyökalun, joka automatisoi kvanttiprosessorien suunnittelun.
Tree on lawn
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat: Viherrakentaminen on hiilinielu – mutta sen teholle ei ole kunnon mittareita

Rakentamisesta tutut ympäristöselosteet eivät toimi, kun arvioidaan kasvien ja maaperän kykyä sitoa hiiltä.