Uutiset

Puukaupungit voisivat niellä lähes puolet sementtiteollisuuden hiilipäästöistä

Suomalaistutkijat selvittivät, miten paljon uudet puurakennukset voisivat varastoida hiiltä Euroopassa seuraavan 20 vuoden aikana.
Aikalava
Aikalava -paviljonki rakennettiin satavuotiaan Suomen juhlallisuuksiin. Kuva: Vesa Loikas

Rakennettu ympäristö synnyttää kolmanneksen maailman kasvihuonepäästöistä. Yksin Euroopassa rakennetaan – lähinnä kaupunkeihin – uusia asuntoja noin 190 miljoonaa neliömetriä vuodessa, ja määrä kasvaa lähes prosentin vuosivauhtia.

Ympäristökuormaa voisi merkittävästi pienentää lisäämällä puurakentamista, osoittaa Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden tuore julkaisu. Jos Euroopan uusista asuinrakennuksista 80 prosenttia tehtäisiin puusta ja puuta käytettäisiin talon rakenteissa, verhouksessa, pinnoissa ja kalusteissa, rakennukset varastoisivat 55 Mt hiilidioksidia vuodessa. Määrä vastaa noin 47 prosenttia maanosan sementtiteollisuuden vuosipäästöistä.

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun puurakentamisen hiilivarastointipotentiaalia on arvioitu koko Euroopan tasolla, useilla eri skenaarioilla”, kertoo tohtorikoulutettava Ali Amiri.

Tutkimus perustuu laajaan kirjallisuusanalyysiin. Tutkijat jakoivat 50 tapaustutkimuksen pohjalta rakennukset kolmeen ryhmään sen mukaan, miten paljon puuta niissä on käytetty – ja miten paljon hiilidioksidia ne siksi varastoivat. Vähiten puuta sisältävä ryhmä varastoi hiilidioksidia 100 kg neliömetriä kohden, keskimmäinen 200 kg ja ryhmä, jossa puuta oli eniten, 300 kg.

Tutkijat mallinsivat myös tahdin, jolla 55 Mt:n vuositasoon päästään vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2020 uusista asuinrakennuksista olisi puisia 10 prosenttia ja suurin osa niistä kuuluisi 100-ryhmään, jolloin ne varastoisivat hiiltä 2 Mt vuodessa. Sen jälkeen osuus kasvaisi 2 prosentin vuosivauhtia 2025 asti, sitten 3 prosentin vuosivauhtia 2030 asti, 4 prosenttia vuodessa vuoteen 2035 asti ja lopulta 5 prosentin vauhtia vuoteen 2040. Samalla siirryttäisiin rakentamaan ensin 200-ryhmän ja sitten 300-ryhmän puurakennuksia.

Energiatehokkuus syö paljon materiaalia

Energiatehokkuus on rakennusten ekologisuuden käytetyin mittari. Energiatehokkuus vaatii kuitenkin enemmän eristeitä, tehokasta lämmön talteenottoa ja parempia ikkunoita. Esimerkiksi lähes nollaenergiatalojen hiilijalanjäljestä noin puolet syntyy jo ennen kuin niissä on ehditty edes asua.

Kun asumisessa käytettävä energia saadaan yhä enemmän uusiutuvista lähteistä, rakentamisvaiheen merkitys ympäristökuormassa kasvaa entisestään.

”Vihreiden rakennusten sertifikaatteja, kuten LEED ja BREEAM, tulisi kehittää niin, että ne huomioisivat paremmin puurakentamisen ilmastohyödyt”, Amiri sanoo.

"Puurakentamisen kustannukset ovat jo lähellä betonirakentamisen kustannuksia. Siksi erillis- ja kerrostalojen materiaaliksi kannattaisi valita puu aina kuin mahdollista – näin 80 prosentin osuuskin on saavutettavissa."

Puurakennus on hiilelle pitkäikäisempi varasto kuin sellu tai kartonki.  Keskimääräisen suomalaisen puuomakotitalon puurakenteissa on tallessa noin 30 tonnia hiilidioksidia. Se vastaa keskivertoautoilijan yli 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä.

”Puurakentaminen on kuitenkin kestävää vain, jos puu on peräisin kestävästi kasvatetuista metsistä”, tutkijatohtori Juudit Ottelin sanoo.

Linkki tutkimusartikkeliin

Puusta syntyy nollaenergiatalo, kimallusta ja ekoliimaa

Viisas puurakentaminen torjuu tehokkaasti ilmastonmuutosta. Puusta voi tehdä melkein mitä tahansa, mutta se vaatii uutta osaamista ja asennemuutosta, sanoo asiantuntija.

Lue lisää
Zero-energy Luukku house. Photo: Montse Zamorano Gañán
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Otaniemi campus above / photo: Aalto University, Matti Ahlgren
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yli 300 yritysjohtajaa kertoi koronakriisin vaikutuksista: jäädytettyjä laajentumistoimia, kiihtynyttä innovaatiotoimintaa ja uusia osaamistarpeita

Kriisin ensivaiheesta on selvitty hyvin, mutta pitkän aikavälin kasvun tiellä on ongelmia, käy ilmi Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkijoiden mukaan erityisesti osaamisesta on muodostumassa yritysten uudistumisen pullonkaula.
Aalto Töölön juhlasali
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen peruskorjaus palautti 1950-luvun hengen

Kauppakorkeakoulun entinen päärakennus Runeberginkadulla uudistui vanhaa kunnioittaen moderniksi oppimisympäristöksi.
Bakteerien valmistamaa nanoselluloosaa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat valjastivat bakteerit sokerilla ja proteiinilla käyviksi 3D-tulostimiksi

Bakteerit muodostivat räätälöityjä nanonselluloosarakenteita äärimmäisen vettähylkivän pinnan ohjaamina. Ainutlaatuista materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi kudosvaurioiden korjaamisessa.
Amsterdamin konserttisali
Mediatiedotteet Julkaistu:

Konserttisalin soinnin tunnistaminen on luultua hankalampaa – testaa itse, pystytkö siihen vain musiikin perusteella

Soiton voimakkuus vaikuttaa paljon siihen, miten kuulija kokee salin akustiikan. Volyymi vaikuttaa myös tunteisiin: mitä enemmän se vaihtelee, sitä vahvempia tunnekokemuksia kuulijat saavat.