Puolet suomalaisista asuu ilmastonmuutokselle haavoittuvaisilla alueilla
Kasvihuoneilmiön nostama merenpinta, lisääntyvät tulvat ja aiempaa voimakkaammat myrskyt uhkaavat erityisesti merten lähellä asuvia ihmisiä. Tutkijat käyttivät uusia, aiempaa tarkempia tietokantoja ja arvioivat, että 1,9 miljardia ihmistä eli 28 prosenttia maailman väestöstä asuu enintään 100 km etäisyydellä merenrannasta alueilla, jotka ovat korkeintaan 100 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Yksin Suomessa lähes 2,4 miljoonaa ihmistä eli 43 prosenttia väestöstä asuu näillä alavilla alueilla.
– Vuoteen 2050 mennessä näillä alueilla asuvien ihmisten määrä noussee maailmassa 2,4 miljardiin. 500 miljoonaa ihmistä tulee asumaan alueilla, jotka ovat korkeintaan 5 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Monet näistä ihmisistä joutuvat muuttamaan asuinpaikkaansa, työtään tai elämäntapojaan sopeutuakseen muuttuvaan ilmastoon, kertoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Matti Kummu.
Monet näistä ihmisistä joutuvat muuttamaan asuinpaikkaansa, työtään tai elämäntapojaan sopeutuakseen muuttuvaan ilmastoon.
Tutkimuksen mukaan samalla kun väestö ja vauraus ovat keskittyneet meren ääreen, ruokaa pitää kasvattaa yhä kauempana sieltä, missä ihmiset asuvat. Ylängöt ja vuoristot ovat yhä tärkeämpiä ruoantuotannolle, mutta myös hyvin alttiita ilmastonmuutokselle.
– Viime vuosisadalla sekä viljelys- että laidunmaat laajentuivat nopeimmin tiiviiden asutusalueiden ulkopuolella ja vähentyneet rannikkoseuduilla. Tämä kehitys jatkuu todennäköisesti myös tulevaisuudessa, sanoo Aalto-yliopiston professori Olli Varis.
Alueiden keskinäinen erilaisuus ei kasvakaan
Vaikka väestö ja vauraus lisääntyvät erityisesti rannikkoalueilla, ne lisääntyvät vielä nopeammin sisämaassa ja vuoristoisilla alueilla, tutkimus paljastaa. Tämä löydös kumoaa aiemmat tutkimustulokset, joiden mukaan alueiden keskinäinen erilaisuus kasvaa tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa kaupungistumisen ja taloudellisen tuotannon odotetaan jakautuvan maailmassa aiempaa tasaisemmin maatieteellisesti tarkasteltuna.
Tutkijoiden analyysi perustuu useiden eri tietokantojen käyttöön. Ensin tutkijat jakoivat maailman eri vyöhykkeisiin perustuen niiden etäisyyksiin merestä ja korkeuteen merenpinnasta. Näiden vyöhykkeiden avulla analysoitiin sään, väestön, maanviljelyksen, talouden ja ympäristövaikutusten jakautuminen maailmassa. Tutkijat myös arvioivat, miten nämä tekijät ovat muuttuneet ja muuttuvat vuosien 1900 ja 2050 välisenä aikana.
Aalto-yliopiston tutkijat tekivät tutkimuksen yhdessä muiden tutkijoiden kanssa, jotka edustivat alankomaalaista Vrije Universiteit Amsterdamia, Italian Kansallista tilastoinstituuttia ja sveitsiläistä Zürichin yliopistoa.
Lisätietoja:
Apulaisprofessori Matti Kummu
Aalto-yliopisto
puh. +358 50 4075 171
matti.kummu@aalto.fi
https://people.aalto.fi/matti_kummu
Professori Olli Varis
Aalto-yliopisto
olli.varis@aalto.fi
https://people.aalto.fi/olli_varis
Artikkeli:
Matti Kummu, Hans de Moel, Gianluigi Salvucci, Daniel Viviroli, Philip J Ward, Olli Varis. 2016. Over the hills and further away from coast: global geospatial patterns of human and environment over the 20th-21st centuries. Environmental Research Letters 11: 03
http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/11/3/034010/meta
Lue lisää uutisia
VTT, Aalto-yliopisto ja GTK: Näin mineraalitalouden miljardien kasvupotti saadaan Suomeen
Suomi nousee mineraalitalouden kärkeen uusilla tutkimusavauksilla ja tiiviimmällä yhteistyöllä.
Merkittävä lahjoitus tie- ja päällystetekniikan tutkimukseen ja koulutukseen
Alan yritykset ja yhdistykset lahjoittivat yli 400 000 euroa Insinööritieteiden korkeakoululle.
“Mesoskaalan” uimarit voivat avata tien kehon sisäisille lääkeroboteille
Tutkijat ovat selvittäneet, miten pienet eliöt rikkovat fysiikan lakeja uidakseen nopeammin. Löytö voi auttaa esimerkiksi lääkkeitä annostelevien robottien kehittämisessä.