Uutiset

Professoria ärsytti klikkailla molekyylimalleja hiirellä – virtuaalimaailma tuo kemian kirjaimellisesti silmien eteen

Virtuaalitodellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan kemian kolmiulotteisuuden.
Virtuaalitodellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan kemian kolmiulotteisuuden.
Valmis virtuaalinen talidomidi-molekyyli (C13H10N2O4).
Professori Antti Karttunen

Professori Antti Karttusta nyppi oikein urakalla. Hän klikkaili hiirellä ruudulla näkyviä kaksiulotteisia molekyylejä ja mietti, että täytyi olla olemassa parempi tapa havainnollistaa atomit ja sidokset. Virtuaalitekniikan edistyessä hän ei epäröinyt lähteä mukaan kehittämään sitä opetukseen sopivaksi.

”Virtuaalimaailmassa opiskelija voi harjoitella molekyylien välisiä reaktioita ja tehdä kokeita, jotka oikeassa laboratoriossa olisivat vaarallisia.”

Kuvassa valmis molekyyli.
Virtuaalitodellisuus sopii hyvin myös suurempien, monimutkaisempien ja kolmiuloitteisempien molekyylien rakentamiseen. Kuvassa on C60 fullereeni, joka on jalkapallon muotoinen hiiliyhdiste.

Virtuaalimaailmassa yksi kemian tärkeimmistä perusasioista tallentuu suoraan opiskelijan verkkokalvoille. Molekyylit ovat kolmiulotteisia ja niiden rakenteella on väliä, koska se määrittää esimerkiksi, onko joku molekyyli lääke vai myrkky. 

Aikaisemmat kemian opiskelijasukupolvet ovat kasvaneet maailmassa, jossa kemian kolmiulotteisuus on havainnollistettu fyysisillä pallotikkumalleilla. Pallot ovat atomeja ja tikut sidoksia. Käsin kosketeltavasta palloista ja tikuista koostuva esine vaihtuu virtuaaliseksi malliksi.

Tekniikan hankkimisen lisäksi virtuaalikurssin perustaminen vaatii käyttöliittymäosaamista ja opetettavan sisällön paketoimista virtuaalimaailmaan sopivaksi. Menetelmä sopii erityisesti aiheisiin, joissa kolmiulotteisuudella ja vuorovaikuttamisella on suuri rooli, kuten kemiassa. Kaikille kursseille virtuaalitodellisuus ei sovi, koska virtuaalilasit päässä tiimityöskentely ja muistiinpanojen kirjoittaminen on haastavaa.

Virtuaalimaailmasta hologrammilaseihin

Tiimityö ja muistiinpaneminen helpottuvat tulevaisuudessa. Raskaista VR-laseista päästään silloin eroon. Lisätyn todellisuuden ja kevyiden hologrammilasien avulla kemisti voi luoda virtuaalisia molekyylejä vaikka oman työpöytänsä päälle. Kun kaverillakin on lasit, molemmat näkevät samat molekyylit silmiensä edessä, ja ryhmätyötä on helpompi tehdä.

Hologramminäytöllä varustettuja laseja ei vielä saa kaupan hyllyllä. Virtuaalitekniikan laitteet ovat puolestaan sekä saatavuuden että hinnan osalta hankittavissa. VR-tekniikan kehittymisen seuraaminen on kuitenkin tehnyt Karttusesta luottavaisen myös hologrammitekniikan osalta.

”Uskon, että viiden vuoden kuluttua tekniikka on kehittynyt niin paljon, että hologrammilaseja tullaan näkemään kemistien silmillä”, Antti Karttunen toteaa.

Alla olevalla videolla tohtorikoulutettava Otso Pietikäinen vie katsojat lisätyn todellisuuden maailmaan.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Istuva mies harmaassa aivomittaushupussa, tekijä asettaa anturia korvan taakse
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Terveys x teknologia: Sähköä korvaan – uusi mittari kertomaan kehon tilasta

Joukko Aallon tutkijoita on perehtynyt sisäkorvassa sijaitsevan tasapainoelimen sähköstimulaatioon. He kehittävät menetelmästä helppokäyttöistä mittaria, joka kertoisi huippu-urheilijan suorituskyvystä tai jopa kolmiolääkkeen yksilöllisistä vaikutuksista.
Hymyilevä silmälasipäinen henkilö sinisessä paidassa seisoo vaalean seinän ja taulun edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alumni Annukka Vähäsöyrinki: ”Luovalle osaamiselle on valtavasti tarvetta”

Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja kannustaa taidealan osaajia tunnistamaan vahvuutensa.
In an auditorium hall, people are raising their hands and similing towards the camera. On the left side, from behind, the speaker is also raising his hand
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Rakennetaan startup-yrityksiä yhdessä: 100STARTUPS-tapahtumasarja päättyi vahvaan vauhtiin

Aalto Innovation (entinen Aalto Startup Center) ja A Grid kokosivat yhteen opiskelijat, tutkijat, työnhakijat, tekijät ja tulevat perustajat 100STARTUPS-tapahtumasarjaan, joka käynnistyi 26. elokuuta ja huipentui päätapahtumaan 21.–22. lokakuuta.
Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Muutos Orbis-tietokantojen kirjautumiseen

Jatkossa käyttö edellyttää Aalto-yliopiston käyttäjätunnusta.