Professori Monika Österbergin tiimille Vaikuttavuussäätiön rahoitus biopohjaisten pakkausmateriaalien kehittämiseen
Vaikuttavuussäätiön tämän vuoden Tandem Industry Academia-rahoituksen saaneista hankkeista kolme kahdeksasta ovat Aalto-yliopiston hankkeita. Kemian tekniikan korkeakoulun professori Monika Österbergin tiimin saamassa 190 700 € rahoituksessa Aalto-yliopisto ja Kemira tutkivat yhdessä mahdollisuuksia kehittää täysin biopohjaisia pakkausmateriaaleja ja vähentää näin muovin käyttöä pakkausteollisuudessa. Tulokset hyödyttävät niin akateemista tutkimusta kuin alan teollisuuttakin ja vauhdittavat siirtymistä biopohjaiseen kiertotalouteen.
”Tandem Industry Academia -rahoitus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tehdä tiivistä yhteistyötä yrityksen kanssa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja tasavertaisin ehdoin. Tällaisen yhteistyön avulla voimme syventää Aalto-yliopiston ja teollisen kumppanimme Kemiran välisiä yhteyksiä. Mielestäni rahoitus tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden postdoc-tutkijalle saada parempi käsitys siitä, miten tutkimustyötä tehdään yrityksissä, sekä laajentaa ura- ja tutkimusmahdollisuuksia”, sanoo Monika Österberg.
Muissa TIA-rahoituksen saaneissa Aalto-yliopiston hankkeissa pyritään kehittämään parempia ratkaisuja 3D-tulostuksen laadunvarmistukseen ja aivosairauksen hoitomenetelmien kehittämiseen.
Lisätietoja rahoituksen saaneista hankkeista
Lisää tietoa rahoitettavista hankkeista löytyy vaikuttavuussäätiön verkkosivuilta.
Biotuotekemia
Prof. Monika Österbergin johtama tutkimusryhmä
Lue lisää uutisia
Koneen Säätiön apuraha Tekstien marginaalien keskukselle
Visuaalisen viestinnän professorin Arja Karhumaan ja työryhmän hankkeelle merkittävä Koneen Säätiön apuraha.
Uusi keksintö kallion jännitystilan seurantaan – Voi mullistaa kaivosten turvallisuuden ja louhintatehokkuuden
Menetelmän avulla on mahdollista seurata kallion jännitystilaa reaaliaikaisesti. Sen avulla voidaan ehkäistä ja ennakoida sortumia sekä tehostaa louhintaa.
Rakennusjätepuulle uusi elämä kasvualustana
Suomessa rakennusjätepuu päätyy lähes kokonaan polttoon, vaikka sillä voisi olla merkittävä rooli ekologisten kasvualustojen kehittämisessä. Uudet tutkimukset osoittavat, että höyrykäsitelty jätepuu voi korvata kasvualustana turpeen ja se tarjoaa lupaavia tuloksia kasvien itävyydessä ja juurien kasvussa.