Uutiset

Poronluuta hyödynnetään keramiikassa

Lapin porokanta ylittää 200 000 yksilön, joten poroja on pohjoisessa Suomessa jopa enemmän kuin ihmisiä. Paikalliset hyödyntävät porosta lihan, nahan, karvan ja sarvet mutta poronluu on teollisuuden sivutuote ja jätettä. Poronluun kierrättäminen on paitsi kestävää ja vastuullista myös tarjoaa uusia liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksia Lapin alueella.
Bone china made of reindeer bone remain
Mallikappaleita poronluuposliinista. Kuva: Nur Horsanali

Englannissa on perinteisesti hyödynnetty karjan luuainesta niin kutsutussa luuposliinissa, jopa teollisessa mittakaavassa. Luuposliinille tyypillisiä ominaisuuksia ovat ainutlaatuisen vaalea ja kuulas ulkonäkö sekä hyvä kestävyys. Tämä mahdollistaa hienostuneiden keramiikkateosten valmistamisen. Poronluuposliinista voisi mahdollisesti syntyä vastaavanlaista tuotantoa Suomessa.

Poron luujätteen materiaalikehittely alkoi 15 vuotta sitten Sodankylässä, Seppo Kaaretkosken johtamassa ja Maija Vepsäläisen koordinoimassa EU-hankkeessa. Mukana oli myös brittiläisiä asiantuntijoita. Poronluuposliini on tämän hankkeen lopputulos. Pitkästä ja perusteellisesta tutkimustyöstä huolimatta varsinainen tuotanto osoittautui liian kalliiksi, ja tästä syystä hanke  hiljalleen hautautui. 

Jo ennen edellä mainittua EU-hanketta Aalto-yliopistossa (silloin Taideteollinen korkeakoulu) selvitettiin mahdollisuutta käyttää poronluuta tuhkan muodossa. Maarit Mäkelä, joka johtaa nykyään hanketta Jouni Partasen kanssa, pääsi kokeilemaan poronluuekramiikan valmistamista silloisen hankevetäjän Airi Hortlingin kanssa.

Nyt muotoilun laitoksen ja konetekniikan laitoksen yhteinen 3DKERA-projekti on palannut aiheen äärelle ja käyttää nykyaikaisia menetelmiä poronluuposliinin valmistamisessa. Samalla luodaan yhteyksiä pohjoisen ja eteläisen Suomen sidosryhmien välille ja etsitään uusia mahdollisuuksia paikallisille elinkeinoille ja turismille. 3D-tulostus on avannut uusia mahdollisuuksia tutkia tätä materiaalia entistä nopeammin ja kustannustehokkaammin.  

Marraskuussa 2019 hankkeen osapuolet tapasivat Lapissa. Tavoitteena oli ymmärtää paremmin paikallista kontekstia, keskustella, tehdä vierailuja mm. porotiloille ja teurastamoille ja työpajatyöskennellä sekä kokeilla 3D-tulostusta. Sodankylän lisäksi vierailtiin Posion arktisessa keramiikkakeskuksessa sekä Pentikin keramiikkatehtaalla ja Miki Studiolla. Projektista lisää jutuissa Lapin Kansa ja Sompio.

3DKERA projektia osarahoittaa Business Finland Co-Creation program.

Projektitiimi: Maarit Mäkelä, Priska Falin, Tomi Pelkonen, Nur Horsanali (Aalto ARTS) Jouni Partanen, Kirsi Kukko, Ashish Mohite (Aalto ENG)

Partnerit: Aalto University, Sodankylä Municipality, Arctic Ceramic Center (Posio), Kieringin Lomakylä, Kerasil, 3DTech, Fiskars

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Ulkokuva Kauppakorkeakoulusta. Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

”Tunsin oloni tervetulleeksi, vaikka en olekaan fyysisesti kampuksella” – uudet Kauppakorkeakoulun maisteriopiskelijat pääsivät verkostoitumaan alumnien kanssa etänä

Kauppakorkeakoulun alumnit sekä uudet maisteriopiskelijat kokoontuivat yhteen verkostoitumaan Zoom-alustalla. Alumnit tarjosivat hyödyllisiä vinkkejä maisteriopintoihin, uraan sekä työllistymiseen.
Projektitiimi Suomalaisen Työn Liitolle
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijatiimi tutki nuorten kuluttamista, suomalaisuutta ja työtä

Suomalaisen Työn Liitolle tehty projekti tarjosi opiskelijoille monipuolisen oppimiskokemuksen.
Dekaani Kristiina Kruus ja professori Jouni Paltakari koulun edessä kasvomaskien kanssa.
Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

UPM luovuttaa Kemian tekniikan korkeakoululle 10 000 kirurgista kasvosuojainta

UPM on ollut aktiivisesti mukana Covid19-epidemiaan liittyvien kasvosuojainten hankinnassa, ja luovuttanut niitä myös yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Suomalaisen muotoilun menestystekijät
Yhteistyö Julkaistu:

Kohti muotoilun tiedotuskeskusta – osallistu kyselyyn ja vaikuta!

Suomalaisen muotoilun edistäminen saa lähitulevaisuudessa lisävoimia, kun Suomeen perustetaan muotoilun tiedotuskeskus.