Uutiset

Poronluuta hyödynnetään keramiikassa

Lapin porokanta ylittää 200 000 yksilön, joten poroja on pohjoisessa Suomessa jopa enemmän kuin ihmisiä. Paikalliset hyödyntävät porosta lihan, nahan, karvan ja sarvet mutta poronluu on teollisuuden sivutuote ja jätettä. Poronluun kierrättäminen on paitsi kestävää ja vastuullista myös tarjoaa uusia liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksia Lapin alueella.
Bone china made of reindeer bone remain
Mallikappaleita poronluuposliinista. Kuva: Nur Horsanali

Englannissa on perinteisesti hyödynnetty karjan luuainesta niin kutsutussa luuposliinissa, jopa teollisessa mittakaavassa. Luuposliinille tyypillisiä ominaisuuksia ovat ainutlaatuisen vaalea ja kuulas ulkonäkö sekä hyvä kestävyys. Tämä mahdollistaa hienostuneiden keramiikkateosten valmistamisen. Poronluuposliinista voisi mahdollisesti syntyä vastaavanlaista tuotantoa Suomessa.

Poron luujätteen materiaalikehittely alkoi 15 vuotta sitten Sodankylässä, Seppo Kaaretkosken johtamassa ja Maija Vepsäläisen koordinoimassa EU-hankkeessa. Mukana oli myös brittiläisiä asiantuntijoita. Poronluuposliini on tämän hankkeen lopputulos. Pitkästä ja perusteellisesta tutkimustyöstä huolimatta varsinainen tuotanto osoittautui liian kalliiksi, ja tästä syystä hanke  hiljalleen hautautui. 

Jo ennen edellä mainittua EU-hanketta Aalto-yliopistossa (silloin Taideteollinen korkeakoulu) selvitettiin mahdollisuutta käyttää poronluuta tuhkan muodossa. Maarit Mäkelä, joka johtaa nykyään hanketta Jouni Partasen kanssa, pääsi kokeilemaan poronluuekramiikan valmistamista silloisen hankevetäjän Airi Hortlingin kanssa.

Nyt muotoilun laitoksen ja konetekniikan laitoksen yhteinen 3DKERA-projekti on palannut aiheen äärelle ja käyttää nykyaikaisia menetelmiä poronluuposliinin valmistamisessa. Samalla luodaan yhteyksiä pohjoisen ja eteläisen Suomen sidosryhmien välille ja etsitään uusia mahdollisuuksia paikallisille elinkeinoille ja turismille. 3D-tulostus on avannut uusia mahdollisuuksia tutkia tätä materiaalia entistä nopeammin ja kustannustehokkaammin.  

Marraskuussa 2019 hankkeen osapuolet tapasivat Lapissa. Tavoitteena oli ymmärtää paremmin paikallista kontekstia, keskustella, tehdä vierailuja mm. porotiloille ja teurastamoille ja työpajatyöskennellä sekä kokeilla 3D-tulostusta. Sodankylän lisäksi vierailtiin Posion arktisessa keramiikkakeskuksessa sekä Pentikin keramiikkatehtaalla ja Miki Studiolla. Projektista lisää jutuissa Lapin Kansa ja Sompio.

3DKERA projektia osarahoittaa Business Finland Co-Creation program.

Projektitiimi: Maarit Mäkelä, Priska Falin, Tomi Pelkonen, Nur Horsanali (Aalto ARTS) Jouni Partanen, Kirsi Kukko, Ashish Mohite (Aalto ENG)

Partnerit: Aalto University, Sodankylä Municipality, Arctic Ceramic Center (Posio), Kieringin Lomakylä, Kerasil, 3DTech, Fiskars

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Ilona Mansikka esittelee Uusimaa 2050-kaavan ja MAL 2019 suunnitelman vaikutustenarviointia
Yhteistyö Julkaistu:
Veronika Honkasalon puku
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Veronika Honkasalon itsenäisyyspäivän puvussa feminismi kohtaa ekologisuuden

Kansanedustaja Veronika Honkasalon (vas.) itsenäisyyspäivän juhlapuvun on suunnitellut Aalto-yliopiston vaate- ja muotisuunnittelun maisteriopiskelija Heidi Karjalainen.
wärtsilän nimikkoluentosali aalto-yliopisto
Yhteistyö Julkaistu:

Nimikkoluentosali tuo Wärtsilän tulevaisuuden osaajien luo

Kilpailu osaajista on kovaa, joten yliopistoyhteistyö ja näkyvyys opiskelijoille on teknologiayhtiölle tärkeää.
Alumni Tauno Voipio kuvattuna Otakaari 1 -rakennuksen aulassa. Kuvaaja: Mikko Raskinen.
Aalto Magazine, Yhteistyö Julkaistu:

Otaniemi, kuin kotiin tulisi

Sähköpaja-kurssille alkupääomaa lahjoittanut Tauno Voipio uskoo oppimiseen käsillä tekemisen kautta.