Uutiset

Poronluuta hyödynnetään keramiikassa

Lapin porokanta ylittää 200 000 yksilön, joten poroja on pohjoisessa Suomessa jopa enemmän kuin ihmisiä. Paikalliset hyödyntävät porosta lihan, nahan, karvan ja sarvet mutta poronluu on teollisuuden sivutuote ja jätettä. Poronluun kierrättäminen on paitsi kestävää ja vastuullista myös tarjoaa uusia liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksia Lapin alueella.
Bone china made of reindeer bone remain
Mallikappaleita poronluuposliinista. Kuva: Nur Horsanali

Englannissa on perinteisesti hyödynnetty karjan luuainesta niin kutsutussa luuposliinissa, jopa teollisessa mittakaavassa. Luuposliinille tyypillisiä ominaisuuksia ovat ainutlaatuisen vaalea ja kuulas ulkonäkö sekä hyvä kestävyys. Tämä mahdollistaa hienostuneiden keramiikkateosten valmistamisen. Poronluuposliinista voisi mahdollisesti syntyä vastaavanlaista tuotantoa Suomessa.

Poron luujätteen materiaalikehittely alkoi 15 vuotta sitten Sodankylässä, Seppo Kaaretkosken johtamassa ja Maija Vepsäläisen koordinoimassa EU-hankkeessa. Mukana oli myös brittiläisiä asiantuntijoita. Poronluuposliini on tämän hankkeen lopputulos. Pitkästä ja perusteellisesta tutkimustyöstä huolimatta varsinainen tuotanto osoittautui liian kalliiksi, ja tästä syystä hanke  hiljalleen hautautui. 

Jo ennen edellä mainittua EU-hanketta Aalto-yliopistossa (silloin Taideteollinen korkeakoulu) selvitettiin mahdollisuutta käyttää poronluuta tuhkan muodossa. Maarit Mäkelä, joka johtaa nykyään hanketta Jouni Partasen kanssa, pääsi kokeilemaan poronluuekramiikan valmistamista silloisen hankevetäjän Airi Hortlingin kanssa.

Nyt muotoilun laitoksen ja konetekniikan laitoksen yhteinen 3DKERA-projekti on palannut aiheen äärelle ja käyttää nykyaikaisia menetelmiä poronluuposliinin valmistamisessa. Samalla luodaan yhteyksiä pohjoisen ja eteläisen Suomen sidosryhmien välille ja etsitään uusia mahdollisuuksia paikallisille elinkeinoille ja turismille. 3D-tulostus on avannut uusia mahdollisuuksia tutkia tätä materiaalia entistä nopeammin ja kustannustehokkaammin.  

Marraskuussa 2019 hankkeen osapuolet tapasivat Lapissa. Tavoitteena oli ymmärtää paremmin paikallista kontekstia, keskustella, tehdä vierailuja mm. porotiloille ja teurastamoille ja työpajatyöskennellä sekä kokeilla 3D-tulostusta. Sodankylän lisäksi vierailtiin Posion arktisessa keramiikkakeskuksessa sekä Pentikin keramiikkatehtaalla ja Miki Studiolla. Projektista lisää jutuissa Lapin Kansa ja Sompio.

3DKERA projektia osarahoittaa Business Finland Co-Creation program.

Projektitiimi: Maarit Mäkelä, Priska Falin, Tomi Pelkonen, Nur Horsanali (Aalto ARTS) Jouni Partanen, Kirsi Kukko, Ashish Mohite (Aalto ENG)

Partnerit: Aalto University, Sodankylä Municipality, Arctic Ceramic Center (Posio), Kieringin Lomakylä, Kerasil, 3DTech, Fiskars

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Men and women sitting around tables working in groups.
Yhteistyö Julkaistu:

Nokian ja CEMS-ohjelman yhteistyö tuottaa useita strategisia yritysprojekteja joka kevät

CEMS on maailmanlaajuinen yhteisö, jonka Master in International Management -maisteriohjelmassa koulutetaan vastuullisia tulevaisuuden johtajia avoimemman, kestävämmän ja osallistavamman maailman rakentamiseen.
School of Business alumna Minna Kuusisto
Yhteistyö Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun alumnitarina: Minna Kuusisto

Taloustieteen alumnimme, Finnfundin ekonomisti Minna Kuusisto on työurallaan kerryttänyt kokemusta niin pankkimaailmasta, kestävän liiketoiminnan konsultoinnista kuin kehitysrahoituksesta. ”Ole utelias ja verkostoidu jo opiskeluaikana ihmisten kanssa, joiden urapolusta olet kiinnostunut. Lähes kaikki ilahtuvat kahvi- tai lounaskutsuista.”
Yhteistyö Julkaistu:

JobTeaser korvasi Aalto CareerWebin

Aalto CareerWeb jää historiaan ja Aalto JobTeaser toimii jatkossa opiskelijoiden kanavana löytää töitä, saada neuvoja työnhakuun tai löytää uratapahtumia.
Violetti Unifi-banneri, jossa kuvattu numeroita, joiden päällä erilaisia graafisia kuvia, esim. avain ja suurennuslasi
Yhteistyö Julkaistu:

Yliopistot julkaisivat 12 kunnianhimoista teesiä ja aikovat nousta kestävän kehityksen kärkeen

Teesipaketti sisältää mittavia toimenpidesuosituksia niin yliopistojen opetukseen, tutkimukseen, hallintoon, yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen kuin rahoitusmalliinkin.