Poronluuta hyödynnetään keramiikassa
Englannissa on perinteisesti hyödynnetty karjan luuainesta niin kutsutussa luuposliinissa, jopa teollisessa mittakaavassa. Luuposliinille tyypillisiä ominaisuuksia ovat ainutlaatuisen vaalea ja kuulas ulkonäkö sekä hyvä kestävyys. Tämä mahdollistaa hienostuneiden keramiikkateosten valmistamisen. Poronluuposliinista voisi mahdollisesti syntyä vastaavanlaista tuotantoa Suomessa.
Poron luujätteen materiaalikehittely alkoi 15 vuotta sitten Sodankylässä, Seppo Kaaretkosken johtamassa ja Maija Vepsäläisen koordinoimassa EU-hankkeessa. Mukana oli myös brittiläisiä asiantuntijoita. Poronluuposliini on tämän hankkeen lopputulos. Pitkästä ja perusteellisesta tutkimustyöstä huolimatta varsinainen tuotanto osoittautui liian kalliiksi, ja tästä syystä hanke hiljalleen hautautui.
Jo ennen edellä mainittua EU-hanketta Aalto-yliopistossa (silloin Taideteollinen korkeakoulu) selvitettiin mahdollisuutta käyttää poronluuta tuhkan muodossa. Maarit Mäkelä, joka johtaa nykyään hanketta Jouni Partasen kanssa, pääsi kokeilemaan poronluuekramiikan valmistamista silloisen hankevetäjän Airi Hortlingin kanssa.
Nyt muotoilun laitoksen ja konetekniikan laitoksen yhteinen 3DKERA-projekti on palannut aiheen äärelle ja käyttää nykyaikaisia menetelmiä poronluuposliinin valmistamisessa. Samalla luodaan yhteyksiä pohjoisen ja eteläisen Suomen sidosryhmien välille ja etsitään uusia mahdollisuuksia paikallisille elinkeinoille ja turismille. 3D-tulostus on avannut uusia mahdollisuuksia tutkia tätä materiaalia entistä nopeammin ja kustannustehokkaammin.
Marraskuussa 2019 hankkeen osapuolet tapasivat Lapissa. Tavoitteena oli ymmärtää paremmin paikallista kontekstia, keskustella, tehdä vierailuja mm. porotiloille ja teurastamoille ja työpajatyöskennellä sekä kokeilla 3D-tulostusta. Sodankylän lisäksi vierailtiin Posion arktisessa keramiikkakeskuksessa sekä Pentikin keramiikkatehtaalla ja Miki Studiolla. Projektista lisää jutuissa Lapin Kansa ja Sompio.
3DKERA projektia osarahoittaa Business Finland Co-Creation program.
Projektitiimi: Maarit Mäkelä, Priska Falin, Tomi Pelkonen, Nur Horsanali (Aalto ARTS) Jouni Partanen, Kirsi Kukko, Ashish Mohite (Aalto ENG)
Partnerit: Aalto University, Sodankylä Municipality, Arctic Ceramic Center (Posio), Kieringin Lomakylä, Kerasil, 3DTech, Fiskars
Lue lisää uutisia
Tutkimuksesta kohti resilienttejä energiajärjestelmiä: Halide Energy kiihdyttää akkukehitystä Aalto Design Factorylla
Aalto-yliopistosta ponnistava Halide Energy, kuparivirtausakkuja pitkän keston varastointiin kehittävä yritys, on kiihdyttänyt siirtymäänsä tutkimushankkeesta tuotteeksi Aalto Design Factoryn Partner Plaza -startupohjelman avulla. Nopean prototyypin valmistuksen, asiantuntevan henkilökunnan ja työpajojen ansiosta tiimi voi valmistaa mittatilausosia päivissä, ratkoa viime hetken haasteita ja jatkaa tuotekehitystä.
Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Menetämmekö kansainvälisiä osaajia kielitaidon vuoksi? Työelämässä riittävää suomen kielen taitoa ei saavuteta ainoastaan erillisillä kielikursseilla. Kansainvälisten opiskelijoiden kielen oppiminen on huomioitava jo tutkintojen rakenteissa systemaattisen kielitaidon kehittymiseksi. Muuten menetämme kansainvälisten osaajien potentiaalin, kun he eivät tutkinnon suoritettuaan riittämättömän kielitaidon vuoksi työllisty maahamme.
Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon
Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.