Uutiset

Pääpuhuja, yritysjohtaja Kaisa Hietala: Meiltä puuttuu määritelmä luonnon arvolle

Kansleri Jaakko Hongon nimeä kantavalle luennolle saapui noin 300 kutsuvierasta ja alumnia.
Jaakko Honko -luennon 2023 pääpuhuja Kaisa Hietala
Yritysjohtaja ja hallitusammattilainen Kaisa Hietala piti Jaakko Honko -luennon. Joka toinen vuosi järjestettävä alumnitilaisuus järjestettiin Kauppakorkeakoululla Otaniemessä. Kuva: Mika Levälampi

Kansleri Jaakko Hongon nimeä kantavassa tilaisuudessa yritysjohtaja ja hallitusammattilainen Kaisa Hietala valotti luennossaan sitä, miten viime vuosien myllerrykset, kuten pandemia sekä Ukrainan sota, ovat keikauttaneet kestävyyden merkityksen yrityksissä hyvin strategiseksi. Tilaisuudessa jaettiin myös Jaakko Honko -mitalit.

Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiö ja Yrjö Jahnssonin säätiö perustivat vuonna 1997 Jaakko Honko -luentosarjan kunnioittaakseen Kauppakorkeakoulun entisen kanslerin ja rehtorin Jaakko Hongon (1922–2006) elämäntyötä. Perinteeksi muodostunut luento järjestettiin ensimmäisen kerran Jaakko Hongon 75-vuotisjuhlan kunniaksi.

Jaakko Kiander
Jaakko Kiander

Yrjö Jahnssonin säätiön hallituksen puheenjohtaja Jaakko Kiander toivotti osallistujat tervetulleiksi ja kertoi Jaakko Hongon elämästä. Tämän jälkeen dekaani Timo Korkeamäki tervehti kuulijoita. Aluksi hän kehotti kaikkia nousemaan ja näin kunnioittamaan entisen rehtorin Veikko Jääskeläisen (1931–2023) elämäntyötä ja poismenoa. Tyylikkään hiljaisen hetken jälkeen saatiin kuulla Kauppakorkeakoulun kuulumisia. 

”Elämä on palannut taloon! Meillä aloitti täällä peräti noin 1 050 uutta opiskelijaa tänä syksynä. Heistä 585 on kandidaattiopiskelijoita, joista reilut 80 aloitti Mikkelin kampuksella, suurin piirtein 300 on sellaisia uusia maisteriopiskelijoita, jotka ovat tehneet kanditutkinnon jossain muussa korkeakoulussa kuin Aallossa, ja lisäksi meille tuli noin 200 vaihto-opiskelijaa.” Dekaani myös kiitti koulun alumneja ja ystäviä tärkeästä tuesta.

Timo Korkeamäki
Timo Korkeamäki

Helsinki GSE:n akateeminen johtaja, professori Otto Toivanen kertoi, että Taloustieteen keskus Helsinki GSE täyttää tänä vuonna 5 vuotta. ”Helsinki GSE:ltä toivotaan runsasta tohtoreiden määrää, ja jotta se toteutuisi, keskus on muun muassa palkannut 19 uutta professoria, jotka tulevat 9 eri maasta. Menestyksekäs työ taloustieteellisen tutkimuksen ja opetuksen tason ja vaikuttavuuden nostamiseksi entisestään jatkuu. Iloinen asia on myös se, että Talouden MOOCin (verkkokurssin osoitteessa talouskurssi.fi) on suorittanut jo 2 000 henkilöä, joista 60 % on naisia.”

Otto Toivanen
Otto Toivanen

Jaakko Honko -mitalit kuudelle taloustieteissä ansioituneelle henkilölle

Jaakko Honko -mitali jaetaan henkilöille, jotka ovat vaikuttaneet merkittävällä tavalla elinkeinoelämän tai kauppa- ja taloustieteellisen tutkimuksen edistämiseen ja/tai ansioituneet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiön tai Yrjö Jahnssonin säätiön toiminnassa. Pronssisen mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Terho Sakki (1930–1997).

Jaakko Honko -mitalisteja: Juuso Välimäki (vas.), Salla Vainio, Martti Hetemäki ja Virpi Tuunainen
Tilaisuuteen osallistumaan päässeet Jaakko Honko -mitalistit: Juuso Välimäki (vas.), Salla Vainio, Martti Hetemäki ja Virpi Tuunainen

Tänä vuonna mitalin saivat taloustieteilijä, työelämäprofessori Martti Hetemäki, toimitusjohtaja Jyri Häkämies, yritysjohtaja Jorma Ollila, varadekaani, professori Virpi Tuunainen, hallitusammattilainen Salla Vainio ja professori Juuso Välimäki.

Yrjö Jahnssonin säätiön toiminnanjohtaja Elli Dahl ja Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiön toiminnanjohtaja Arto Mäenmaa jakoivat mitalit. Ensimmäisen kerran mitalit jaettiin vuonna 1989.

Perinteinen talous ja luonto on saatava sovitettua samaan yhtälöön

Jaakko Honko -luennon piti Kaisa Hietala, joka luennoi aiheesta ”Kestävyyden evoluutio – viherpesusta bisneksen ytimeen”.

Kaisa Hietala tuli teollisuuteen mukaan -90-luvun lopulla, jolloin organisaatioissa oli alettu tehdä vastuullisuusraportteja. ”Pääsin todistamaan sen, miten kestävästä kehityksestä tuli yrityksille kuluerä. Kestävä kehitys oli tukifunktioiden puolella, ja johtoryhmissä alettiin kysyä, miten satsaukset kestävään kehitykseen maksavat itsensä takaisin. Tähän markkinointijohtajat vastasivat, että josko kestävää kehitystä voisi tuoda tuotteiden ja palveluiden markkinointiin ja brändiin.” 

Siirryttiin vaiheeseen, jossa pohdittavaksi tuli, miten kestävän kehityksen hyödyt voitaisiin tuoda esiin laajemmin, ei vain vastuullisuus- tai ympäristöraporteissa. Alkoi sertifikaattien aikakausi, jolloin erilaisia vihreitä merkkejä alkoi tulla tuotepakkauksiin.

”Lisäarvon pitää syntyä yritysten strategian kautta ja kestävyys piti ja pitää tuoda strategian keskiöön. Enenevässä määrin alettiin puhua kaksoishaasteesta; yritykset kehittävät kestäviä tuotteita, mutta ostopäätöksen hetkellä asiakkaat eivät kuitenkaan osta kalliimpia, kestäviä tuotteita. Perinteiset tuotteet voittavat hintakilpailussa.”

Kaisa Hietalan mukaan haasteena on se, että meiltä puuttuu määritelmä luonnon arvosta perinteisen taloustieteen keinoin. ”Mikä on esimerkiksi sen arvo (ei hinta), että yritys pystyy säästämään kuution kirkasta vettä? Tai sen arvo, jos yritys pystyisi vähentämään esimerkiksi tonnilla lajiteltavaa jätettä?”

Hietala on ottanut käyttöön uuden, epävirallisen termin ”Susformaatio”, koska muutoksen mittaluokka on tässä valtava. ”Yritysten on vaikea tuoda investointipäätöksiin tällaista hitaasti muuttuvaa elementtiä, luontopääomaa, mistä seuraa hallinnan puutetta ja epävarmuutta. Nyt kysytään rohkeutta katsoa kauas tarpeeksi ajoissa. Ne toimijat, jotka hyväksyvät muutokset, ovat vahvoilla. Yrityksistä kysytään myös sellaista johtajuutta, jota ei ole aiemmin nähty. Johtajuutta, jota mitataan sillä, kuinka paljon johtaja pystyy luomaan muutoskyvykkyyttä organisaatiossaan. Tuotteita ja palveluita voidaan kopioida, yrityskulttuuria ei niinkään.”

Kaisa Hietala ja Timo Korkeamäki
Dekaani Timo Korkeamäki kiitti lämpimästi Kaisa Hietalaa erinomaisesta esityksestä.

Tilaisuuden veti yhteen Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Kari Jordan, joka myös kiitti puhujia mielenkiintoisista puheenvuoroista. Illan päätteeksi nautittiin seisovan pöydän antimista ja saatiin vaihtaa ajatuksia niin vanhojen kuin uusien tuttujen kanssa.

Kari Jordan
Kari Jordan

Teksti: Terhi Ollikainen
Kuvat: Mika Levälampi

Better Business – Better Society -seminaarisarja

Seminaarisarja Kauppakorkeakoulun ajankohtaisesta ja yhteiskunnallisesti tärkeistä aiheista järjestetään kuukauden ensimmäisenä torstaina, pois lukien kesän ja joulun lomakaudet.

Tervetuloa tuleviin tilaisuuksiin!
Picture of Better Business seminar
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Piano Top Loungessa
Kampus, Yhteistyö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Opiskelijat päättivät: kaksi yhteiskäyttöistä pianoa saapui kampukselle

Aalto-yliopiston opiskelijoiden osallistavan budjetoinnin projektin voittajaksi nousi yhteiskäyttöinen piano.
kuva break prosta eri laitteilla
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Break Pro -taukoliikuntaohjelmisto lisää liikettä arkeen – valikoimassa nyt uusia videoita!

Päivitetyssä versiossa paljon uusia toimintoja ja taukoliikuntavideoita.
Three female students studying
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hae siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston yhteisille tutkimusprojekteille

Aalto-yliopisto, KU Leuven (Belgia) ja Helsingin yliopisto avaavat tutkimusyhteistyön käynnistämistä tukevan siemenrahoitushaun. Rahoitushaku on käynnissä 10. syyskuuta 2024 asti.
Lahjoitus Kierrätyskeskuksen Boksi-lahjoituspisteeseen
Kampus Julkaistu:

Kierrätyskeskuksen Boksi-lahjoituspiste nyt A Blocissa

Boksi sijaitsee kauppakeskus A Blocin 1. kerroksessa R-kioskia vastapäätä ja on käytettävissä keskuksen aukioloaikojen mukaisesti.