Uutiset

Otaniemi, nimen taustalla mystinen menneisyys

Mitä löytyy nimen takaa? Otaniemen kampusalueen nimistössä näkyy ja kuuluu Aallon yhteisö.
Drone image of Otaniemi campus in early December, light covering of snow everywhere, with low sun shining
Otaniemen kampus talvella. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

“Kylännimi Otnäs on vaikeaselkoinen ja monitulkintainen”, toteaa nimistöntutkija, filosofian tohtori Saulo Kepsu kirjassa Kylä-Espoo – Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema (2008). 

Nimien merkitys kiehtoo ihmisiä. Ihmisten, eläinten ja erilaisten asioiden lisäksi ihmiset nimeävät luonnollisesti myös paikkoja. Tämän lisäksi asukkaat myös kääntävät tai vaihtavat nimeä sopimaan paremmin omaan kieleen. 

Kylä-Espoo-kirjassa luetellaan mahdollisia lähteitä Otaniemen nimen Ot-alulle: ohto eli karhu, suomalainen etunimi Uoti (Olaf tai Olli) tai pronssikautisen hautaraunioiden vuoksi nimenä Hautaniemi, josta ajan myötä olisi muotoutunut Houtnäs, Outnäs ja lopulta Otnäs.

“Joskus pysähtyy miettimään, miksi jollakin paikalla on jokin tietty nimi.  Kun elämme tietyssä paikassa, opimme samalla nimistön, eli se ei ole mitenkään erillinen oppimisprosessi. Nimen kautta jaamme myös kulttuurihistoriallista perintöä. Niin kauan kuin ihmiset ovat käyttäneet kieliä, niin niin kauan on ollut nimiä”, sanoo Helsingin yliopiston suomen kielen yliopistonlehtori Terhi Ainiala.

Otaniemen ruotsinkielinen nimi Otnäs on mahdollisesti paikalle jo aikaisemmin annetun suomenkielisen nimen ja maantieteellisen sanan yhdistelmä. Alueen nykyinen suomenkielinen nimi Otaniemi taas on suomalaistettu versio ruotsinkielisestä nimestä.

Aalto University campus in winter, photo by Anni Kääriä
Kuva: Aalto-yliopisto / Anni Kääriä

Asukkaiden ja yhteisön vaikutus nimistöön

“Otnäs on vanha suomalaiskylä, jonka asuttajien ja myöhempien ruotsalaistulokkaiden alkuperä jää talonnimitietojen puuttuessa avoimeksi,” Kepsu jatkaa. 

Otaniemen nimen alkuperää ei ehkä tulla koskaan täysin selvittämään. Eikä nimen alkuperäinen merkitys ehkä enää sopisikaan nykyaikaan. 

“Ihminen on muuttuvainen ja kieli elää, joten nimistö elää sen myötä. Ihmiset nimeävät asioita, silloin niistä on helpompi puhua. Meillä on luontainen tarve erottaa merkitykselliset kohteet toisistaan, ja paikannimien avulla pystymme hahmottamaan ympäristöämme ja orientoitumaan siinä. Nimet ovat välttämättömiä välineitä, joilla voidaan yksilöidä eri paikkoja ja muita kohteita, kuvailla niistä sitä, mikä niissä on meille tärkeintä. Siten nimet myös kertovat meille, miten muut ovat alueen hahmottaneet”, sanoo Ainiala.

Vaikka itse Otaniemi-nimen tausta jää avoimeksi, niin osa alueen paikoista on nimetty Otaniemen mukaan. Alueen vanhin tie lienee Otaniementie. Tien nimi myös toimii ohjeena kulkijoille: täältä löytyy Otaniemi. 

Picture inside the underpass in the winter under Otakaari, called Oikosulku
Otakaaren alta kulkee alikulku nimeltään Oikosulku. Kuva: Aalto-yliopisto / Anni Kääriä

Opiskelijahuumoria ja kunnianosoituksia

“Paikkojen nimissä käytetään niin paljon vanhaa, vakiintunutta ja ihmisten käytössä olevaan nimistöä kuin vain mahdollista. Ne toki eivät riitä, kun alue kehittyy maalaismaisemasta kaupungiksi”, kertoo Kaija Mallat, joka toimii Espoon kaupungilla nimistönsuunnittelijana.

Kaija Mallat ja hänen kollegansa Sami Suviranta kertovat, että nimi voi yksinkertaisesti vain kuvata paikkaa (kappelin luona on Kappelipuisto), mutta on kolme muutakin tapaa nimetä paikkoja.

Liitynnäisnimet liittyvät toiseen paikannimeen (Otakaari nimeen Otaniemi), aihepiirinimet (Tekniikantie, Ekonominaukio) liittyvät alueen temaattiseen aiheeseen ja muistonimet (Alvarinaukio) on annettu jonkun alueella vaikuttaneen henkilön muistoksi.

Otaniemen alueella on korkeakoulumaailmaan liittyvän temaattisen sanastonsa lisäksi toinen erikoisuus. Kampusalueen nimityksestä löytyy veikeästi vaihtelevia loppuosia: tie, taival, polku, kuja, aukio, solmu, ranta, puisto, kallio, piha. Katuja Otaniemestä ei löydy.

Kauppa- ja teollisuusministeriön nimittämä Otaniemen hoitokunta hoiti alueen asioita 1948–1994. Otaniemen hoitokunta on nimennyt monet Otaniemen paikoista.

“Teekkariperinnettä näkyy useassa paikan nimessä. Esimerkiksi Jämeräntaival on viittaus jämeräpartaiseen insinööriin, ja myös Servin Maijan tie ja mökki ovat tuttuja teekkarikulttuurista”, sanoo Suviranta.

Lamp on Alvar Aallon aukio in the winter, Undergraduate Centre in the background
Alvar Aallon suunnittelema ulkovalaisin Alvar Aallon puistossa. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Alvar Aallon puisto vai Alvarinaukio?

Otaniemen omaleimaista nimistöä värittävät teekkari- ja korkeakoulukulttuurin lisäksi alueen muotoutumiseen vaikuttaneille tehdyt kunnianosoitukset. Asemakaavan voittajaehdotuksen tekivät aikoinaan Aino ja Alvar Aalto, joten nykyään alueelta löytyvät Alvar Aallon puisto, Alvarinaukio ja Ainonaukio. 

Mikäli Alvar Aallon puisto kuulostaa tuntemattomalta, niin sille on syynsä. Ajan saatossa kampuskartoista oli tippunut Alvar Aallon puiston nimi ja se korvautuikin sekä kartoissa että puheessa Alvarinaukiolla, joka varsinaisesti tarkoittaa nimenomaan aukiota ostoskeskus A Blancin edustalla. Suurempi, puistomaisempi alue Harald Herlin -oppimiskeskuksen, Kandidaattikeskuksen ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan toimiston välillä onkin nimeltään Alvar Aallon puisto.

“Puhekielessä toki voi Alvarinaukio-nimeä käyttää noiden kahden vierekkäisen alueen kokonaisuudestakin, jos yhteisö on siihen tottunut“, sanoo Suviranta.

Karttoihin tosin Alvar Aallon puisto ja Alvarinaukio tulee merkitä oikein, joten myös Aalto-yliopiston kampuskartat päivitetään näiltä osin lähiaikoina. 

Illustration image in black & white, area plan for Aalto Works
Muun muassa Konemetsä ja Nivelakseli sijoittuvat Aalto Works -kortteliin. Kuva: Espoon kaupungin karttapalvelu

Kampuskarttaan aiotaan merkitä Kandidaattikeskuksen ja Rakentajanaukion välille myös kunnianosoituksena Elissa Aallolle yhteisön ehdotukseen pohjautuva nimi Elissanpiha. Nimistönsuunnittelijoiden mukaan nimelle ei ole sopivaa paikkaa nykyisessä asemakaavakartassa, mutta sen voi lisätä Espoon osoitekarttaan.

Kampusalueen kehittäminen tuottaa uusia nimiä

Paikkojen nimiä vaihdetaan harvoin, joten on merkittävää, kun niin tapahtuu. Erityisesti hälytysajoneuvojen kannalta on tärkeää, että osoitteet toimivat loogisesti. 

Nimistönsuunnittelijat kertovat, että nimenvaihdosta tarvitaan esimerkiksi silloin, kun tie katkaistaan pysyvästi ja samalla muodostuu uusi tie.

Otaniementie katkaistiin kauppakeskus A Blocin, Väre-rakennuksen ja Kauppakorkeakoulun rakennuksen sekä Raide-Jokerin pikaraitiotien rakentamisen vuoksi. Näin Otaniemeen tuli Maarintie.

“Yleensä pyritään säilyttämään samat osoitteet, sillä luonnollisesti asukkaat ovat usein kiintyneitä nimiin. Osoitteenmuutoksista on aina iso riesa asukkaille. Espoossa tehtiin suuri nimistönmuutos 1970-luvulla, kun Espoosta tuli kaupunki ja huomattiin, että tuoreen kaupungin sisällä oli useita samannimisiä paikkoja”, sanoo Mallat. 

Uusi nimiä on kuitenkin nimistönsuunnittelijoiden mukaan tulossa myös Otaniemeen. Aalto Works -korttelin valmistuttua vuonna 2024 pääsee kulkemaan Konemetsässä, jonka vierestä aukeaa Koneaukio ja Konepolku sekä jalankulunväylä Nivelakseli. Näiden osalta asemakaavan muutos hyväksyttiin syksyllä 2021.

Tiesitkö, että...

  • Otaniemessä toimi myös pieni tiilitehdas 1800-luvun alussa.
  • Alueen nimi on suomalaisittain tyypillinen, sillä se on kaksiosainen yhdyssanankaltainen sana, jossa määriteosa (Ota-, Ot-) ja maantieteellisesti kuvaava paikan osa (niemi, näs).
  • Paikannimiä valittaessa yritettiin myös päästä eroon päällekkäisyyksistä naapurikuntien osoitteiden kanssa, sillä pääkaupunkiseudulla harva liikkuu vain oman kaupungin sisällä.
  • Alueelta löytyy myös alikulku nimeltään Oikosulku.
  • Nimistönsuunnittelijoita on tällä tittelillä tiettävästi vain kolme Suomessa: kaksi Espoossa ja yksi Helsingissä.
  • Tekniikantien kaakkoispään entinen nimi on Juolukkatie.

 

Lisätietoa
Espoon nimistönsuunnittelu Tapiolan (Espoo) kaavoitus (Otaniemi kuuluu Suur-Tapiolaan)

Haastattelut
Terhi Ainiala, Helsingin yliopisto
Kaija Mallat, Espoon kaupunki
Sami Suviranta, Espoon kaupunki

Muut lähteet
Espoon eteläosien historiallisen ajan kylänpaikkojen yleiskaavainventointi 2005, Museovirasto

Härö, Erkki 1991, s.166: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Espoon kaupunginmuseo. Hangon kirjapaino.

Toim. Mallat, Kaija; Suviranta, Sami ja Luoto, Reima T. A. 2008, s. 101-103: Kylä-Espoo – Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema. Espoon kaupunki.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kuvassa näkyy Kauppakorkeakoulun uuden rakennuksen Arvo-ravintola.
Kampus Julkaistu:

Kampusravintoloiden aukioloajat kesällä 2022

Opiskelija- ja henkilöstöravintoloiden aukioloajoissa on muutoksia kesän aikana.
Photo from Art & Tech Open Call Demo Day event.
Kampus, Yhteistyö Julkaistu:

Aalto Digital Creatives Art & Tech Open Call -kehittämistukihakuun vastaanotettiin ennätysmäärä hakemuksia

Art & Tech Open Call ‘22 -haun voittajien valinnat tehdään Media Lab Demo Day -tapahtumassa 1.6.2022.
Konemiehentien risteys
Kampus, Poikkeustilanteet Julkaistu:

Poikkeusreitti Konemiehentien ja Maarintien risteykseen

Maanantaina 16.5. käynnistyy liikenteen poikkeusreitin rakentaminen Konemiehentiellä Tietotekniikan talon edessä.
Rakentajanaukio
Kampus Julkaistu:

Rakentajanaukion pysäköintialue suljetaan laajasti

Rakentajanaukion pysäköintipaikka suljetaan lähes kokonaan 16.-18.5.2022 päällystystöiden vuoksi.