Otaniemi, nimen taustalla mystinen menneisyys
“Kylännimi Otnäs on vaikeaselkoinen ja monitulkintainen”, toteaa nimistöntutkija, filosofian tohtori Saulo Kepsu kirjassa Kylä-Espoo – Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema (2008).
Nimien merkitys kiehtoo ihmisiä. Ihmisten, eläinten ja erilaisten asioiden lisäksi ihmiset nimeävät luonnollisesti myös paikkoja. Tämän lisäksi asukkaat myös kääntävät tai vaihtavat nimeä sopimaan paremmin omaan kieleen.
Kylä-Espoo-kirjassa luetellaan mahdollisia lähteitä Otaniemen nimen Ot-alulle: ohto eli karhu, suomalainen etunimi Uoti (Olaf tai Olli) tai pronssikautisen hautaraunioiden vuoksi nimenä Hautaniemi, josta ajan myötä olisi muotoutunut Houtnäs, Outnäs ja lopulta Otnäs.
“Joskus pysähtyy miettimään, miksi jollakin paikalla on jokin tietty nimi. Kun elämme tietyssä paikassa, opimme samalla nimistön, eli se ei ole mitenkään erillinen oppimisprosessi. Nimen kautta jaamme myös kulttuurihistoriallista perintöä. Niin kauan kuin ihmiset ovat käyttäneet kieliä, niin niin kauan on ollut nimiä”, sanoo Helsingin yliopiston suomen kielen yliopistonlehtori Terhi Ainiala.
Otaniemen ruotsinkielinen nimi Otnäs on mahdollisesti paikalle jo aikaisemmin annetun suomenkielisen nimen ja maantieteellisen sanan yhdistelmä. Alueen nykyinen suomenkielinen nimi Otaniemi taas on suomalaistettu versio ruotsinkielisestä nimestä.
Asukkaiden ja yhteisön vaikutus nimistöön
“Otnäs on vanha suomalaiskylä, jonka asuttajien ja myöhempien ruotsalaistulokkaiden alkuperä jää talonnimitietojen puuttuessa avoimeksi,” Kepsu jatkaa.
Otaniemen nimen alkuperää ei ehkä tulla koskaan täysin selvittämään. Eikä nimen alkuperäinen merkitys ehkä enää sopisikaan nykyaikaan.
“Ihminen on muuttuvainen ja kieli elää, joten nimistö elää sen myötä. Ihmiset nimeävät asioita, silloin niistä on helpompi puhua. Meillä on luontainen tarve erottaa merkitykselliset kohteet toisistaan, ja paikannimien avulla pystymme hahmottamaan ympäristöämme ja orientoitumaan siinä. Nimet ovat välttämättömiä välineitä, joilla voidaan yksilöidä eri paikkoja ja muita kohteita, kuvailla niistä sitä, mikä niissä on meille tärkeintä. Siten nimet myös kertovat meille, miten muut ovat alueen hahmottaneet”, sanoo Ainiala.
Vaikka itse Otaniemi-nimen tausta jää avoimeksi, niin osa alueen paikoista on nimetty Otaniemen mukaan. Alueen vanhin tie lienee Otaniementie. Tien nimi myös toimii ohjeena kulkijoille: täältä löytyy Otaniemi.
Opiskelijahuumoria ja kunnianosoituksia
“Paikkojen nimissä käytetään niin paljon vanhaa, vakiintunutta ja ihmisten käytössä olevaan nimistöä kuin vain mahdollista. Ne toki eivät riitä, kun alue kehittyy maalaismaisemasta kaupungiksi”, kertoo Kaija Mallat, joka toimii Espoon kaupungilla nimistönsuunnittelijana.
Kaija Mallat ja hänen kollegansa Sami Suviranta kertovat, että nimi voi yksinkertaisesti vain kuvata paikkaa (kappelin luona on Kappelipuisto), mutta on kolme muutakin tapaa nimetä paikkoja.
Liitynnäisnimet liittyvät toiseen paikannimeen (Otakaari nimeen Otaniemi), aihepiirinimet (Tekniikantie, Ekonominaukio) liittyvät alueen temaattiseen aiheeseen ja muistonimet (Alvarinaukio) on annettu jonkun alueella vaikuttaneen henkilön muistoksi.
Otaniemen alueella on korkeakoulumaailmaan liittyvän temaattisen sanastonsa lisäksi toinen erikoisuus. Kampusalueen nimityksestä löytyy veikeästi vaihtelevia loppuosia: tie, taival, polku, kuja, aukio, solmu, ranta, puisto, kallio, piha. Katuja Otaniemestä ei löydy.
Kauppa- ja teollisuusministeriön nimittämä Otaniemen hoitokunta hoiti alueen asioita 1948–1994. Otaniemen hoitokunta on nimennyt monet Otaniemen paikoista.
“Teekkariperinnettä näkyy useassa paikan nimessä. Esimerkiksi Jämeräntaival on viittaus jämeräpartaiseen insinööriin, ja myös Servin Maijan tie ja mökki ovat tuttuja teekkarikulttuurista”, sanoo Suviranta.
Alvar Aallon puisto vai Alvarinaukio?
Otaniemen omaleimaista nimistöä värittävät teekkari- ja korkeakoulukulttuurin lisäksi alueen muotoutumiseen vaikuttaneille tehdyt kunnianosoitukset. Asemakaavan voittajaehdotuksen tekivät aikoinaan Aino ja Alvar Aalto, joten nykyään alueelta löytyvät Alvar Aallon puisto, Alvarinaukio ja Ainonaukio.
Mikäli Alvar Aallon puisto kuulostaa tuntemattomalta, niin sille on syynsä. Ajan saatossa kampuskartoista oli tippunut Alvar Aallon puiston nimi ja se korvautuikin sekä kartoissa että puheessa Alvarinaukiolla, joka varsinaisesti tarkoittaa nimenomaan aukiota ostoskeskus A Blancin edustalla. Suurempi, puistomaisempi alue Harald Herlin -oppimiskeskuksen, Kandidaattikeskuksen ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan toimiston välillä onkin nimeltään Alvar Aallon puisto.
“Puhekielessä toki voi Alvarinaukio-nimeä käyttää noiden kahden vierekkäisen alueen kokonaisuudestakin, jos yhteisö on siihen tottunut“, sanoo Suviranta.
Karttoihin tosin Alvar Aallon puisto ja Alvarinaukio tulee merkitä oikein, joten myös Aalto-yliopiston kampuskartat päivitetään näiltä osin lähiaikoina.
Kampuskarttaan aiotaan merkitä Kandidaattikeskuksen ja Rakentajanaukion välille myös kunnianosoituksena Elissa Aallolle yhteisön ehdotukseen pohjautuva nimi Elissanpiha. Nimistönsuunnittelijoiden mukaan nimelle ei ole sopivaa paikkaa nykyisessä asemakaavakartassa, mutta sen voi lisätä Espoon osoitekarttaan.
Kampusalueen kehittäminen tuottaa uusia nimiä
Paikkojen nimiä vaihdetaan harvoin, joten on merkittävää, kun niin tapahtuu. Erityisesti hälytysajoneuvojen kannalta on tärkeää, että osoitteet toimivat loogisesti.
Nimistönsuunnittelijat kertovat, että nimenvaihdosta tarvitaan esimerkiksi silloin, kun tie katkaistaan pysyvästi ja samalla muodostuu uusi tie.
Otaniementie katkaistiin kauppakeskus A Blocin, Väre-rakennuksen ja Kauppakorkeakoulun rakennuksen sekä Raide-Jokerin pikaraitiotien rakentamisen vuoksi. Näin Otaniemeen tuli Maarintie.
“Yleensä pyritään säilyttämään samat osoitteet, sillä luonnollisesti asukkaat ovat usein kiintyneitä nimiin. Osoitteenmuutoksista on aina iso riesa asukkaille. Espoossa tehtiin suuri nimistönmuutos 1970-luvulla, kun Espoosta tuli kaupunki ja huomattiin, että tuoreen kaupungin sisällä oli useita samannimisiä paikkoja”, sanoo Mallat.
Uusi nimiä on kuitenkin nimistönsuunnittelijoiden mukaan tulossa myös Otaniemeen. Aalto Works -korttelin valmistuttua vuonna 2024 pääsee kulkemaan Konemetsässä, jonka vierestä aukeaa Koneaukio ja Konepolku sekä jalankulunväylä Nivelakseli. Näiden osalta asemakaavan muutos hyväksyttiin syksyllä 2021.
|
Lisätietoa
Espoon nimistönsuunnittelu Tapiolan (Espoo) kaavoitus (Otaniemi kuuluu Suur-Tapiolaan)
Haastattelut
Terhi Ainiala, Helsingin yliopisto
Kaija Mallat, Espoon kaupunki
Sami Suviranta, Espoon kaupunki
Muut lähteet
Espoon eteläosien historiallisen ajan kylänpaikkojen yleiskaavainventointi 2005, Museovirasto.
Härö, Erkki 1991, s.166: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Espoon kaupunginmuseo. Hangon kirjapaino.
Toim. Mallat, Kaija; Suviranta, Sami ja Luoto, Reima T. A. 2008, s. 101-103: Kylä-Espoo – Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema. Espoon kaupunki.
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopistoon elokuva- ja televisiodramaturgian erikoistumiskoulutus
Syksyllä 2023 alkava koulutus on suunniteltu ammatillista osaamista syventäväksi koulutukseksi alalla jo toimiville.
Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä istutettu Keravalle
Keravan Kivisillan alueelle on istutettu Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä
Uusi kirja tuotantotalouden kehittymisestä tieteenalana Suomessa ja kansainvälisesti
Eero Elorannan kirja kuvaa tuotantotalouden kehitystä osana talouden muutosten ja tekniikan yliopistojen kehitystä.