Uutiset

Otaniemessä valmistaudutaan ensimmäisen satelliitin laukaisuun

Aalto-1- ja Aalto-2-satelliitit odottavat kiinnityssäiliöissä kuljetusta kohti laukaisupaikkoja.
aaltosatelliitit_maaasemanpystytys_otaniemi_fi.jpg

Heinäkuussa joukko opiskelijoita siirsi maa-aseman uuteen paikkaan kampuksella. Antennit ovat nyt valmiina ottamaan vastaan satelliittien lähettämää tietoa. Kuva: Petri Niemelä / Aalto-yliopisto

Suomen historian ensimmäinen satelliitti Aalto-1 on ollut jo pitkään valmiina lähtöön. Se toimitettiin toukokuussa Hollannin Delftiin ja integroitiin Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa kiinnityssäiliöön. Satelliitti odottaa kiinnityssäiliössä kuljetusta kohti laukaisupaikkaa Yhdysvaltojen länsirannikolla sijaitsevaa Vandenbergin tukikohtaa. SpaceX-yhtiö ei ole vielä vahvistanut satelliittia kuljettavan Falcon 9 -raketin lennon aikatauluja, mutta tiimiläiset odottavat laukaisun tapahtuvan loppuvuodesta tai tammikuun 2017 aikana.

”Teimme syyskuussa Aalto-2-satelliitille viimeiset tarkastukset ja kiinnitimme sen Nanoracks laukaisusovittimeen Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa Hollannissa. Aalto-1 odottaa laukaisua samassa paikassa, joten testasimme samalla myös sen toimivuuden”, satelliittien yksi arkkitehdeistä, tohtorikoulutettava Antti Kestilä kertoo.

Aalto-2-satelliitin arvioitu laukaisu on loppuvuodesta 2016 Yhdysvaltojen itärannikolta kohti kansainvälistä ISS:n avaruusasemaa.

Aalto-1 (kuvassa oikealla) ja Aalto-2 yhteiskuvassa Otaniemessä valmiina matkaan. Kuva: Antti Kestilä / Aalto-yliopisto

Uudistettu maa-asema tukee satelliittien missiota

Opiskelijat ovat ahkeroineet Espoon Otaniemessä koko kesän ajan, kun maa-asema siirrettiin uuteen paikkaan kampuksella. Uudistettu maa-asema tukee Aalto-1-, Aalto-2- sekä mahdollisesti myös Suomi100-satelliitin missiota. Satelliittien lähettämä tieto vastaanotetaan maa-asemalla.

”Pääasiassa maa-asema on Aalto-1 tarpeisiin, sillä se lähetetään noin 600 kilometrin korkeudessa olevalle maapallon napojen kautta kulkevalle radalle. Rata kulkee Otaniemen yllä ja kykenemme havainnoimaan sen vuorokausittain”, Kestilä kertoo.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon. Projektiin osallistuu yhteensä 50 nanosatelliittia, jotka laukaistaan satelliittiryppäänä matalalle kiertoradalle. Kiertoradalla satelliitit levittäytyvät nopeasti laajalle alueelle ja tippuvat alle puolessa vuodessa ilmakehään, jossa ne palavat ilmanvastuksen voimasta.

”Aalto-2-satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa ja siten hyvin kaukana Suomesta. Kaikkea havainnointia ei voida tehdä Suomessa ja tästä syystä missiossa on käytössä useita maa-asemia, joista pääseuranta tehdään lähempänä päiväntasaajaa”, tutkimusapulainen Petri Niemelä kertoo.

Diplomityötään Aalto-1-projektista tekevä Niemelä ylläpitää ja huoltaa maa-asemaa viikoittain. Aalto-1-satelliitin identtinen testikappale löytyy Otaniemestä, joten tietoliikenneyhteyksien testaaminen onnistuu helposti.

”Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista jo vuonna 2012, jolloin myös Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi jatko-opiskelijaprojektina. Kaikki on valmiina ensimmäisen satelliitin laukaisuun”, avaruustekniikan apulaisprofessori ja tiimien vetäjä Jaan Praks vahvistaa.

Lisätietoa:
professori, projektin vetäjä Jaan Praks
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 420 5847

Tohtorikoulutettava Antti Kestilä
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 045 131 0609

Tarkempaa tietoa Aalto-1-satelliitista ja materiaalia löytyy verkkosivuilta (aalto1.fi)
Katso video: Satelliitin tarina (youtube.com)

Uutinen 14.7.2016: Aalto-2-satelliitti on valmis avaruuteen

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

KTT Sami Itani
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tohtorin urapolku: esittelyssä toimitusjohtaja Sami Itani

“Tohtoriopinnot – kuten lähes kaikki tietotyöt myös yrityselämässä - ovat tiimiperusteista projektityötä, jossa itse pääsee toimimaan oman työnsä projektipäällikkönä.”
kaksi naista istuu punaisilla tuoleilla studiossa keskustelemassa, taustalla musta verho ja keltainen lattia
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Mitä voimme oppia pandemiasta?

Aalto-yliopiston studiokeskustelussa pohdittiin, millaisen tulevaisuuden rakennamme pandemiasta saatujen oppien pohjalta.
Machine Learning Coffee Seminar logo in purple and white colours
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Machine Learning Coffee Seminar -sarja jatkuu kiinnostavilla puheilla

MLCS-sarja tuo yhteen eri tieteenalojen osaajia, joita yhdistää ainakin yksi asia: kiinnostus koneoppimiseen.
Aalto logo
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Professorit Markus Linder ja Tapani Vuorinen Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta biomolekulaaristen materiaalien professori Markus Linder ja puunjalostuksen kemian professori Tapani Vuorinen on valittu uusiksi jäseniksi Suomalaiseen Tiedeakatemiaan.