Uutiset

Otaniemessä valmistaudutaan ensimmäisen satelliitin laukaisuun

Aalto-1- ja Aalto-2-satelliitit odottavat kiinnityssäiliöissä kuljetusta kohti laukaisupaikkoja.
aaltosatelliitit_maaasemanpystytys_otaniemi_fi.jpg

Heinäkuussa joukko opiskelijoita siirsi maa-aseman uuteen paikkaan kampuksella. Antennit ovat nyt valmiina ottamaan vastaan satelliittien lähettämää tietoa. Kuva: Petri Niemelä / Aalto-yliopisto

Suomen historian ensimmäinen satelliitti Aalto-1 on ollut jo pitkään valmiina lähtöön. Se toimitettiin toukokuussa Hollannin Delftiin ja integroitiin Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa kiinnityssäiliöön. Satelliitti odottaa kiinnityssäiliössä kuljetusta kohti laukaisupaikkaa Yhdysvaltojen länsirannikolla sijaitsevaa Vandenbergin tukikohtaa. SpaceX-yhtiö ei ole vielä vahvistanut satelliittia kuljettavan Falcon 9 -raketin lennon aikatauluja, mutta tiimiläiset odottavat laukaisun tapahtuvan loppuvuodesta tai tammikuun 2017 aikana.

”Teimme syyskuussa Aalto-2-satelliitille viimeiset tarkastukset ja kiinnitimme sen Nanoracks laukaisusovittimeen Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa Hollannissa. Aalto-1 odottaa laukaisua samassa paikassa, joten testasimme samalla myös sen toimivuuden”, satelliittien yksi arkkitehdeistä, tohtorikoulutettava Antti Kestilä kertoo.

Aalto-2-satelliitin arvioitu laukaisu on loppuvuodesta 2016 Yhdysvaltojen itärannikolta kohti kansainvälistä ISS:n avaruusasemaa.

Aalto-1 (kuvassa oikealla) ja Aalto-2 yhteiskuvassa Otaniemessä valmiina matkaan. Kuva: Antti Kestilä / Aalto-yliopisto

Uudistettu maa-asema tukee satelliittien missiota

Opiskelijat ovat ahkeroineet Espoon Otaniemessä koko kesän ajan, kun maa-asema siirrettiin uuteen paikkaan kampuksella. Uudistettu maa-asema tukee Aalto-1-, Aalto-2- sekä mahdollisesti myös Suomi100-satelliitin missiota. Satelliittien lähettämä tieto vastaanotetaan maa-asemalla.

”Pääasiassa maa-asema on Aalto-1 tarpeisiin, sillä se lähetetään noin 600 kilometrin korkeudessa olevalle maapallon napojen kautta kulkevalle radalle. Rata kulkee Otaniemen yllä ja kykenemme havainnoimaan sen vuorokausittain”, Kestilä kertoo.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon. Projektiin osallistuu yhteensä 50 nanosatelliittia, jotka laukaistaan satelliittiryppäänä matalalle kiertoradalle. Kiertoradalla satelliitit levittäytyvät nopeasti laajalle alueelle ja tippuvat alle puolessa vuodessa ilmakehään, jossa ne palavat ilmanvastuksen voimasta.

”Aalto-2-satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa ja siten hyvin kaukana Suomesta. Kaikkea havainnointia ei voida tehdä Suomessa ja tästä syystä missiossa on käytössä useita maa-asemia, joista pääseuranta tehdään lähempänä päiväntasaajaa”, tutkimusapulainen Petri Niemelä kertoo.

Diplomityötään Aalto-1-projektista tekevä Niemelä ylläpitää ja huoltaa maa-asemaa viikoittain. Aalto-1-satelliitin identtinen testikappale löytyy Otaniemestä, joten tietoliikenneyhteyksien testaaminen onnistuu helposti.

”Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista jo vuonna 2012, jolloin myös Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi jatko-opiskelijaprojektina. Kaikki on valmiina ensimmäisen satelliitin laukaisuun”, avaruustekniikan apulaisprofessori ja tiimien vetäjä Jaan Praks vahvistaa.

Lisätietoa:
professori, projektin vetäjä Jaan Praks
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 420 5847

Tohtorikoulutettava Antti Kestilä
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 045 131 0609

Tarkempaa tietoa Aalto-1-satelliitista ja materiaalia löytyy verkkosivuilta (aalto1.fi)
Katso video: Satelliitin tarina (youtube.com)

Uutinen 14.7.2016: Aalto-2-satelliitti on valmis avaruuteen

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Picture of Marika Tervahartiala and Kamyar Hasanzadeh after the event in front of the Hybrid Stage area.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näkymiä avoimeen dataan: Aalto Research Data Uncovered

Marika Tervahartiala ja Kamyar Hasanzadeh astuivat lavalle kertomaan tutkimuksestaan geograafisen ja visuaalisen datan parissa avoimen datan näkökulmasta.
Helena Sederholm photographed in a lab setting, wearing a blue sweater.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vaihtoehtoja fossiilipohjaisille kuiduille – Helena Sederholm kehittää kestäviä tekstiilejä

Ulkovaatteissa käytetään tänä päivänä pitkälti öljypohjaisia kuituja ja ympäristölle vahingollisia kemikaaleja. Helena Sederholm kehittää väitöstyössään ympäristöystävällisiä vettä hylkiviä tekstiilejä. Mallia hän ottaa luonnosta.
Humanitarian architects at field work in Nepal, sitting on rugs and discussing with local people
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Aalto-yliopiston uuden koulutusohjelman tavoitteena on haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöjen resilienssin tukeminen

Uusi diplomiohjelma hakee ratkaisuja polttavimpiin ihmisasutusta koskeviin ongelmiin.
Multiple coils of different shapes within the same transcranial magnetic stimulation device: figures of eight, loops and circles. Photo: Aalto University
Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näkymätön: Minikokoisesta supersensorista unohdettuun rakennusmateriaaliin – uusi näyttely tekee näkymättömän näkyväksi

Näe tulevaisuus uusin silmin Otaniemessä. Syyskuun 2023 Designs for a Cooler Planet -festivaalin teemana on Näkymätön.