Uutiset

Osaako tekoäly rakastaa? 

Rakkaussimulaatio  EVE  on kokeellinen tutkielma rakkautta kaipaavan ihmisen ja rakastavan tekoälyn suhteesta.  
Smart Art - Is AI capable of love?
Kuva: Aleksi Poutanen/Aalto-yliopisto

”Halusin tehdä rakkauden olemusta pohtivan lopputyön, sillä se on voimakas ja kaikkia koskettava aihe”, kertoo taiteen maisteriopiskelija  EeroTiainen. Hänen ajatuksenaan oli lähestyä rakkauden olemusta kokemuksellisesti.  

”Tieteen keinoin voi tutkia taidetta, mutta myös taiteen keinoin voi tutkia tiedettä. Tieteellis-taiteellisessa Rakkaussimulaatio EVEssä kokeilemme sitä, miten kone voisi tulla ihmisen kaltaiseksi ja mitä pinnan alla tapahtuu.” 

Puitteiltaan Rakkaussimulaatio EVE on maailman ensimmäinen esitys, joka yhdistää noin 25:lle yhtäaikaiselle kokijalle huonepakopelipulmia, fyysistä teatteria ja vuorovaikutteista valoinstallaatiota ”upottavaksi kokonaisteokseksi”. Esitys tutkii ihmisen tarvetta saada rakkautta ja pyrkimystä voittaa rakkauden menetys. Jos tekoälykumppani voisikin tarjota ihmiselle juuri sen, mitä hän haluaa, tuntuisiko se paratiisilta?  

Miten ihmisenkaltaisen tekoälyn voi kokea?  

Tekoälyä käsitellään useilla Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kursseilla. Aalto-yliopiston kaikille opiskelijoille avointen taideperustaisten UWAS-opintojen lehtori Juuso Tervo pitää tärkeänä, ettei tekoälykeskustelussa puhuta pelkästään teknologiasta. ”Valtavirta tekoälystä käytävässä keskustelusta keskittyy tällä hetkellä työn automatisointiin. Asioita on kuitenkin tärkeää tarkastella useista näkökulmista. Mitä jos tekoälyn avulla tutkittaisiin vaikkapa rakkautta? On kiinnostavaa tehdä kokeiluja siitä, mitä muuta tekoäly voisi tehdä, ja miten sitä voidaan käyttää ihmisten tai ihmisten ja koneen välisten vuorovaikutusten ymmärtämiseen,” Tervo pohtii.  

Immersiiviset eli upottavat taidemuodot, kuten virtuaalitodellisuus sekä todellisuutta simuloivat tietokonepelit, ovat kasvattaneet suosiota ja totuttaneet yleisöjä yhä vuorovaikutteisempiin taidemuotoihin. 

Rakkaussimulaatio EVE on syntynyt opiskelijoiden kokeilunhalusta. ”Päädyimme siihen, että luomme ainutlaatuisen kokemuksen, rakkaussimulaation, jossa pelimekaniikka, vuorovaikutusmenetelmät sekä immersiivinen tarinankerronta yhdistyvät miellyttävällä ja uudenlaisella tavalla,” Eero Tiainen kertoo.

”Luomme Muusan, ihmisenkaltaisen keinoälyn, jolle voisi puhua kaikesta ja sillä olisi aina aikaa kuunnella. Muusa on tehty antamaan ehdotonta rakkautta ja lievittämään yksinäisyyttä.” Tiainen kuvailee.  

Smart Art - Is AI capable of love?
Rakkaussimulaatio EVE on syntynyt opiskelijoiden kokeilunhalusta.

Rakkaussimulaatio perustuu poikkitieteelliseen osaamiseen 

Viimeisen vuoden aikana projekti on kasvanut yksittäistä lopputyötä laajemmaksi. Projektiin on tullut mukaan eri alojen osaajia arkkitehdistä pelisuunnittelijaan, äänisuunnittelijaan, hologrammisuunnittelijaan ja teatterintekijöihin. Tiaisen tavoitteena on valmistua taiteen maisteriksi uusmedian koulutusohjelmasta keväällä 2019.

”Tekoälyhahmojen kehittämiseksi olemme konsultoineet muun muassa neurotieteilijä, tekoälytutkija  Mika Koverolaa Helsingin yliopistosta,” Tiainen kertoo. Yleisö pääsee keskustelemaan Muusien kanssa jo ennen helmikuun esityksiä Tutkimusryhmä EVEn nettisivulla sekä puhelimitse. 

Helmikuun alussa työryhmä aikoo järjestää paneelikeskustelun ja työpajan aiheesta “Osaako tekoäly rakastaa?”. Siellä parisuhdeammattilaiset ja tekoälytutkijat Aallo-yliopistosta ja Helsingin yliopistosta keskustelevat ihmisen ja ihmisenkaltaisen koneen suhteesta. 

Rakkaussimulaatio EVEn kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret aikuiset ja huonepakopeleistä kiinnostuneet ihmiset. Tekoälyteemansa ja pelillisyytensä puolesta esitys puhuttelee myös sellaisia, jotka eivät yleensä käy teatterissa. Englanninkielisiä rakkaussimulaatioita esitetään helmikuussa 2019 viikonloppuisin. Liput tulevat myyntiin EVEn nettisivulle tammikuussa.   

Lue lisää:
www.evemakes.love  

More from this series

Smart Art - Machine learning imperfections in materials
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Todenmukaista grafiikkaa tekoälyllä

Neuroverkot ja koneoppiminen ovat alkaneet muuttaa ihmisen ja tietokoneen välistä vuorovaikutusta ennalta-arvaamattomasti monella eri saralla, myös tietokonegrafiikassa.
Smart Art - Finland's Art and Craft School Robotti
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uudelleen ohjelmoitua taidekasvatusta

Käsityökoulu Robotti on lapsille suunnattu koulu, jossa opetellaan elektroniikkaa, ohjelmointia ja digitaalisia tekniikoita. Siinä on yhtä paljon kyse hauskanpidosta ja virtapiirien bendauksesta kuin myös uuden oppimisesta rajoja rikkomalla.
Smart Art - Quantum Garden
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Taideteos kutsuu ohikulkijoita auttamaan kvanttifysiikan tutkijoita

Quantum Garden on interaktiivinen taideteos, jota pelaamalla kerätään dataa kvanttitietokoneen kehittämistä varten.
Smart Art - AI needs art
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoäly taiteen äärellä

Ilman taidetta tekoälyn tarinasta jää jotain löytymättä. Näin uskoo tohtoriopiskelija Kasperi Mäki-Reinikka, joka haluaa törmäyttää taiteen ja tekniikan – ja hyödyntää niiden välistä jännitettä.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.
Student Service Design Challenge 2020 -kilpailussa toiseksi sijoittunut Aallon opiskelijaryhmä hymyilee kuvassa
Palkitut, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Voittoisa palvelukonsepti tarjoaa parempaa terveydenhoitoa romaneille

Aalto-yliopiston No Pressure -tiimi voitti toisen sijan kansainvälisessä opiskelijoiden palvelumuotoilukilpailussa.