Uutiset

Oppikirjauutuus: aivosähkö- ja aivomagneettikäyrä analyyseineen yksiin kansiin

Risto Ilmoniemen ja Jukka Sarvaksen kirja Brain Signals on kattava katsaus aivosähkö- ja aivomagneettikäyrään sekä niiden analysoinnissa käytettäviin matemaattisiin malleihin.
Brain Signals.

MIT Press on julkaissut professori Risto Ilmoniemen ja emeritusprofessori Jukka Sarvaksen kirjoittaman kirjan Brain Signals: Physics and Mathematics of MEG and EEG. Teos käsittelee aivojen sähköistä toimintaa mittaavia kuvantamismenetelmiä, elektroenkefalografiaa (EEG) ja magnetoenkefalografiaa (MEG) sekä niiden fysiikkaa ja mitattujen signaalien analysoinnissa käytettäviä matemaattisia menetelmiä. Kirjasta on hyötyä neurotieteen tutkijoiden ja opiskelijoiden lisäksi esimerkiksi sairaalafyysikoille ja tuotekehittäjille.

Risto Ilmoniemen ja Jukka Sarvaksen tiet kohtasivat vuonna 1985 Olli Lounasmaan johtamassa Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratoriossa, kun Sarvas päätyi Ilmoniemen vastaväittäjäksi. Sarvas oli aikaisemmin tutkinut muun muassa maaperän mittausten matemaattista analysointia  — sitä kuinka malmia etsitään sähkömagneettisesti. Samoja matemaattisia menetelmiä käytetään aivotutkimuksessa.

Sekä Sarvaksella että Ilmoniemellä on hallussaan neurotieteen alan viitatuimpia julkaisuja.

”Edellinen vastaava oppikirja on julkaistu 90-luvulla, ja sen jälkeen ala on kehittynyt valtavasti muun muassa laitteistojen ja ohjelmistojen osalta. Brain Signals on ensimmäinen yhtenäinen teos aivosähkö- ja aivomagneettikäyristä, joka lähtee liikkeelle fysiikan ja matematiikan perusteista.  Aikaisemmin on pääasiassa julkaistu useiden kirjoittajien kokoomateoksia”, sanoo Jukka Sarvas.

EEG on käytössä jokaisessa pienessäkin sairaalassa, ja siihen liittyvät analyysit ovat useimmiten yksinkertaisia.

”Harvassa ovat kuitenkin ne asiantuntijat, jotka ymmärtävät matematiikan ja fysiikan malleja riittävästi pystyäkseen arvioimaan tulosten luotettavuutta tai valitsemaan tapauskohtaisesti parhaan analyysimenetelmän. Usein kliinisessä työssä ei ole käytössä juuri muuta kuin kohinanpoistosuodatus; esimerkiksi epileptinen aktiivisuus tulkitaan useimmiten silmämääräisesti”, Risto Ilmoniemi kertoo.

Laboratorioita, joissa on EEG:tä tarkempi mutta moninkertaisesti kalliimpi MEG-menetelmä, on maailmalla yhteensä vain parisataa. Aaltoa edeltäneestä Teknillisestä korkeakoulusta alkunsa saanut MEGIN Oy on alansa markkinajohtaja: yli sadassa laboratoriossa ja sairaalassa on suomalainen laite.

Kirjassa kuvataan myös kvanttiteknologian lippulaivahankkeeseen kuuluvaa, professori Lauri Parkkosen vetämää hanketta, jossa pyritään uudistamaan MEG-menetelmä uudella anturiteknologialla. Nämä optiseen pumppaukseen perustuvat magnetometrit voidaan asettaa suoraan tutkittavan henkilön pään pinnalle ja niiden muodostama anturisto mukautuu pään kokoon ja muotoon. Tästä on hyötyä niin perustutkimuksessa kuin kliinisissä sovelluksissakin, esimerkiksi aivojen epileptisten alueiden paikannuksessa ennen leikkausta. Mittaustulokset voivat olla jopa yhtä tarkkoja kuin kallon sisäpuolelta tehtyinä.

Lisätietoa:

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kerrostalo ja kallioita
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

LÄHIÖPRIDE-hankkeessa tutkitaan lähiömielikuvien ja rakennetun ympäristön suhdetta

Monitieteinen hanke yhdistää arkkitehtuurin historian, sosiologian, kriittisen kulttuuriperinnön ja maisema-arkkitehtuurin tutkimuksen. Tutkimukseen ja työpajoihin pohjaava hanke tähtää lähiöiden kestävään tulevaisuuteen.
Helsingin kauppakorkeakoulun edesmennyt emerituskansleri Fedi Vaivio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kansleri Fedi Vaivio in memoriam

Helsingin kauppakorkeakoulun emerituskansleri Fedi Vaivio kuoli Helsingissä 27.2.2021.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Kuva: Mika Huisman
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Erittäin laadukkaiden kansainvälisten hakemusten määrä Kauppakorkeakoulun professuureihin on kasvussa

Erinomaiset ranking-sijoituksemme kertovat tutkimustyömme korkeasta laadusta.
Henrika Yliriskun väitös taidekasvatuksen alalta tarkastettiin Aalto-yliopistossa maaliskuussa 2021.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

”Ympäristötaidekasvatuksessa pitäisi pureutua ihmiskeskeisyyden ongelmallisuuteen”

Minä väitän -sarjassamme Henrika Ylirisku tutkii ympäristötaidekasvatuksen lähtökohtia.