Uutiset

Opiskelijatiimi soveltaa osallistavaa viitekehystä kestävien kaupunkien kehittämisessä

Espoon kaupunki oli kumppanina Aalto Thesis -yhteistyöprojektissa keväällä 2020. Kahden maisteriopiskelijan tiimi ratkoi muuttuvan kaupungin haastetta Espoossa opinnäytetöidensä avulla.
Riia-Leena Wallin sitting on a chair and laughing while being filmed on camera.
Aalto Thesis -opiskelija Riia-Leena Wallin / kuva: Silva Saulio, Aalto-yliopisto

Aalto Thesis -projekti Espoon kaupungin kanssa päättyi elokuun alussa. Opiskelijat Riia-Leena Wallin International Design Business Management -maisteriohjelmasta Kauppakorkeakoulun puolelta ja Babakolade Ojuri Creative Sustainability -ohjelmasta Insinööritieteiden korkeakoulun puolelta työstivät omat maisterin opinnäytetyönsä valmiiksi yhteisessä projektissa. Poikkitieteelliset tulokset auttavat Espoon kaupunkisuunnittelukeskusta kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

”Projekti oli erittäin hyvin organisoitu ja ohjattu. Siinä oli selvä rakenne, jota oli helppo seurata. Tiimi valittiin pisteytetyn arviointimenetelmän perusteella, minkä ansiosta saimme kaksi motivoitunutta, osaavaa opiskelijaa”, kertoo suunnittelupäällikkö Johanna Palomäki Espoon kaupungilta.

Projektin keskiössä tulevaisuuden Espoo

Espoon kaupungin suurena haasteena on voimakkaasti kasvava väestö ja sen vaikutukset kaupunkirakenteeseen. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävät ratkaisut ovat Espoolle olennaisia kaupungin suunnittelussa.

Yhteistyö Aalto Thesis -ohjelmassa antoi kaupungille mahdollisuuden tutkia haastetta monitieteisestä näkökulmasta. Opiskelijat pääsivät Sinimäen pilottikohteessa selvittämään, miltä näyttää kestävä väestönkasvu Suomen toiseksi suurimman kaupungin kontekstissa. ”Meille hyötynä tässä projektissa oli, että saimme osaavia apukäsiä Sinimäen alueen suunnitteluun”, Palomäki tiivistää.

Projekti keskittyi Sinimäen alueen tulevaisuuden näkymien arviointiin. Alueen rakennuskanta on enimmäkseen toimitiloja ja liikekiinteistöjä, joista osa on vajaakäytössä. Uudistamistarve koskettaa rakennusten lisäksi alueen joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä sekä maankäytön suunnittelua. Turun moottoritien varrelle Mankkaan kupeessa sijaitseva alue kärsii myös melusta. 

Projektin tuloksena opiskelijatiimi muodosti seuraavat kolme tärkeintä suositusta Sinimäen tulevaisuuden suunnittelua varten.

Projekti oli erittäin hyvin organisoitu ja ohjattu.

Johanna Palomäki, suunnittelupäällikkö, Espoon kaupunki

1. Vuorovaikutteisia työkaluja vaikutusten arviointiin

Monitieteinen opiskelijatiimi järjesti yhdessä Espoon kaupungin kanssa useita työpajoja maanomistajille ja muille alueen sidosryhmille. Opiskelijat hyödynsivät osallistavaa Collaborative, Strategic, Goal-Oriented Planning (CoSGOP) -viitekehystä työpajoissa. Mallin lähtökohtana on yhteisökeskeinen lähestymistapa, kun kaupunkialueita muutetaan tai uudistetaan kestävästi. Työpajoissa eri sidosryhmät muodostivat toiveita ja visioita Sinimäen halutusta tulevaisuudesta. Wallin ja Ojuri käyttivät työpajojen tuotoksia tutkimusaineistonaan. 

”Opiskelijat tekivät hyvää työtä valmistelemalla työpajat huolellisesti ja dokumentoimalla tulokset johtopäätöksiksi, hyödyntäen tarkoituksenmukaista teoreettista viitekehystä,” Palomäki kiittää.

Ensimmäinen suositus on yhdistää vuorovaikutteisia työkaluja suunnitteluprosessissa vaikutusten arviointiin. Sidosryhmien kehittämien realististen ja kestävien visioiden pitäisi olla myös kaupungin tavoitteiden ja suunnitelmien rakennuspalikoina. Arviointityökalujen avulla pystytään ennustamaan ympäristön ja sosiaalisten muutosten seurauksia nykytilaan verrattuna. Kun kaupunki tekee suunnitelmia alueen maankäytöstä, tulisi tällöin kiinnittää erityistä huomiota tavoitteiden vaikutusten arviointiin.

2. Yhteisökeskeinen päätöksenteko rakentaa luottamusta

Toinen projektin suosituksista keskittyy luottamukseen. Sidosryhmien toiveiden kuuleminen ja kunnioittaminen toteutuu, kun CoSGOP-mallin vaiheita noudatetaan tarkasti kaupunkialueiden uudistamisen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tämä puolestaan vahvistaa sidosryhmien luottamusta hallintoon ja sitouttaa yhteisöä osaksi muutosprosessia. CoSGOP-malliin kuuluu viisi arvioinnin vaihetta, jotka ovat vapaasti käännettynä diagnosointi (diagnosing), visiointi (visioning), ohjelmointi (programming), toteutus (implementing) ja seuranta (monitoring).

”Projekti tuli dokumentoitua huolellisesti opinnäytetöissä ja opiskelijoiden yhteisessä tiivistelmässä. Sellaiseen ei välttämättä virkatyönä ole aikaa, vaikka dokumentointi on tärkeää jatkoa ajatellen. Aiomme hyödyntää yhteistyöprojektin tuloksia maankäytön ja liikenteen suunnittelussa, kun työ jatkuu Espoossa”, toteaa Palomäki.

3. Sidosryhmien osallistaminen tuottaa kestäviä kaupunkeja

Kolmas opiskelijatiimin kehittämä suositus Espoon kaupungille liittyi kestäviin innovaatioihin. Projektin tuloksista ilmeni, että aktiivinen sidosryhmien konsultointi ja yhteistyö kaupunkien suunnittelu- ja uudistustyössä edistää innovaatioiden syntymistä. Luovat ratkaisut tarjoavat myös pohjan kestäville kaupungeille.

Sidosryhmiä tulisi osallistaa ja kuulla läpi muutosprojektin, alun ideoinnista lopun seurantaan asti. Tällä tavoin saavutetaan kokonaisuudessaan yhteistyön hyöty. ”Sidosryhmien ja kaupungin asiantuntijoiden yhteen tuominen hyvin suunnitelluissa ja strukturoiduissa työpajoissa oli ehkä projektin paras anti meille”, Palomäki pohtii.

Aiomme hyödyntää yhteistyöprojektin tuloksia maankäytön ja liikenteen suunnittelussa, kun työ jatkuu Espoossa.

Johanna Palomäki, suunnittelupäällikkö, Espoon kaupunki

Yhteistyöprojekteissa erityinen rooli on opiskelijatiimin lisäksi maisterin opinnäytetöiden valvojilla ja ohjaajilla, jotka tukevat opiskelijoita akateemisissa kysymyksissä.

”Akateeminen ohjaus graduissa ja diplomitöissä antaa aivan uusia näkökulmia – verrattuna vaikka siihen, että olisimme tilanneet saman projektin konsultilta. Silloin olisimme saaneet juuri sitä, mitä itse olisimme osanneet tilata. Opinnäytetöissä ei aina saa sitä mitä tilaa, ja oman kokemukseni mukaan se on hyvä juttu kehittämisprojekteissa. Syntyy uutta ajattelua, uusia työmenetelmiä sekä näkökulmia”, kertoo Palomäki.

Riia-Leena Wallinin gradun ohjaaja oli akatemiatutkija Toni-Matti Karjalainen. Babakolade Ojurin diplomityötä valvoi apulaisprofessori Saija Toivonen ja ohjasi yliopisto-opettaja Anahita Rashidfarokhi.

Kuinka voimme auttaa?

Laura Sivula

Projektipäällikkö
Lue lisää ohjelmasta
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Mies sukeltamassa radikaalin luovuuden verkkokurssille. Kuva: Lina Jelanski
Opinnot Julkaistu:

Päivitä osaamistasi: opiskele radikaalin luovuuden perusteet

Luova ajattelu ja sen myötä kehittyvä muutoskyky ovat tulevaisuuden ydinosaamista kaikilla aloilla. Aalto-yliopisto avaa 14.11.2024 maksuttoman radikaalin luovuuden johdantokurssin verkossa suomeksi ja englanniksi.
Valaistu moottoritie, merta, rakennuksia ja taivasta
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva sijoitus tekoälyyn – Suomeen perustetaan ELLIS-instituutti tehostamaan tutkimusta ja houkuttelemaan osaajia

Suomalainen tekoälytutkimus on saanut merkittävän tuen hallitukselta ja lahjoittajalta.
Paneeli, jossa kuusi ihmistä istuvat näytön edessä ja puhuvat yleisölle sisätiloissa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Feminist Border Crossings -seminaarissa tarkasteltiin muotoilun merkitystä nyky-yhteiskunnassa feministisestä näkökulmasta

Aalto-yliopistossa järjestettiin Feminist Border Crossings -seminaari, joka juhlisti Design Culture Studies -tutkimusryhmän perustamista sekä Hilman, kymmenen sukupuolentutkimuksen yksikköä yhdistävä verkoston, 20-vuotisjuhlaa.
Students speaking
Opinnot Julkaistu:

Anna palautetta Sisun käytöstä Aallossa

Käyttäjäpalautetta Sisusta kerätään kyselyllä