1. Vuorovaikutteisia työkaluja vaikutusten arviointiin
Monitieteinen opiskelijatiimi järjesti yhdessä Espoon kaupungin kanssa useita työpajoja maanomistajille ja muille alueen sidosryhmille. Opiskelijat hyödynsivät osallistavaa Collaborative, Strategic, Goal-Oriented Planning (CoSGOP) -viitekehystä työpajoissa. Mallin lähtökohtana on yhteisökeskeinen lähestymistapa, kun kaupunkialueita muutetaan tai uudistetaan kestävästi. Työpajoissa eri sidosryhmät muodostivat toiveita ja visioita Sinimäen halutusta tulevaisuudesta. Wallin ja Ojuri käyttivät työpajojen tuotoksia tutkimusaineistonaan.
”Opiskelijat tekivät hyvää työtä valmistelemalla työpajat huolellisesti ja dokumentoimalla tulokset johtopäätöksiksi, hyödyntäen tarkoituksenmukaista teoreettista viitekehystä,” Palomäki kiittää.
Ensimmäinen suositus on yhdistää vuorovaikutteisia työkaluja suunnitteluprosessissa vaikutusten arviointiin. Sidosryhmien kehittämien realististen ja kestävien visioiden pitäisi olla myös kaupungin tavoitteiden ja suunnitelmien rakennuspalikoina. Arviointityökalujen avulla pystytään ennustamaan ympäristön ja sosiaalisten muutosten seurauksia nykytilaan verrattuna. Kun kaupunki tekee suunnitelmia alueen maankäytöstä, tulisi tällöin kiinnittää erityistä huomiota tavoitteiden vaikutusten arviointiin.
2. Yhteisökeskeinen päätöksenteko rakentaa luottamusta
Toinen projektin suosituksista keskittyy luottamukseen. Sidosryhmien toiveiden kuuleminen ja kunnioittaminen toteutuu, kun CoSGOP-mallin vaiheita noudatetaan tarkasti kaupunkialueiden uudistamisen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tämä puolestaan vahvistaa sidosryhmien luottamusta hallintoon ja sitouttaa yhteisöä osaksi muutosprosessia. CoSGOP-malliin kuuluu viisi arvioinnin vaihetta, jotka ovat vapaasti käännettynä diagnosointi (diagnosing), visiointi (visioning), ohjelmointi (programming), toteutus (implementing) ja seuranta (monitoring).
”Projekti tuli dokumentoitua huolellisesti opinnäytetöissä ja opiskelijoiden yhteisessä tiivistelmässä. Sellaiseen ei välttämättä virkatyönä ole aikaa, vaikka dokumentointi on tärkeää jatkoa ajatellen. Aiomme hyödyntää yhteistyöprojektin tuloksia maankäytön ja liikenteen suunnittelussa, kun työ jatkuu Espoossa”, toteaa Palomäki.
3. Sidosryhmien osallistaminen tuottaa kestäviä kaupunkeja
Kolmas opiskelijatiimin kehittämä suositus Espoon kaupungille liittyi kestäviin innovaatioihin. Projektin tuloksista ilmeni, että aktiivinen sidosryhmien konsultointi ja yhteistyö kaupunkien suunnittelu- ja uudistustyössä edistää innovaatioiden syntymistä. Luovat ratkaisut tarjoavat myös pohjan kestäville kaupungeille.
Sidosryhmiä tulisi osallistaa ja kuulla läpi muutosprojektin, alun ideoinnista lopun seurantaan asti. Tällä tavoin saavutetaan kokonaisuudessaan yhteistyön hyöty. ”Sidosryhmien ja kaupungin asiantuntijoiden yhteen tuominen hyvin suunnitelluissa ja strukturoiduissa työpajoissa oli ehkä projektin paras anti meille”, Palomäki pohtii.