Opiskelijat tekivät parannusehdotuksia HSL:n uuden matkakortinlukijan käyttöliittymään

Leimauslaite on vastassa heti, kun matkustaja astuu bussiin, raitiovaunuun tai muuhun julkiseen kulkuvälineeseen. Aikaa nappien painamiseen ei ole montaa sekuntia. Tästä syystä käyttöliittymän pitää ohjata käyttäjäänsä niin, että erillistä ohjetta ja opastusta ei tarvita.

Designing Interactions -kurssi on osa Aalto-yliopiston Muotoilun laitoksen Collaborative and Industrial Design -maisteriohjelmaa. Kurssiin kuului tänä vuonna kaksiviikkoinen kosketusnäyttöisten laitteiden erikoisjakso, jossa harjoitustyönä arvioitiin HSL:n uusia matkakortin lukijalaitteita ja kehitettiin niihin tulevaisuuden käyttöliittymää. Laitteiden käyttöönotto on aloitettu kesällä 2016 viiden vuoden kehitystyön jälkeen.

Ratkaisuissa hyödynnettiin nopean suunnittelun mallia

Kurssin vetäjä Severi Uusitalo ja erikoisjakson opettaja Harri Heikkilä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta kävivät HSL:n kanssa läpi kortinlukijan vaatimuksia ja reunaehtoja. Tämän jälkeen HSL:n suunnittelijat kävivät esittelemässä opiskelijoille laitetta. Ohjeistuksessa käytiin läpi mm. tulevaa uutta vyöhykemallia, tärkeimpiä reunaehtoja ja vaatimuksia suunnittelulle sekä esiteltiin itse laitetta. Opiskelijat saivat kortinlukijan lainaan kurssin ajaksi.

”Matkakortinlukijan taustalla on kiinnostava ja vaativa systeemi. Harjoitus oli hyvä myös siinä mielessä, että se oli niin vaikea”, kertoo tutkija Harri Heikkilä.

Kurssilla haluttiin kehittää käyttöliittymä, jota on mahdollisimman intuitiivista käyttää. Työssä käytettiin erityisesti kosketusnäyttöisille laitteille suunnittelun metodia, jossa pyritään ketterällä tavalla etenemään tutkimuspohjaisesti ongelmien löytämisestä ratkaisujen esittämiseen useina rinnakkaisina malleina. Metodi kehitettiin Aallossa 2010–2014 osana Next Media -projektia.

Kurssille osallistui 18 opiskelijaa. Kahden viikon työn tuloksena he saivat ryhmissä aikaan monipuolisia ratkaisuja, jotka esiteltiin lopputuotetta muistuttavina vuorovaikutteisina prototyyppeinä.

Kehitetyt toiminnalliset mallit parantavat mm. vyöhykkeiden visuaalisuutta näytöllä hahmottamisen helpottamiseksi ja toisaalta ohjaavat selkeämmin kortin ja näytöllä olevien nappien käyttöjärjestystä. Lisäksi ryhmälipun ostoon laitteelta kehitettiin uutta, helpompaa tapaa.

HSL:n projektipäällikkö Satu Rönnqvist sanoo, että opiskelijat olivat tehneet suuren työn lyhyessä ajassa. Ehdotetut ratkaisut otetaan huomioon tulevassa jatkokehityksessä.

”Ratkaisut ovat kunnianhimoisia, ja kaikissa oli hyviä oivalluksia.”

Aallon Haplap-hanke edistänyt ohjelmistojen käytettävyystutkimusta

Kurssilla tehty harjoitus oli osa Aalto Media Factoryn Haplap-hanketta, jonka tarkoituksena on ollut edistää kosketusnäyttöjen suunnittelun menetelmiä ja soveltaa niitä opetuksessa.

Heikkilä haluaa korostaa, että kosketusnäyttötekniikka tulee tulevaisuudessa olemaan yhä isommassa roolissa ubiikkiyhteiskunnassa.

”Kosketusnäyttö ei ole vain älykännyköiden tai tablettien asia, vaan se on pian kaikkialla, kelloissa, museoiden multimediatauluissa, kameroissa ja liikennevälineissä. HSL:n lippulaite on vain yksi ilmentymä tässä. Siksi on yhä tärkeämpää ymmärtää kosketusnäytöille suunnittelun erityspiirteitä ja hyviä käytäntöjä. Tässä on kyse digitalisoitumisen kannalta aivan keskeisestä ja vähälle huomiolle jääneestä suunnittelun uudesta osa-alueesta”

http://coid.aalto.fi

http://mediafactory.aalto.fi/haplab/

Haplab on ollut kaksivuotinen (2015-2016) Viestintäalan tutkimussäätiön ja yritysten rahoittama hanke.

Lisätietoja:

Harri Heikkilä
puh. 0400 214 713

Kuvat: Harri Heikkilä
Teksti: Annika Artimo