Uutiset

”On tärkeää tunnistaa ja tuoda yhteen kertynyt käyttäjätieto”

Voiko ihmiskeskeistä tuotekehitystä tehdä ilman suoraa yhteyttä käyttäjiin? Kaisa Savolaisen mukaan organisaatioilla on mahdollisuus hyödyntää käyttäjätietoa monipuolisesti, vaikka käyttäjiä ei varsinaisesti osallistettaisi. Tämä edellyttää kuitenkin vahvaa kokemusta käyttäjätutkimuksista ja niistä saadun tiedon hyödyntämisestä. Savolaisen tutkimus yhdistää useita eri tieteenaloja: ihmiskeskeistä tuotekehitystä, muotoilua ja innovaatiotutkimusta sekä tieteen- ja teknologian tutkimusta.
Mina vaitan_sarja_ARTS_Kaisa_Savolainen_kuva_Jaana Monone
Kuva: Jaana Mononen

Mitä väitöksesi käsittelee?

”Tutkin miten käyttäjätietoa voidaan hyödyntää tuote- ja palvelukehityksessä tilanteissa, joissa käyttäjiä ei voida suoraan osallistaa. Yleensä käyttäjien osallistaminen on tärkeää ja käyttäjätiedon on havaittu parantavan innovaatioiden menestymistä. Mutta on myös tilanteita, jolloin se ei ole mahdollista. Se voi johtua esimerkiksi aikataulusta, luottamuksellisuudesta tai siitä, ettei käyttäjäryhmää ole mahdollista tavoittaa.

Tutkin aihetta eräässä teollisuusyrityksessä useamman vuoden ajan.Halusin selvittää, miten asiakastiedon hyödyntäminen tapahtuu yrityksessä, jossa tunnetusti tehdään paljon käyttäjätutkimusta ja käytänteet ovat kunnossa. Tutkimuksen myötä syntyi myös ohjeistus siitä, mitä organisaatio voi tehdä, jos käyttäjiä ei voi osallistaa suoraan, tai käytössä olevat resurssit ovat hyvin rajalliset. Nämä ohjeet ovat todennäköisesti hyödyllisiä laajemminkin, koska ohjeistus auttaa myös ohjaamaan käyttäjien osallistamista. Hyödynsin väitöskirjassani käyttäjiä koskevaa tietoekologia-analyysia, jonka avulla voidaan paremmin hahmottaa, mistä käyttäjätieto on lähtöisin, mitkä kaikki tahot siihen liittyvät ja ennen kaikkea, miten nämä eri tahot linkittyvät toisiinsa.”

Mikä siinä on tärkeää?

”Organisaatioiden on tärkeää tunnistaa, että ihmiskeskeistä tuotekehitystä on mahdollista tehdä vastuullisesti myös ilman suoraa kontaktia käyttäjään, mutta se edellyttää kokemusta ja hyviä käytäntöjä käyttäjätiedon hyödyntämiseksi. Kyse on ensinnäkin kerätyn käyttäjätiedon tunnistamisesta sekä siitä, miten jo olemassa oleva tieto tuodaan osaksi uusien tuotteiden ja palveluiden kehitystä. Tällainen käyttäjätieto on kumuloitunut organisaatioon menneiden käyttäjätutkimusten sekä käyttäjien kontaktoinnin myötä.

On siis tunnistettava, mitä tietoa on jo olemassa ja mitä tarvitaan ennen kuin lähdetään tekemään uutta käyttäjätutkimusta. Tutkimuksien teolla kun on aina hintalappu. En suosittele, että käyttäjätutkimus tai käyttäjien osallistaminen jätetään tekemättä, vaan pyrin löytämään parhaita käytäntöjä, kuinka organisaatio voi toimia tilanteissa, joissa tämä ei ole mahdollista.”

Organisaatiot eivät ehkä aina tunnista, millaista käyttäjätietoa heille on kertynyt ja millaisia ​​käytäntöjä heillä on sen soveltamiseen."

Kaisa Savolainen

Mitä siitä voi seurata?

”Organisaatiot voivat tehostaa ja parantaa tuotekehitystään hyödyntämällä kertynyttä käyttäjätietoa: sen sijaan, että toistetaan samoja tutkimuksia, mietitäänkin mitä oikeasti tarvitaan. Tämä tieto voi tukea organisaatioita resurssien kohdentamisessa sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Lisäksi voidaan paremmin ymmärtää, mitä voidaan tehdä sellaisissa tilanteissa, kun käyttäjiin ei voida tuotekehityksen aikana olla yhteydessä.

Organisaatiot eivät ehkä aina tunnista, millaista käyttäjätietoa heille on kertynyt ja millaisia ​​käytäntöjä heillä on sen soveltamiseen. Ongelmana voi olla, että eri puolille organisaatiota kertynyttä tietoa ei välttämättä osata tuoda yhteen. Varsinkin isommissa organisaatioissa relevanttia tietoa tulee eri puolilta: tutkimuksen ja tuotekehityksen ohella esimerkiksi myynnin, markkinoinnin ja teknisen tuen kautta. On tärkeää, että tiedot kootaan eri puolilta organisaatiota, ei vain tuotekehityksen yksikössä.”

Savolaisen väitöskirja Human-Centred Design When Direct Contact with Users Is Not Possible tarkastettiin Aalto-yliopistossa 4. kesäkuuta 2021.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Lennart Engels, Karolin Kull, Ágnes László, Julia Postrzech and Valenti Soler won the Habitare Design competition 2023.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopiston sisustusarkkitehtuurin ja nykymuotoilun opiskelijatiimi voitti Habitare-suunnittelukilpailun 2023

Habitare-suunnittelukilpailu on tarkoitettu taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin opiskelijoille Suomessa. Tämän vuoden teemana kilpailussa oli ”Yhteisöllisyyden työkalut”. Teeman tarkoituksena oli rohkaista kilpailijoita muotoilemaan ja toteuttamaan uudenlaisia tapoja edistää yhdessäoloa ja vuorovaikutusta ihmisen mittakaavassa tai laajemminkin
mika_sillanpaa_11_en.jpg
Nimitykset Julkaistu:

Mika A. Sillanpää: Olisi hyödyllistä, jos meillä olisi laboratoriossa pari mustaa aukkoa

Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen kiertämisestä kvanttigravitaation osoittamiseen – professori venyttää kvanttifysiikan rajoja.
Pärttyli Rinne, photo by Nora Rinne
Yliopisto Julkaistu:

Pärttyli Rinne: Vaakakupissa painaa työn sisäinen merkityksellisyys ja taloudellinen hauraus

"Ilman vakituista virkaa olevat akateemiset ihmiset kokevat epävarmuutta ja stressiä, joka liittyy etupäässä taloudelliseen haurauteen. Se ei ole vain minun kokemukseni."
The Fifth Wave - BRIE-ETLA Collection of Articles book cover
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Äänikirjoja voidaan nykyään luoda tekoälyn avulla

Tuotantotalouden laitos on julkaissut ensimmäisen tekoälyyn perustuvan äänikirjansa.