Uutiset

”On tärkeää tunnistaa ja tuoda yhteen kertynyt käyttäjätieto”

Voiko ihmiskeskeistä tuotekehitystä tehdä ilman suoraa yhteyttä käyttäjiin? Kaisa Savolaisen mukaan organisaatioilla on mahdollisuus hyödyntää käyttäjätietoa monipuolisesti, vaikka käyttäjiä ei varsinaisesti osallistettaisi. Tämä edellyttää kuitenkin vahvaa kokemusta käyttäjätutkimuksista ja niistä saadun tiedon hyödyntämisestä. Savolaisen tutkimus yhdistää useita eri tieteenaloja: ihmiskeskeistä tuotekehitystä, muotoilua ja innovaatiotutkimusta sekä tieteen- ja teknologian tutkimusta.
Mina vaitan_sarja_ARTS_Kaisa_Savolainen_kuva_Jaana Monone
Kuva: Jaana Mononen

Mitä väitöksesi käsittelee?

”Tutkin miten käyttäjätietoa voidaan hyödyntää tuote- ja palvelukehityksessä tilanteissa, joissa käyttäjiä ei voida suoraan osallistaa. Yleensä käyttäjien osallistaminen on tärkeää ja käyttäjätiedon on havaittu parantavan innovaatioiden menestymistä. Mutta on myös tilanteita, jolloin se ei ole mahdollista. Se voi johtua esimerkiksi aikataulusta, luottamuksellisuudesta tai siitä, ettei käyttäjäryhmää ole mahdollista tavoittaa.

Tutkin aihetta eräässä teollisuusyrityksessä useamman vuoden ajan.Halusin selvittää, miten asiakastiedon hyödyntäminen tapahtuu yrityksessä, jossa tunnetusti tehdään paljon käyttäjätutkimusta ja käytänteet ovat kunnossa. Tutkimuksen myötä syntyi myös ohjeistus siitä, mitä organisaatio voi tehdä, jos käyttäjiä ei voi osallistaa suoraan, tai käytössä olevat resurssit ovat hyvin rajalliset. Nämä ohjeet ovat todennäköisesti hyödyllisiä laajemminkin, koska ohjeistus auttaa myös ohjaamaan käyttäjien osallistamista. Hyödynsin väitöskirjassani käyttäjiä koskevaa tietoekologia-analyysia, jonka avulla voidaan paremmin hahmottaa, mistä käyttäjätieto on lähtöisin, mitkä kaikki tahot siihen liittyvät ja ennen kaikkea, miten nämä eri tahot linkittyvät toisiinsa.”

Mikä siinä on tärkeää?

”Organisaatioiden on tärkeää tunnistaa, että ihmiskeskeistä tuotekehitystä on mahdollista tehdä vastuullisesti myös ilman suoraa kontaktia käyttäjään, mutta se edellyttää kokemusta ja hyviä käytäntöjä käyttäjätiedon hyödyntämiseksi. Kyse on ensinnäkin kerätyn käyttäjätiedon tunnistamisesta sekä siitä, miten jo olemassa oleva tieto tuodaan osaksi uusien tuotteiden ja palveluiden kehitystä. Tällainen käyttäjätieto on kumuloitunut organisaatioon menneiden käyttäjätutkimusten sekä käyttäjien kontaktoinnin myötä.

On siis tunnistettava, mitä tietoa on jo olemassa ja mitä tarvitaan ennen kuin lähdetään tekemään uutta käyttäjätutkimusta. Tutkimuksien teolla kun on aina hintalappu. En suosittele, että käyttäjätutkimus tai käyttäjien osallistaminen jätetään tekemättä, vaan pyrin löytämään parhaita käytäntöjä, kuinka organisaatio voi toimia tilanteissa, joissa tämä ei ole mahdollista.”

Organisaatiot eivät ehkä aina tunnista, millaista käyttäjätietoa heille on kertynyt ja millaisia ​​käytäntöjä heillä on sen soveltamiseen."

Kaisa Savolainen

Mitä siitä voi seurata?

”Organisaatiot voivat tehostaa ja parantaa tuotekehitystään hyödyntämällä kertynyttä käyttäjätietoa: sen sijaan, että toistetaan samoja tutkimuksia, mietitäänkin mitä oikeasti tarvitaan. Tämä tieto voi tukea organisaatioita resurssien kohdentamisessa sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Lisäksi voidaan paremmin ymmärtää, mitä voidaan tehdä sellaisissa tilanteissa, kun käyttäjiin ei voida tuotekehityksen aikana olla yhteydessä.

Organisaatiot eivät ehkä aina tunnista, millaista käyttäjätietoa heille on kertynyt ja millaisia ​​käytäntöjä heillä on sen soveltamiseen. Ongelmana voi olla, että eri puolille organisaatiota kertynyttä tietoa ei välttämättä osata tuoda yhteen. Varsinkin isommissa organisaatioissa relevanttia tietoa tulee eri puolilta: tutkimuksen ja tuotekehityksen ohella esimerkiksi myynnin, markkinoinnin ja teknisen tuen kautta. On tärkeää, että tiedot kootaan eri puolilta organisaatiota, ei vain tuotekehityksen yksikössä.”

Savolaisen väitöskirja Human-Centred Design When Direct Contact with Users Is Not Possible tarkastettiin Aalto-yliopistossa 4. kesäkuuta 2021.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Jose Lado, photo: Evelin Kask
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Apulaisprofessori Jose Lado palkittiin kvanttimateriaaleihin liittyvän teorian kehittämisestä

Deutsche Physikalische Gesellschaft ja Institute of Physics New Journal of Physics (NJP) ovat myöntäneet varhaisen tutkijauran palkinnon fysiikan apulaisprofessori Jose Ladolle. Se on tunnustus merkittävästä roolista kaksiulotteisten magneettisten materiaalien ja toistensa suhteen kierrettyjen van der Waals -rakenteiden tutkimuksessa.
Designs for a Cooler Planet 2022 – Open call
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Millainen olisi Elämä 1.5? Hae mukaan vuoden 2022 Designs for a Cooler Planet -tapahtumaan!

Jotta ratkomme ilmastonmuutosta ja luontokatoa, uusia oivalluksia kaivataan kipeästi. Onko sinulla idea ylikulutuksen hillitsemiseen, ilmaston lämpenemisen hidastamiseen tai parempaan työelämään? Designs for a Cooler Planet 2022 kokoaa aaltolaisten innostavimmat hankkeet - tule mukaan!
Pro arte utili_kirjan kansi_kirjoittajat_kuva_Annukka Mäkijärvi
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:
No entry sign over workshop image
Kampus, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Poikkeusaukioloajat Arts infran työpajoilla ja Väre Takeoutissa

Poikkeusaukioloajat Arts infran työpajoilla ja Väre Takeoutissa ilmoitetaan tällä sivulla.