Uutiset

Oho: Tutkimusaineistot sään ja hyönteisten armoilla

Apulaisprofessori Miri Stryjan näki väitöskirjaa tehdessään, miten pikkuseikat voivat sotkea suuret linjat.
Kuvituskuvassa Miri Stryjan vetää tussilla viivaa taustalla olevasta piirretystä Afrikan kartasta, jonka yllä leijuu muistiinpanopapereita.
Miri Stryjanin henkilökuva: Kalle Kataila. Kuvitus: Noora Typpö.

”Kun suoritin taloustieteen ja valtio-opin tohtorintutkintoa Tukholman yliopistossa, olin kiinnostunut erityisesti kehitystaloustieteestä. Väitöstyössä käsittelin kehittyvissä maissa otettavia mikrolainoja ja osallistuin tutkimushankkeeseen, joka tehtiin yhteistyössä Ugandassa toimivan kansalaisjärjestön kanssa.

Vuonna 2012 käynnistyneessä tutkimuksessa arvioitiin kansalaisjärjestön säästöohjelmaa, johon osallistui nuorten naisten ryhmiä. Järjestöllä oli yhdeksän pientä toimistoa, joista kussakin työskenteli yksi ohjelma-avustaja. Kaikkiaan 1 500 henkilöä oli jaettu sataan säästäjien ryhmään.

Kunkin ryhmän oli määrä kirjata säästöihin ja lainoihin liittyvät tiedot kansalaisjärjestön päiväkirjoihin. Koska emme itse pystyneet matkustamaan paikalle alueen konfliktien takia, annoimme paikallisille ohjeet, joiden avulla he toteuttivat hankkeen. He myös valitsivat paikallisille toimistoille johtajat.

Tutkimuksessani päätin tarkastella päätöksentekomenetelmiä sekä sitä, ketkä olivat saaneet lainoja, kuinka paljon ryhmä oli säästänyt ja ketkä pysyivät ryhmän jäseninä. Paikallisilta toimistoilta saamani tiedot olivat kuitenkin hajanaisia ja sisälsivät minulle tuntemattomia nimiä.

Vuonna 2015 päätin vierailla Ugandassa tehdäkseni seurantatutkimuksen paikallisesti ja kerätäkseni hallinnollisia tietoja. Tekeillä oleva artikkeli oli tärkeä opintojeni loppuun saattamisessa.

Olin suunnitellut vierailevani paikallisissa toimistoissa valokuvaamassa päiväkirjat. Kun aloin keskustella toimistojen työntekijöiden kanssa, havaitsin, ettei heillä ollutkaan tarvittavia tietoja. Minun oli siis itse vierailtava jokaisessa sadassa pikkupaikassa tutustumassa päiväkirjoihin.

Ryhmien päiväkirjoja säilytettiin usein savimajassa. Tiedot olivat puutteellisia. Ryhmillä ei ollut saattanut olla käytössään edes kynää tai päiväkirjan sivuja oli saatettu repiä ja käyttää muihin tarkoituksiin. Osa kirjoista oli vahingoittunut sateiden tai hyönteisten vuoksi.

Minulle valkeni, että hankkeessa ei ollut mahdollisesti tehty mitään alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Tilanne tuntui toivottomalta. En voisi kirjoittaa artikkelia hankkeesta enkä ehkä saisi tohtorintutkintoani valmiiksi ajoissa.

Palattuani kansalaisjärjestön toimistoon isompaan kaupunkiin löysin onnekseni joitain kelvollisia asiakirjoja. Niistä selvisi, millaisia ohjeita hankkeessa oli alun perin annettu ja ketkä ryhmiä olivat johtaneet. Tämän ansiosta pystyin vaihtamaan tutkimuksen näkökulmaa ja keräämään riittävästi yhtenäisiä tietoja seurantatutkimustani varten.”

Teksti: Saana Kallioinen.
Henkilökuva: Kalle Kataila. Kuvitus: Noora Typpö.

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 28, toukokuussa 2021 (näköislehti issuu.com-sivustolla),

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

A boy jumping on a mixed reality trampoline in Superpark
Aalto Magazine Julkaistu:

Liikkeelle kuin leikkien - digitaaliset pelit motivoivat liikkumaan

Trampoliinit ja kiipeilyseinät voivat koukuttaa käyttäjänsä uudella tavalla, kun niihin yhdistetään digitaalisia kikkoja.
Mustavalkoisessa arkistokuvassa Teuvo Kohonen istuu vanhanaikaisen tietokoneen äärellä.
Aalto Magazine Julkaistu:

Tekoälyn suomalainen pioneeri teki tiedettä unissaankin

Teuvo Kohonen loi 1980-luvulla tekoälytutkimuksen tärkeän merkkipaalun: itseorganisoituvan kartan.
Suureen kaarevaan telineeseen on kiinnitetty kamera, jossa on pitkä objektiivi. Se on kohdistettu keskellä olevaan tasoon, jossa on keltainen keraaminen esine. Pöytätason vieressä on suuri valaisin ja valkokangas sen edessä. Pöydän takana punaiseen t-paitaan pukeutunut henkilö säätää laitteistoa.
Aalto Magazine Julkaistu:

Valokuvausrobotti nostaa arkistokappaleet uuteen ulottuvuuteen

Miten siirtää keraaminen esine kolmiulotteisesti tietokoneen näytölle? Kuvaamalla se yltympäriinsä 360 asteen kulmassa ja digitoimalla muodot talteen. Työ onnistuu valokuvausrobotilla, joka raksuttaa Aalto-yliopiston uudessa Space 21 -tilassa.
Jussi Impiön valokuvaan on liitetty piirrokuvitettu elementti: hänen käsiensä välissä on korkea pinkka papereita.
Aalto Magazine Julkaistu:

Oho: Olipas haluttu pesti!

Jussi Impiö aloitti kesällä 2021 Aalto-yliopiston kestävän kehityksen toimintojen johdossa. Mutta vuonna 2009 hän setvi työmarkkinoita Afrikassa.