Uutiset

Nature Physics –lehdessä julkaistussa kommenttisarjassa kylmäfysiikkaa

Sarjan neljässä kirjoituksessa pohditaan fysikaalisten mittausten kehittymistä ja uusien löydösten merkitystä fysiikan ilmiöissä.
012_aalto_sci_o-v_lounasmaa_laboratory_devices_5-1-2016_photo_mikko_raskinen_fi.jpg

Kylmälaboratorion vanhemman tutkijan Juha Tuoriniemen kirjoitus "Physics at its coolest" julkaistiin alkuvuodesta osana Nature Physics –lehden uutta Measure for Measure –kolumnisarjaa

Sarjan neljässä kirjoituksessa pohditaan fysikaalisten mittausten kehittymistä ja uusien löydösten merkitystä fysiikan ilmiöissä aina lämpöopista SI-järjestelmän uudistamiseen sekä kylmäfysiikasta plasmafysiikkaan.

Kylmäfysiikkaa käsittelevässä kirjoituksessaan Tuoriniemi kirjaa tutkimuksen kehittymistä sekä pohtii miksi aina vain matalammat lämpötilat kiinnostavat tutkijoita. Tärkeitä kylmäfysiikan tutkimuksen löydöksiä ovat olleet kvanttimateria, suprajuoksevuus ja suprajohtavuus, jotka ilmenevät vain erittäin matalissa lämpötilaoissa.

−Hyvin matalissa lämpötiloissa atomit käyttäytyvät eri tavoin, ja järjestys systeemissä kasvaa vähentäen mittauksia haittaavaa lämpökohinaa. Tämä ilmiö mahdollistaa erittäin tarkkojen mittausten tekemisen, kertoo Juha Tuoriniemi.

Tärkeä käännekohta oli heliumin nesteyttäminen 1900-luvun alussa. Tuolloin ei vielä ymmärretty kvanttimekaniikan pelisääntöjä, mutta vähitellen aiemmin tuntemattomat lainalaisuudet ovat auenneet. Meni lähes neljäkymmentä vuotta ennen kuin täysin oivallettiin heliumin kvanttiominaisuudet, ja jäähdytystekniikassa tätä päästiin toden teolla hyödyntämään, kun kahta eri heliumtyyppiä, 3He  ja 4He, sekoitettiin sopivassa suhteessa.

Eräs merkittävä tutkimusalue on atomaariset kvanttikaasut, ns. kondensaatit, joilla tavoitellaan uudenlaista järjestystä hyvin lähellä absoluuttista nollapistettä. Kun kvanttikaasua kontrolloidaan ulkoisilla magneettikentillä laserjäähdytystä käyttäen, päästään todella mataliin lämpötiloihin. Absoluuttinen nollapiste on −273,15 Celsius asteessa, eli tasan 0 Kelviniä, mutta sitähän on sekä teoriassa että käytännössä mahdoton saavuttaa.

Aalto-yliopiston kylmälaboratorion tutkijat tekevät edelleen perustutkimusta kylmäfysiikassa. Moni yliopisto on luopunut tästä, koska kryostaatteja eli jäähdyttimiä saa nykyisin ostotavarana. Näitä tarjoaa esimerkiksi Kylmälaboratorion tutkimuksen pohjalta vuonna 2007 perustettu suomalainen yritys BlueFors Cryogenics Ltd. Se on saavuttanut merkittävän markkinaosuuden maailmalla myydyistä kryostaateista.

Kylmälaboratoriolla on edelleen kiinteiden aineiden kylmyysennätys, joka on 100 pikokelviniä eli 0,000 000 000 1 K vuodelta 1999. Tutkijoiden rakentama kryostaatti, jolla ennätys tehtiin, on edelleen käytössä, ja tällä hetkellä se palvelee tiiviin kvanttiaineen tutkimusta. Kvanttikaasujen kylmyysennätys, 50 picokelviniä, on MIT:n nimissä ja se on vuodelta 2010.

Lisätietoa

Juha Tuoriniemi
[email protected]
tel:+358503442846
Teknillisen fysiikan laitos
Kylmälaboratorio
 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

People at the campus
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

CESAER Task Force Openness of Science and Technology vierailee Aallossa

Aalto-yliopisto järjestää CESAER Task Force Openness of Science and Technologyn tapaamisen 16.–17.4.2024.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Aalto-yliopisto järjestää Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 yhdessä Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa.
Cone Calorimeter Testing
Tutkimus ja taide Julkaistu:

BIOSUOJA-hanke pelastaa ihmishenkiä kehittämällä biopohjaisia palonestopinnoitteita

Lahjakas ryhmä nuoria tutkijoita pyrkii tekemään puusta myrkyttömiä palonestoaineita.
Visuaalisen tekoälyn avulla luotu hahmotelma kaupunkialueen kehittämiseksi Batterseassa, Lontoossa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Arkkitehtiopiskelijat suunnittelivat tekoälyn avulla sosiaalisia innovaatioita Lontooseen

Suunnittelussa yhdistettiin ensimmäistä kertaa laadullinen evolutionaarinen suunnittelu ja visuaalinen generatiivinen tekoäly.