Uutiset

Nantech houkutti lähes sata kansainvälistä DNA-nanoteknologian tutkijaa Espooseen – tietotekniikan merkitys alalla kasvaa

DNA-nanoteknologian ala on monitieteellinen, mikä näkyi kolmipäiväisen workshopin puhujissa. Tietotekniikan ja matematiikan osuus alalla on merkittävä ja kasvussa, huomauttaa tapahtuman järjestäjiin lukeutuva professori Pekka Orponen.
Nantech-tapahtuma koostui esitelmistä ja posteriesityksistä. Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

DNA-nanoteknologian tapahtuma Nantech2019 toi toukokuun lopussa Aalto-yliopistoon joukon alan kansainvälisiä huippututkijoita. Workshopiin osallistui 94 kansainvälistä vierasta ja lisäksi 18 aaltolaista.

Tapahtuman reilusta kolmestakymmenestä puhujasta 15 oli kutsuttu tilaisuuteen. Puhujien joukossa oli useita alan pioneereja ja huippututkijoita. Esitelmien lisäksi tilaisuudessa pidettiin 65 posteriesitystä.

DNA-nanoteknologian ala on hyvin monitieteinen. Tutkijoiden tausta voi olla esimerkiksi biokemiassa, biofysiikassa, tietotekniikassa tai matematiikassa.

”Tietotekniikan ja matematiikan osuus alalla on merkittävä ja kasvussa. DNA-nanorakenteet ovat jo nykyisin niin monimutkaisia, ettei niiden suunnittelu käsityönä ja ilman systemaattisia suunnitteluperiaatteita onnistu”, kertoo yksi tapahtuman järjestäjistä, tietotekniikan laitoksen professori Pekka Orponen.

Monitieteisyys näkyy myös järjestäjien taustassa. Tapahtumasta vastasivat yhdessä Orposen kanssa Anton Kuzyk neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitokselta sekä dosentti Veikko Linko ja professori Mauri Kostiainen biotuotteiden ja biotekniikan laitokselta. ”Suurimman vastuun kantoi Anton Kuzyk”, Orponen kiittää.

Hän kertoo tilaisuuden vähintäänkin vastanneen, ellei jopa ylittäneen hänen omat odotuksensa. ”Saimme aivan huippulistan kutsuttuja puhujia. Esitelmät edustivat uusinta tutkimusta ja olivat erittäin korkeatasoisia, keskustelu oli vilkasta ja asiantuntevaa. Yleisössä oli kaikkiaan ’hyvää pöhinää’.”

Järjestäjien saama palaute tapahtumasta oli Orposen mukaan yksinomaan kiittävää.

Orponen kertoo, että vastaavanlaisia eurooppalaisia workshopeja samasta aihepiiristä on järjestetty jo muutamia vuosia suunnilleen samaan aikaan vuodesta. Ne eivät kuitenkaan varsinaisesti muodosta organisoitua kokousten sarjaa.

Tämä tilaisuus oli ensimmäinen Suomessa järjestetty. Sen järjestelyjä tukivat Aalto Science Institute, Aalto Health Platform, Aalto Materials Platform sekä Tieteellisten seurain valtuuskunta TSV.

Seuraava DNA-nanoteknologian eurooppalainen kokous pidetään Roomassa kesäkuussa 2020.

Valokuvat Matti Ahlgren ja Anton Kuzyk / Aalto-yliopisto
Ryhmäkuva Glen Forde / Aalto-yliopisto

Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Anton Kuzyk / Aalto-yliopisto
Kuva Glen Forde / Aalto-yliopisto
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.