Uutiset

Nantech houkutti lähes sata kansainvälistä DNA-nanoteknologian tutkijaa Espooseen – tietotekniikan merkitys alalla kasvaa

DNA-nanoteknologian ala on monitieteellinen, mikä näkyi kolmipäiväisen workshopin puhujissa. Tietotekniikan ja matematiikan osuus alalla on merkittävä ja kasvussa, huomauttaa tapahtuman järjestäjiin lukeutuva professori Pekka Orponen.
Nantech-tapahtuma koostui esitelmistä ja posteriesityksistä. Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

DNA-nanoteknologian tapahtuma Nantech2019 toi toukokuun lopussa Aalto-yliopistoon joukon alan kansainvälisiä huippututkijoita. Workshopiin osallistui 94 kansainvälistä vierasta ja lisäksi 18 aaltolaista.

Tapahtuman reilusta kolmestakymmenestä puhujasta 15 oli kutsuttu tilaisuuteen. Puhujien joukossa oli useita alan pioneereja ja huippututkijoita. Esitelmien lisäksi tilaisuudessa pidettiin 65 posteriesitystä.

DNA-nanoteknologian ala on hyvin monitieteinen. Tutkijoiden tausta voi olla esimerkiksi biokemiassa, biofysiikassa, tietotekniikassa tai matematiikassa.

”Tietotekniikan ja matematiikan osuus alalla on merkittävä ja kasvussa. DNA-nanorakenteet ovat jo nykyisin niin monimutkaisia, ettei niiden suunnittelu käsityönä ja ilman systemaattisia suunnitteluperiaatteita onnistu”, kertoo yksi tapahtuman järjestäjistä, tietotekniikan laitoksen professori Pekka Orponen.

Monitieteisyys näkyy myös järjestäjien taustassa. Tapahtumasta vastasivat yhdessä Orposen kanssa Anton Kuzyk neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitokselta sekä dosentti Veikko Linko ja professori Mauri Kostiainen biotuotteiden ja biotekniikan laitokselta. ”Suurimman vastuun kantoi Anton Kuzyk”, Orponen kiittää.

Hän kertoo tilaisuuden vähintäänkin vastanneen, ellei jopa ylittäneen hänen omat odotuksensa. ”Saimme aivan huippulistan kutsuttuja puhujia. Esitelmät edustivat uusinta tutkimusta ja olivat erittäin korkeatasoisia, keskustelu oli vilkasta ja asiantuntevaa. Yleisössä oli kaikkiaan ’hyvää pöhinää’.”

Järjestäjien saama palaute tapahtumasta oli Orposen mukaan yksinomaan kiittävää.

Orponen kertoo, että vastaavanlaisia eurooppalaisia workshopeja samasta aihepiiristä on järjestetty jo muutamia vuosia suunnilleen samaan aikaan vuodesta. Ne eivät kuitenkaan varsinaisesti muodosta organisoitua kokousten sarjaa.

Tämä tilaisuus oli ensimmäinen Suomessa järjestetty. Sen järjestelyjä tukivat Aalto Science Institute, Aalto Health Platform, Aalto Materials Platform sekä Tieteellisten seurain valtuuskunta TSV.

Seuraava DNA-nanoteknologian eurooppalainen kokous pidetään Roomassa kesäkuussa 2020.

Valokuvat Matti Ahlgren ja Anton Kuzyk / Aalto-yliopisto
Ryhmäkuva Glen Forde / Aalto-yliopisto

Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Anton Kuzyk / Aalto-yliopisto
Kuva Glen Forde / Aalto-yliopisto
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö puhuu älykelloon, jossa on hopeinen verkkoranneke ja näytöllä aaltomuoto.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Äänesi paljastaa enemmän kuin uskot – tutkijat kehittävät keinoja suojata puheeseen kätkeytyvää tietoa

Puheteknologiat yleistyvät vauhdilla, ja samalla kasvaa riski siitä, että ääni paljastaa arkaluonteista tietoa terveydestä, taustoista tai mielipiteistä. Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät keinoja mitata ja rajoittaa sitä, mitä kaikkea puheesta voidaan päätellä.
Kolme ihmistä istuu bussipysäkillä, takanaan karttoja ja kylttejä. Yhdellä on reppu maassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2025: Kvanttihyppyjä, luovia loikkia ja ratkaisuja parempaan elämään

Kasvua, teknologiaa ja teollisuuden uudistumista, ihmislähtöisiä ratkaisuja, terveys ja arjen hyvinvointi sekä hauskaa arkea ja toimivia yhteisöjä.
arotor adjustable stiffness test setup
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.