Uutiset

Nanokuituiset kudoskasvatusmateriaalit näyttävät uusia piirteitä kanta- ja syöpäsolujen käyttäytymisessä

Tutkijoiden biomateriaaleihin liittyvä löytö voi mahdollisesti auttaa kehittämään uusia hoitoja.
Fluoresenssimikroskopiakuva ihmisen mesenkyymaalisista kantasoluista.

Aalto-yliopiston ja Tallinnan Teknillisen yliopiston tutkijoiden biomateriaaleihin liittyvä löytö voi avata uusia mahdollisuuksia kanta- ja syöpäsolujen käsittelyssä sekä mahdollisesti auttaa kehittämään uusia hoitoja. Uusien nanokuiduista valmistettujen solukasvatusmateriaalien ansiosta näiden solujen käyttäytymistä voidaan nyt ohjata eri tavalla kuin perinteisillä kasvualustoilla. Tämän mahdollistavat kohdistetut, itsestään järjestyvät keraamiset nanokuidut, joilla on erittäin suuri anisotropia-suhde ja jotka on kuoritettu grafeenikerroksiin.

- Tämä ainutlaatuinen hybridinanoverkosto mahdollistaa todennäköisesti poikkeuksellisen yhdistelmän valikoivia ohjaustimuleita, jotka saavat aikaan kantasolujen kehittymistä, immuunivasteiden vaihtelua ja syöpäsolujen paikallista immobilisaatiota, Aalto-yliopiston professori Michael Gasik kertoo.

Näiden kudoskasvatusmateriaalien on esimerkiksi osoitettu neurogeenisen linjan tavoin pystyvän ohjaamaan ihmisen mesenkyymaalisten kantasolujen haluttuun suuntaan hillitämään merkityksellisten inflammatoristen tekijöiden esiintymistä ja immobilisoimaan syöpäsoluja.

Tiettyjen inflammatoristen sytokiinien valikoivasta vaimennussäätelystä voidaan odottaa uutta työkalua ihmisen immuunijärjestelmän parempaan ymmärtämiseen ja siihen liittyvien sairauksien hoitamiseen. Havaittuja vaikutuksia säätelee ainoastaan solu itse ilman sivuvaikutuksia, joita yleensä voisivat aiheuttaa ulkoiset kemialliset tai biologiset tekijät.

Uudet kudoskasvatusmateriaalit voivat auttaa ohjaamaan kantasolujen kohtaloa, kuten niiden kehittymistä aksoneiksi ja neuriiteiksi. Tämä on tärkeää esimerkiksi Alzheimerin taudin tutkimuksissa ja sen hoidon kehittämisessä. Tutkimushavainto voi olla erittäin hyödyllinen myös uusien syöpäsolumallien kehittämisessä, syövän kehittymisen ymmärtämisessä ja uusien syöpähoitojen kehittämisessä.

Rintasyöpäsolulinjan fluoresenssikuvia, joissa näkyvät lasialustalla kasvatettujen solujen morfologiset muutokset.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin Nature Scientific Reports -julkaisussa. Aalto-yliopiston yhteistyökumppaneina tutkimuksessa olivat Protobios, Cellin Technologies ja Tallinnan teknillinen yliopisto.

Lisätietoja:

Professori Michael Gasik
Aalto-yliopisto
michael.gasik@aalto.fi
Puh. 050 5609511 

Artikkeli:

Kazantseva, J. et al. Graphene-augmented nanofiber scaffolds demonstrate new features in cells behaviour. Sci. Rep. 6, 30150; doi: 10.1038/srep30150 (2016).

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Stina Westman
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Datatalous tarvitsee myös menneisyyden dataa

Uusi työelämäprofessori Stina Westman haluaa edistää datataloutta, jossa datan hyödyntäminen on läpinäkyvää, reilua ja hyödyllistä.
Abstrakti lähikuva värikkäästä lasista, jossa on pyörteisiä kuvioita oranssin, sinisen ja violetin sävyissä.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto koordinoi uutta tekoälyosaamisen lippulaivaa ja on mukana neljässä muussa hankkeessa

Suomen tekoälyosaamisen keskus (FCAI-X) kehittää uusia tekoälymenetelmiä, ja muissa lippulaivoissa tutkitaan vetysiirtymää, älyä ja tietoverkkoja, globaaleja terveysuhkia sekä tunteita.
Teksti ”DESIGN UNDER PRESSURE” sumennettujen ruskeiden ja beigejen pystyviivojen päällä
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Aalto ARTS julkaisee kestävän tulevaisuuden verkkokurssin

Maksuton verkkokurssi kokoaa kansainvälisten kesäkoulujen opit kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Robottivarsi skannaa harmaata luumallia punaisella laserilla, vieressä ihminen mustassa hupparissa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Terveys x teknologia: Konenäkö voi helpottaa ja nopeuttaa tekonivelleikkauksia

Yhä useampi kirurgi käyttää tekonivelleikkauksissa robottia, mutta sen näkökyky on ensin saatettava käyttökuntoon. Aallon konenäköön erikoistunut tutkimusryhmä kehittää tähän helpompaa ratkaisua 3D-kameran avulla.