Mustat piikennot joutuvat robottien kouriin EU-projektissa
Mikro- ja nanotekniikan laitoksen professori Hele Savin on saanut rahoituksen EU-projektille, jonka tavoitteena on valmistaa entistä tehokkaampia aurinkokennoja hyödyntämällä nanoteknologiaa. Aallon koordinoimaan BLACK-projektiin osallistuvat lisäksi espanjalainen Universitat Politècnica de Catalunya, saksalainen Solar World Innovations GmbH (SWIN) sekä viisi muuta alan yritystä.
”Me olemme jo saaneet laboratoriossa erittäin lupaavia tuloksia. Nyt pääsemme testaamaan yhdessä valmistajien kanssa, miten kennot toimivat ja tuottavat ulkona, osana moduuleita”, Savin iloitsee ja kertoo arviointipaneelin kiitelleen paitsi tutkimuksen vaikuttavuutta myös sitä, että teollisuus on niin vahvasti mukana yliopiston koordinoimassa hankkeessa.
Suomesta projektissa ovat mukana ohutkalvoja valmistava Beneq, paneelivalmistajat Naps Solar Systems ja Cencorp, kennojen valmistamiseen tarvittavan piin toimittava Okmetic, sekä energiayhtiö Fortum. Saksalainen kennovalmistaja SWIN on projektissa mukana ratkaisevassa roolissa.
Odotan projektilta myös tieteellisiä läpimurtoja.
”Projektin kannalta ison saksalaisyrityksen osallistuminen on tosi tärkeä juttu, sillä heillä on muun muassa massatuotantoon sopiva pilottilinjasto. Ensisilmäykset linjaston robotteihin hiukan kauhistuttivat – mitenköhän hauraille kennoillemme niiden kourissa käy ”, Savin nauraa ja jatkaa.
”Meillä on edessä mielenkiintoisia haasteita. Tavoitteenamme on tuoda mustat piikennot askeleen lähemmäksi kuluttajaa ja parantaa kennojen pintavirheiden hallintaa myös teollisuusmittakaavassa. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä kaupallistamisprojektista, vaan tutkimuspuoli on isossa roolissa ja odotan projektilta myös tieteellisiä läpimurtoja.”
Lisätietoja:
Professori Hele Savin
+358505410156
[email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.