Monet ulkomaalaiset opiskelijat jäävät mielellään töihin Suomeen

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tehdään paljon töitä sen eteen, että myös ulkomaalaiset opiskelijamme työllistyisivät hyvin.

”Meidän ja monien muiden tahojen työ on iloksemme myös tuottanut tulosta, sillä ulkomaalaiset osaajat työllistyvät tänä päivänä aiempaa paremmin. On myös ollut mukavaa huomata, miten monet työnantajat ovat alkaneet miettiä, onko suomen kielen erinomainen osaaminen sittenkään välttämätöntä kaikissa tehtävissä”, kertoo Kauppakorkeakoulun ulkoisista suhteista, ura- ja rekrytointipalvelut mukaan lukien, vastaava päällikkö Jonna Söderholm.

Kauppakorkeakoulu on lisännyt opiskelijamääriään opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteiden mukaisesti. Tammikuussa (18.1.2023) päättyneessä haussa Aalto-yliopiston englanninkielisiin kandidaattiohjelmiin tulleiden hakemusten yhteismäärä kasvoi 20 prosenttia edellisvuodesta. Kauppakorkeakoulun kahteen täysin englanninkieliseen kandidaattiohjelmaan (Economics ja International Business) tuli yhteensä yli 2 700 hakemusta. Kandidaatti- ja maisteritason opiskelijoistamme hieman yli 10 % on maailmalta Suomeen opiskelemaan tulleita ulkomaalaisia opiskelijoita.

Koska Kauppakorkeakoulussa ja koko Aallossa tehdään kovasti töitä koulun kansainvälistymisen eteen, toive on, että myös ulkomaalaiset opiskelijat työllistyvät Suomeen, eivätkä lähde heti valmistumisensa jälkeen hyödyntämään saamiaan oppeja muualle. Maamme kärsii osaajapulasta, ja monet ulkomaalaiset ovat hyvin innostuneita jäämään töihin Suomeen, joten heidät kannattaa muistaa rekrytoitaessa uusia osaajia.

Kauppakorkeakoulun dekaani Timo Korkeamäki kertoo, että Aallossa on käynnissä useita hankkeita, joilla edistetään ulkomailta tulevien opiskelijoiden tutustumista suomalaiseen työelämään. ”Ohjelmiimme tulee vuosittain suuri määrä lahjakkaita opiskelijoita ympäri maailmaa. Kansainvälisesti näkyvänä laadukkaana kauppakorkeakouluna meillä on erityinen mahdollisuus houkutella tulevaisuuden osaajia Suomeen ja myös sitä kautta tukea suomalaista yhteiskuntaa.”

”Neljännes Suomessa opiskelevista kansainvälisistä opiskelijoista tekee tutkintoa Aalto-yliopistossa, ja he valmistuvat juuri niiltä aloilta, joilla Suomessa on osaajapula. Satsaamme Aallossa paljon kansainvälisten opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämiseen mm. kieltenopetuksella, mentoroinnilla, tarjoamalla työelämäkursseja ja järjestämällä rekrytointimessuja. Kannattaa pitää Aallon kansainväliset opiskelijat mielessä, kun tarvitsette motivoituneita osaajia, Aalto-yliopiston provosti Kristiina Mäkelä jatkaa.

Yritykselle diversiteettiä ja uusia näkökulmia kansainvälisen opiskelijan palkkaamisesta työharjoitteluun

Kauppakorkeakoulussa on tehty isojen yritysten kanssa pitkään yhteistyötä, ja niistä monet jo rekrytoivatkin kansainvälisiä opiskelijoitamme. Pienten ja keskisuurten organisaatioiden mahdollisuudet ulkomaalaisten rekrytoinnissa ovat vielä laajemmin hyödyntämättä. Koulu onkin nyt yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa jakamassa tietoa näistä mahdollisuuksista ja kannustamassa erityisesti PK-yrityksiä palkkaamaan ulkomaalaisia opiskelijoita työharjoitteluun.

”Kielimuurin aiheuttamat haasteet ovat ymmärrettäviä erityisesti, jos kaikki toiminta on muuten suomeksi. Silloin ulkomaalaisen opiskelijan palkkaaminen määräaikaiseen harjoitteluun voisi olla hyvä tapa kokeilla, miten työskentely sujuu ilman yhteistä äidinkieltä”, Jonna Söderholm kannustaa.

Palkkaamalla kansainvälisen opiskelijan yritykseen saadaan lisää diversiteettiä ja uusia, innovatiivisia näkökulmia, jotka tutkitusti edistävät yritysten kilpailukykyä ja menestystä niin ulkomaan markkinoilla kuin yhä kansainvälisemmässä Suomessa. Business Finlandin tutkimuksen mukaan kansainvälisten työntekijöiden osuuden kasvu myös kasvattaa yrityksen liikevaihtoa. Ulkomaalaisen opiskelijan mukana työyhteisöön tulee osaamisen lisäksi myös opiskelijan kotimaan kulttuurintuntemusta, mikä voi edesauttaa liiketoiminnan kehittämistä uusille markkina-alueille.

Pienet ja keskisuuret yritykset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sekä valtion organisaatiot voivat lisäksi tarvittaessa hakea Kauppakorkeakoululta tukea kansainvälisen opiskelijan harjoittelun palkkakuluihin.