Uutiset

Mohammad Tavakkolille Gustaf Kompan palkinto parhaasta kemian alan väitöskirjasta

Palkintoraadin mukaan Tavakkolin väitöskirja edustaa korkeinta mahdollista tutkimuksen tasoa kemian tekniikan alalla.
Dr. Mohamad Tavakkoli with Finnish Chemical Society President Dr. Pekka Joensuu

Suomalaisten Kemistien Seura on myöntänyt Gustaf Kompan palkinnon parhaasta väitöskirjasta Mohammad Tavakkolille. Kompan palkinto myönnetään vuosittain enintään kahdelle parhaalle väitöskirjalle teoreettisen tai sovelletun kemian alalla.

Tavakkolin väitöskirjan otsikkona on ‘Modified Carbon Nanomaterials as Active Electrocatalysts’ ja se kattaa ja yhdistää useita tutkimusaloja. Tulokset ovat herättäneet huomattavaa kiinnostusta energian, sähkökemian ja materiaalitieteen alalla.

Väitöskirja, jonka ohjaajana toimi professori Kari Laasonen, kuvaa eri nanomateriaalien uudenlaista synteesiä ja karakterisointia. Hiilinanoputket tunnetaan niiden erinomaisesta soveltuvuudesta useisiin käyttösovelluksiin. Väitöskirjassa todistettiin, että niitä voidaan myös hyödyntää erittäin aktiivisten ja kestävien elektrokatalyyttien luomisessa muokkaamalla niitä metallien, typen tai organometallisten yhdisteiden avulla.

Elektrokatalyytit voivat olla hyödyllisiä veden elektrolyysissä, joka on arvokas tekniikka suurta ja kasvavaa teollisuuden alaa edustavassa puhtaan vedyn tuotannossa.

”Onnistuimme kehittämään uusiin, edullisiin ja runsaisiin materiaaleihin perustuvia huipputasoisia elektrokatalyyttejä, joita voidaan käyttää vedyn tuottamiseen veden elektrolyysin avulla. Nämä katalyytit voisivat korvata nykyiset veden elektrolyysilaitteissa käytetyt kaupalliset katalyytit, joiden pohjana on pääasiassa kallis ja harvinainen platina sekä muita jalometalleja,” sanoo Mohammad Tavakkoli.

Tällä hetkellä Tavakkoli työskentelee tutkijatohtorina professori Esko Kauppisen johtamassa nanomateriaalien tutkimusryhmässä Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksella. Hänen tämänhetkistä tutkimusaluettaan ovat nanomateriaalien ja hiilinanoputkien aerosolipohjaiset synteesit, joissa suunnitellaan uudenlaisia elektrodimateriaaleja käytettäväksi sähkökemiallisissa energialaitteissa, kuten polttokennoissa, veden elektrolyysilaitteissa, paristoissa ja superkondensaattoreissa.

Gustaf Komppa (1867–1949) oli yksi Suomen arvostetuimmista kemisteistä. Professori Komppa työskenteli lähes viiden vuosikymmenen ajan kemian opettajana ja tutkijana Teknillisessä korkeakoulussa. Hänen tunnetuin saavutuksensa on kamferihapon syntetisoiminen.

Lisätietoa:

Mohammad Tavakkoli
Tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
[email protected]

Suomalaisten Kemistien Seura

Kuva: Mohammad Tavakkoli ja Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Pekka Joensuu. 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Utuinen ihmishahmo näyttää kävelevän pois päin, varjo heijastuu vaalealle pinnalle
Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Maisteriopiskelijoiden näyttely Suomen valokuvataiteen museossa

Valokuvataiteen pääaineen maisteriopiskelijoiden MoA in Photography 23 -näyttely on esillä 12. maaliskuuta asti.
Nainen rannalla tuulisella säällä hymyilee, taustalla meri kuohuaa
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Ranja Hautamäki: ”Monimuotoinen kaupunkiluonto on keskeinen tekijä hyvinvoinnin ja hiilinielujen lisäämiseksi”

Maisema-arkkitehtuurin professori ratkoo ilmastonmuutoksen hillintää ja kaupunkiluonnon hiilinieluja koskevia kysymyksiä.
NASAn Curiosity-mönkijä kuvaama pölypyörre Marsin Gale-kraatterissa. Kuvankäsittely: Henrik Kahanpää. Alkuperäinen kuva: NASA / JPL-Caltech
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Marsin sää vaihtelee rajusti, mutta sen ilmasto ei ole muuttumassa

Väitöstutkimuksessaan Henrik Kahanpää myös kyseenalaistaa Marsin pölypyörteisiin liittyvän vallitsevan käsityksen. Tutkijana hän toivoo, että ihminen ei koskaan menisi Marsiin.
A portrait of Laureen Mahler.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Laureen Mahler luo origamitaitosten avulla biopohjaisia ja myös katseita kestäviä pakkauksia

Monet pakkausteollisuuden tuotteet perustuvat muoviin ja muihin fossiilipohjaisiin materiaaleihin. Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa kehitetään origamitaitoksiin perustuvia ekologisia pakkausratkaisuja, joilla on arvoa myös kauniina esineinä.