Mitä voin tehdä ilmaston hyväksi?
”Kymmenen vuoden kuluessa meidän suomalaisten tulee karsia yli 75 % hiilijalanjäljestämme." Aalto-yliopiston tutkijatohtori Michael Lettenmeier on ollut yksi päätutkijoista Sitran tilaamassa 1,5 asteen elämäntavat -tutkimuksessa, jossa kansainvälinen tutkijaryhmä on vertaillut eri maiden elämäntapojen hiilijalanjälkiä.
Keskivertosuomalaisen vuotuinen hiilijalanjälki vuonna 2017 oli 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2e), kun tavoite 11 vuoden päästä vuonna 2030 on 2,5 tonnia (tCO2e). Laskennallisesti vähennys on vuositasolla 12 %. ”Jokainen vuosi, jonka vitkuttelemme, nostaa vähennystarvetta entisestään.”
Lettenmeier kannustaa ihmisiä pieniin ja suuriin muutoksiin elämäntavoissa ja ajattelumalleissa. ”Pienistä puroista kasvaa suuri virta. Pieni säännöllinen muutos on parempi kuin ei mitään.”
Lettenmeierin mukaan ilmastonmuutoksen torjunnassa on turha kinastella siitä, onko vastuu muutoksen tekemisestä poliitikoilla vai yksilöillä. "Vaikka poliittisilla päätöksillä, rakenteilla ja infrastruktuurilla on suurin vaikutus, tämä ei ole ’joko–tai’ vaan ’sekä–että’ -kysymys. Myös yksilöiden pitää muuttaa elämäntapojaan.”
Minkälaiset teot auttavat ilmastoa?
Elämäntavoissamme on kolme osa-aluetta; liikkuminen, asuminen ja ruoantuotanto, joiden osuus suomalaisten hiilijalanjäljestä on lähes 70 %.
Tässä Michael Lettenmeierin vaikuttavimmat vinkit ilmastoystävällisempään elämään:
Liiku polkupyörällä tai junalla
- Vietä autottomia päiviä siirtymällä polkupyörän tai joukkoliikenteen käyttäjäksi. Jos asut lähellä työpaikkaa, työmatkojen kulkeminen polkupyörällä kohottaa kuntoa. Vaadi työpaikaltasi tukea joukkoliikenteeseen. Joukkoliikennemuodoista raideliikenne on selkeästi vähäpäästöisin. Sähköauto on polttomoottoria parempi, vaikka onkin materiaalijalanjäljen kannalta haastava.
- Lennä harvemmin ja lyhyempiä matkoja. Olen ilolla seurannut, miten ”Maata pitkin matkustavat” -Facebook-ryhmän jäsenmäärä on kasvanut räjähdysmäisesti. Hyvä, että ihmiset hakevat junamatkailusta vaihtoehtoja kaukolomille.
- Osallistu kokouksiin ja tapahtumiin niin paljon etänä kuin mahdollista tai varaa aikaa liikkumiseen junalla. Vaadi työpaikaltasi mahdollisuutta etätyöhön.
Asu energiapihisti
- Tee heti ekosähkösopimus, joka perustuu uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. Tuulisähkö on ympäristövaikutuksiltaan paras.
- Tiivistä ikkunat ja pidä huoneenlämpö maksimissaan +20°C:ssa. Pyykkien kuivaus ulkona säästää lämmityskuluissa.
- Jos omistat kattopinta-alaa, voit ruveta energian pientuottajaksi aurinkopaneeleilla. Saksassa kansalaiset tuottavat jo puolet uusiutuvasta energiasta omilla laitteillaan.
- Kun muutat, muuta pienempään asuntoon ja lähemmäs työpaikkaa. Mitä pienempi tila, sitä vähemmän lämmittämiseen kuluu energiaa. Mitä lyhyempiä matkoja pitää liikkua päivittäin, sitä parempi.
- Jos rakennat, rakenna energiapihi puutalo. Puurakentaminen toimii myös hiilinieluna.
Vähennä lihaa ja maitotuotteita sekä ruokahävikkiä
- Mitä useampi meistä ja mitä useammin pitää kasvisruokapäiviä, sen parempi. Kokeile joustavaa kasvissyöntiä eli fleksitarismia, kaikkien ei tarvitse heti ruveta vegaaneiksi tai kasvissyöjiksi. Kasvisten lisääminen ruokavaliossa on terveellinen muutos. Tutkimuksessa havaitsimme, että Brasiliassa syödään proteiininlähteenä ilmastoystävällisiä papuja vuodessa noin 70 kg/hlö, kun taas Suomessa vain 1,2 kg papuja sekä muutama kilo herneitä vuodessa henkeä kohden.
- Ruokahävikin vähentäminen pienentää ruuan hiilijalanjälkeä
- Ravintoloilta kannattaa kysyä kasvisruokavaihtoehtoja. Mitä useampi niitä kysyy, sitä suurempi paine on tarjota maukkaita vaihtoehtoja.
- Tilaa työpaikalla kokouksiin kasviksia ja hedelmiä leivonnaisten tilalle.
Yllämainituilla teoilla on jo suuri vaikutus. On lisäksi yksi teko, joka on EU-vaalien alla ajankohtainen. ”Äänestä rohkeaa poliitikkoa, joka uskaltaa vastustuksesta huolimatta panostaa kestäviin ratkaisuihin, kuten ruuhkamaksuihin ja autoilun tukien poistoon. Poliitikot ovat yleensä konservatiivisempia kuin kansa, sillä kipeiden päätösten vastustajat huutavat kovimmin. Tästä huolimatta pitäisi uskaltaa tehdä muutoksia. Tarvitsemme päättäjiä, jotka uskaltavat tehdä rohkeita ilmastopäätöksiä ja kestää niistä nousevaa kritiikkiä,” Lettenmeier painottaa.
Uudenlaiselle ajattelulle on iso tarve
”Ilmaston kannalta jokaisen on parasta ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ruveta toimimaan – sille ei ole enää vaihtoehtoa. Monet elämäntyylin muutokset johtavat kuitenkin myös parempaan elämänlaatuun. Eikä pidä unohtaa sitä, mitä asian eteen voi tehdä jokapäiväisessä työssään ja politiikassa. Mieti, miten työssäsi voit edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa,” Lettenmeier kannustaa.
”Myös yritysten pitää mahdollistaa kestävät elämäntavat, eli kehittää ja myydä sellaisia tuotteita ja palveluita, joiden avulla hiilijalanjälki pienenee. Hyviä esimerkkejä ovat muun muassa Nyhtökaura, ResQ Club ja Whim, mutta näitä tarvitaan paljon lisää.”
Sitran suomenkielinen 1,5 asteen elämäntavat -julkaisu
Englanninkielinen 1,5 Degree Lifestyles -tutkimusraportti
Sitran tilaama 1,5 asteen elämäntavat -selvitys perustuu kansainvälisen tutkijaryhmän laskemiin eri maiden keskivertoelämäntapojen hiilijalanjälkiin. Tutkimuksen laskelmien pohjalta pystytään tekemään parempia poliittisia päätöksiä, jotta kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n 1,5 asteen tavoite saavutetaan.
Lokakuussa 2018 julkaistu hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC:n raportti yksiselitteisesti suosittaa nopeita päästövähennyksiä, jotta maapallon lämpötilan nousu voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Esimerkiksi ruuantuotanto ja puhtaan veden saatavuus sekä luonnon monimuotoisuus ovat turvatumpia 1,5 asteen maailmassa kuin kahden asteen tasolla.
Kylmiä valintoja lämpenevän planeetan puolesta
Uusi suomalais-japanilainen tutkimus kertoo, kuinka mittavasti elämäntapojamme on muutettava ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi.
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopiston ja VTT:n tutkimushankkeessa kehitetään uudenlaisia entsyymejä
Hankkeessa tutkitaan tekoälyn avulla entsyymien ja proteiinien toimintamekanismia, joka on biologian ja biotekniikan merkittävä perustutkimuksellinen kysymys.
Taide herättää kehon tuntemaan
Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimus paljastaa, että taide vaikuttaa voimakkaasti ihmisten kehoon ja tunteisiin.
Professori Arja Karhumaa: ”Meidän on ymmärrettävä paremmin, kuinka tekstejä katsotaan”
Vakinaistetut professorit esittäytyvät: visuaalisen viestinnän muotoilun professori Arja Karhumaa tutkii kielen ja tekstin visuaalisen muodon välistä suhdetta eli miltä teksti kulloinkin näyttää, ja miten se vaikuttaa meihin ihmisinä.