Uutiset

Metropolialueen korkeakoulujen rehtorien kannanotto budjettiriiheen: Korkeakouluihin panostaminen lisää tuottavuutta ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä

Korkeakoulujen perusrahoituksen 60 miljoonan euron lisäys on tärkeää toteuttaa täysimääräisenä, samoin lisämääräraha aloituspaikkojen nostoon.
Neljä opiskelijaa laskeutuu portaita valoisassa aulatilassa kampuksella. Kuva: Aalto-yliopisto / Unto Rautio.

Hallitus on ottanut tavoitteekseen 75 prosentin työllisyysasteen tavoittelun. Kuten hallitusohjelmassa todetaan, talouskasvu perustuu Suomessa ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvun tärkeimmiksi tekijöiksi mainitaan ohjelmassa osaaminen ja innovaatiot.

Me kaikki metropolialueen korkeakoulut olemme sitoutuneita Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseen takaisin maailman kärkeen sekä laadukkaan, innovaatioita tuottavan tutkimuksen tuottamiseen. Haluamme tarjota laadukasta koulutusta useammalle nuorelle ja jouduttaa jatkuvaa oppimista. Korkeakouluilla on tärkeä tehtävä myös eriarvoistumiskehityksen pysäyttäjinä ja suomalaisen sivistysperustan vahvistajina.

Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin päätöksiä. Esimerkiksi osaamistason nosto korkeakoulutettujen määrää lisäämällä näkyy työllisyysasteessa ja työn tuottavuuden kasvussa viiveellä. Samoin nyt tehtävät panostukset korkeakoulutukseen ja tutkimukseen kasvattavat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa kansainvälisten yritysten silmissä pitkällä aikavälillä. Jotta vaikutuksia saadaan nopeammin aikaan, korkeakoulujen perusrahoituksen täysimääräinen 60 miljoonan euron vuotuinen lisäys on tärkeää toteuttaa täysimääräisenä opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen mukaisesti heti hallituskauden alusta alkaen, samoin opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen mukainen lisämääräraha aloituspaikkojen nostoon.

Taustaa: Viime vuosien leikkauksilla on ollut kovia seurauksia korkeakoulujen toimintaan: vuosien 2016–2019 aikaiset menetykset ovat indeksijäädytyksineen yli miljardin. Tämä on johtanut siihen, että vuonna 2020 korkeakouluilla on käytössään vuotta kohden rahaa yli 400 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen osalta tämä on merkinnyt joka viidennen euron menetystä.

  • Ilkka Niemelä, Aalto-yliopisto
  • Mona Forsskåhl, Yrkeshögskolan Arcada
  • Tapio Kujala, Diakonia-ammattikorkeakoulu
  • Teemu Kokko, Haaga-Helia
  • Karen Spens, Hanken
  • Jari Niemelä, Helsingin yliopisto
  • Jukka Määttä, Humak
  • Jouni Koski, Laurea
  • Jari Kallio, Maanpuolustuskorkeakoulu
  • Riitta Konkola, Metropolia
  • Jari Perkiömäki, Taideyliopisto
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kampuksen uudet ulkokalusteet
Kampus, Opinnot Julkaistu:

Äänestä parasta ideaa! Miten käytämme 14 000 euroa edistääksemme opiskelijoiden hyvinvointia?

Syksyllä 2024 opiskelijat saivat ideoida, miten yliopiston tulisi käyttää 14 000 euroa opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseen kampuksella. Nyt on aika äänestää parasta ideaa toteutettavaksi kevään 2025 aikana.
Tuomas Savolainen esittelemässä teleskooppeja Metsähovin observatorion 50-vuotis juhlatilaisuudessa.
Yliopisto Julkaistu:

Tuomas Savolainen: Tähtieteellisessä tutkimuksessa seilaamme usein tuntemattomilla vesillä

"Tutkijana täytyy sietää jatkuvasti epävarmuutta. Tulee myös muistaa, että tutkimusta ei olisi mitään järkeä tehdä, jos olisimme aina varmoja kaikesta. Toisekseen, aina ensin pitää vakuuttaa itsensä."
Otakaari 4
Yliopisto Julkaistu:

Konetekniikan laitoksen uusi nimi on energia- ja konetekniikan laitos

Uusi nimi virallistettiin Insinööritieteiden korkeakoulun ohjesäännön päivityksen yhteydessä.
Valaistu moottoritie, merta, rakennuksia ja taivasta
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva sijoitus tekoälyyn – Suomeen perustetaan ELLIS-instituutti tehostamaan tutkimusta ja houkuttelemaan osaajia

Suomalainen tekoälytutkimus on saanut merkittävän tuen hallitukselta ja lahjoittajalta.