Uutiset

Meriteollisuuden työllistämisvaikutus kasvaa lähivuosina – laivanäyttelyn vetonaulana uusimmat laivakonseptit

Uusia osaajia kaivataan myös perinteisen laivansuunnittelun ja -rakentamisen ulkopuolelta.
2014 valmistunutta M/S Turvaa käytetään muun muassa Suomen merialueiden vartioinnissa. Kuva: Inka Valkeapää

Suomen meriteollisuuden yritykset ja tulevaisuuden osaajat kohtasivat 14. maaliskuuta Aalto-yliopistossa järjestetyssä matchmaking-tapahtumassa, jossa samalla juhlistettiin Innovative marine technology for challenging seas -laivanäyttelyn avajaisia. Tapahtumassa esittäytyi myös tekniikan alan tuore verkostoyliopisto Finnish Institute of Technology FITech, jonka tavoitteena on joustavasti kouluttaa tekniikan osaajia niitä tarvitseville aloille.

Yksi näistä aloista on meriteollisuus, jolla on edessään nopeita kasvun vuosia. Suuret alukset ovat kuin pieniä kaupunkeja, ja alalla toimiikin hyvin monenlaisia yrityksiä: suunnittelutoimistoja, ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajia sekä laivanrakennus-, korjaus- ja offshore-telakoita.

”Alalle tarvitaankin uusia osaajia lukuisilta eri osaamisalueilta”, Meriteollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Vähäheikkilä kertoo.

”Aalto-yliopiston monipuolinen opetustarjonta vastaa erinomaisesti näihin tulevaisuuden osaamistarpeisiin, sanoo professori Pentti Kujala. Kujalan mukaan pienoismallinäyttely luo myös erinomaiset puitteet opiskelijoiden, opetushenkilökunnan ja elinkeinoelämän kohtaamiseen.

Laajaan osaamistarpeeseen on havahduttu myös Meyer Turku Oy:ssä – laivansuunnittelun ja -rakentamisen osaajien lisäksi tarvitaan paljon muitakin.

”Meidän ja verkostomme pitää osata sekä suunnitella että rakentaa laivoihin kaikki ravintoloiden sisustuksista sairaaloihin, vedenpuhdistamoihin ja tuhannen ihmisen teattereihin”, kertoo Meyer Turku Oy:n viestintäpäällikkö Tapani Mylly ja painottaa, että kaikkia osaajia ei missään tapauksessa saada Turun alueelta. Meyer Turku rekrytoi vuosittain noin 200 ihmistä, mutta verkostossa kasvu on vielä suurempaa.

”Kokonaistyöllistämisvaikutuksemme kasvaa muutaman seuraavan vuoden aikana noin 8000:sta ainakin 15 000:een. Tästä Meyer Turun kasvua on noin 500”, Mylly kertoo.

FITech – lisää osaajia meri- ja autoteollisuuden tarpeisiin

Laivanäyttelyn yhteydessä sekä opiskelijoilla että yritysten edustajilla oli mahdollisuus tutustua yhteistyöyliopisto Finnish Institute of Technologyn toimintaan. FITechissä ovat mukana Suomen kaikki tekniikan yliopistot. Yhteistyöyliopiston toimintamalli on joustava: opiskelijat kirjautuvat sisälle johonkin hankkeessa mukana olevista seitsemästä yliopistosta mutta voivat valita kursseja myös muista. Lisäksi yhä suurempi osuus koulutuksista järjestetään etänä. Näin luennot voi katsoa netin kautta striimattuna tai tallenteelta, jolloin opiskelu onnistuu paremmin myös työn ohella.

Toimintamallissa on erityistä myös yliopistojen aktiivisempi vuorovaikutus alan yritysten kanssa, mikä auttaa kohdentamaan koulutuksen paremmin niille tekniikan aloille, joilla on pulaa osaajista. Esimerkiksi Lounais-Suomen kasvavilla teollisuudenaloilla, kuten meriteollisuudella, on lähivuosina tarjota työpaikkoja sadoille eri alojen diplomi-insinööreille vuosittain.

”Alueella avautuu valtavasti mahdollisuuksia myös muiden kuin tekniikan alan osaajille”, sanoo projektipäällikkö Heikki Koponen.

FITechin tarjoamat opiskelumahdollisuudet ovat olleet suosittuja. Tapahtumassa lanseerattiin kevään ja kesän uutta koulutustarjontaa, joka on kehitetty erityisesti meri- ja autoteollisuuden osaamistarpeisiin.

Suomessa on kehitetty ja rakennettu vuosien varrella lukuisia edistyksellisiä laivakonsepteja, joista näyttelyyn on koottu erityisesti uusimpia. Mukana on sekä matkustajalaivoja, jäänmurtajia, rahtilaivoja että tutkimusaluksia.

Yksi näyttelyn avajaisten vetonauloista oli virtuaalihyttidemonstraatio. Se on numeerinen 3D-malli, jossa virtuaalilasien avulla voidaan tarkastella uudentyyppistä risteilylaivan hyttiratkaisua. Demonstraatio edustaa uudentyypistä visuaalista suunnitteluympäristöä, jota oppilaat opettelevat ja hyödyntävät osana laivaprojektikurssia. Virtuaalitodellisuus mahdollistaa suunnittelutyön visualisoinnin aivan uudella tavalla.

”Virtuaalihyttimodulin avulla voidaan käytännössä havainnollistaa, millainen suunnittelemamme ratkaisu voisi todellisuudessa olla”, Aalto-yliopiston opiskelija Eetu Kivelä kertoo.

Kivelän mukaan työkalu tuo projekteihin lisää konkretiaa ja auttaa havaitsemaan tärkeimpiä kehityskohteita jo konseptivaiheessa.

Virtuaalihytin demonstraation ovat tehneet Aalto-yliopiston opiskelijat Sami Markkula, Iiro Vanne ja Eetu Kivelä.

Lisätietoja:

Viestinnän projektipäällikkö Tiina Hartikainen
p. 050 512 4735
[email protected]

Näyttely on tuotettu yhteistyössä Suomen merimuseon ja Suomen kansallismuseon kanssa, ja se on avoinna Dipolissa (Otakaari 24, Espoo) 14. maaliskuuta–26. huhtikuuta rakennuksen aukioloaikoina (arkisin klo 7.45–21.30 ja lauantaisin klo 9.30 – 21.30).

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lauri Parkkonen and the family cat, Roosa. Photo: Lauri Parkkonen, Aalto, University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja

Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.
Kuvaa laitteittosta Aalto-yliopsiton Kylmälaboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta

Aikakiteet ovat aineen olomuoto, jossa hiukkaset liikkuvat ikuisesti toistuvassa rytmissä ilman ulkopuolista energiaa. Tutkijat onnistuivat luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kaksi aikakidettä ja tarkkailemaan niiden välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa aikakiteitä voi hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina.
Valkoinen laboratoriotakki sekä analyysityökalu, jolla voidaan mitata veripisarasta särkylääkkeen pitoisuus.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kannettava ja nopea analysointityökalu voi mullistaa kipulääkkeiden diagnostiikkamarkkinat

Aalto-yliopistosta ponnistanut startup-yritys Fepod Oy Ltd on kehittänyt diagnoosimenetelmän, jolla potilaan veren kipulääkepitoisuus voidaan selvittää nopeasti ja edullisesti suoraan hoitopaikalla.
Yhdistelmäkuva, jossa näkyy revontulia, Maa, mittauksia.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Suomi 100 -satelliitti teki sen, mihin aiemmin pystyivät vain paljon suuremmat: kuvasi ja tutki revontulia

Revontulialueen tutkiminen auttaa esimerkiksi turvallisten tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä.