Uutiset

Meriteollisuuden työllistämisvaikutus kasvaa lähivuosina – laivanäyttelyn vetonaulana uusimmat laivakonseptit

Uusia osaajia kaivataan myös perinteisen laivansuunnittelun ja -rakentamisen ulkopuolelta.
2014 valmistunutta M/S Turvaa käytetään muun muassa Suomen merialueiden vartioinnissa. Kuva: Inka Valkeapää

Suomen meriteollisuuden yritykset ja tulevaisuuden osaajat kohtasivat 14. maaliskuuta Aalto-yliopistossa järjestetyssä matchmaking-tapahtumassa, jossa samalla juhlistettiin Innovative marine technology for challenging seas -laivanäyttelyn avajaisia. Tapahtumassa esittäytyi myös tekniikan alan tuore verkostoyliopisto Finnish Institute of Technology FITech, jonka tavoitteena on joustavasti kouluttaa tekniikan osaajia niitä tarvitseville aloille.

Yksi näistä aloista on meriteollisuus, jolla on edessään nopeita kasvun vuosia. Suuret alukset ovat kuin pieniä kaupunkeja, ja alalla toimiikin hyvin monenlaisia yrityksiä: suunnittelutoimistoja, ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajia sekä laivanrakennus-, korjaus- ja offshore-telakoita.

”Alalle tarvitaankin uusia osaajia lukuisilta eri osaamisalueilta”, Meriteollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Vähäheikkilä kertoo.

”Aalto-yliopiston monipuolinen opetustarjonta vastaa erinomaisesti näihin tulevaisuuden osaamistarpeisiin, sanoo professori Pentti Kujala. Kujalan mukaan pienoismallinäyttely luo myös erinomaiset puitteet opiskelijoiden, opetushenkilökunnan ja elinkeinoelämän kohtaamiseen.

Laajaan osaamistarpeeseen on havahduttu myös Meyer Turku Oy:ssä – laivansuunnittelun ja -rakentamisen osaajien lisäksi tarvitaan paljon muitakin.

”Meidän ja verkostomme pitää osata sekä suunnitella että rakentaa laivoihin kaikki ravintoloiden sisustuksista sairaaloihin, vedenpuhdistamoihin ja tuhannen ihmisen teattereihin”, kertoo Meyer Turku Oy:n viestintäpäällikkö Tapani Mylly ja painottaa, että kaikkia osaajia ei missään tapauksessa saada Turun alueelta. Meyer Turku rekrytoi vuosittain noin 200 ihmistä, mutta verkostossa kasvu on vielä suurempaa.

”Kokonaistyöllistämisvaikutuksemme kasvaa muutaman seuraavan vuoden aikana noin 8000:sta ainakin 15 000:een. Tästä Meyer Turun kasvua on noin 500”, Mylly kertoo.

FITech – lisää osaajia meri- ja autoteollisuuden tarpeisiin

Laivanäyttelyn yhteydessä sekä opiskelijoilla että yritysten edustajilla oli mahdollisuus tutustua yhteistyöyliopisto Finnish Institute of Technologyn toimintaan. FITechissä ovat mukana Suomen kaikki tekniikan yliopistot. Yhteistyöyliopiston toimintamalli on joustava: opiskelijat kirjautuvat sisälle johonkin hankkeessa mukana olevista seitsemästä yliopistosta mutta voivat valita kursseja myös muista. Lisäksi yhä suurempi osuus koulutuksista järjestetään etänä. Näin luennot voi katsoa netin kautta striimattuna tai tallenteelta, jolloin opiskelu onnistuu paremmin myös työn ohella.

Toimintamallissa on erityistä myös yliopistojen aktiivisempi vuorovaikutus alan yritysten kanssa, mikä auttaa kohdentamaan koulutuksen paremmin niille tekniikan aloille, joilla on pulaa osaajista. Esimerkiksi Lounais-Suomen kasvavilla teollisuudenaloilla, kuten meriteollisuudella, on lähivuosina tarjota työpaikkoja sadoille eri alojen diplomi-insinööreille vuosittain.

”Alueella avautuu valtavasti mahdollisuuksia myös muiden kuin tekniikan alan osaajille”, sanoo projektipäällikkö Heikki Koponen.

FITechin tarjoamat opiskelumahdollisuudet ovat olleet suosittuja. Tapahtumassa lanseerattiin kevään ja kesän uutta koulutustarjontaa, joka on kehitetty erityisesti meri- ja autoteollisuuden osaamistarpeisiin.

Suomessa on kehitetty ja rakennettu vuosien varrella lukuisia edistyksellisiä laivakonsepteja, joista näyttelyyn on koottu erityisesti uusimpia. Mukana on sekä matkustajalaivoja, jäänmurtajia, rahtilaivoja että tutkimusaluksia.

Yksi näyttelyn avajaisten vetonauloista oli virtuaalihyttidemonstraatio. Se on numeerinen 3D-malli, jossa virtuaalilasien avulla voidaan tarkastella uudentyyppistä risteilylaivan hyttiratkaisua. Demonstraatio edustaa uudentyypistä visuaalista suunnitteluympäristöä, jota oppilaat opettelevat ja hyödyntävät osana laivaprojektikurssia. Virtuaalitodellisuus mahdollistaa suunnittelutyön visualisoinnin aivan uudella tavalla.

”Virtuaalihyttimodulin avulla voidaan käytännössä havainnollistaa, millainen suunnittelemamme ratkaisu voisi todellisuudessa olla”, Aalto-yliopiston opiskelija Eetu Kivelä kertoo.

Kivelän mukaan työkalu tuo projekteihin lisää konkretiaa ja auttaa havaitsemaan tärkeimpiä kehityskohteita jo konseptivaiheessa.

Virtuaalihytin demonstraation ovat tehneet Aalto-yliopiston opiskelijat Sami Markkula, Iiro Vanne ja Eetu Kivelä.

Lisätietoja:

Viestinnän projektipäällikkö Tiina Hartikainen
p. 050 512 4735
[email protected]

Näyttely on tuotettu yhteistyössä Suomen merimuseon ja Suomen kansallismuseon kanssa, ja se on avoinna Dipolissa (Otakaari 24, Espoo) 14. maaliskuuta–26. huhtikuuta rakennuksen aukioloaikoina (arkisin klo 7.45–21.30 ja lauantaisin klo 9.30 – 21.30).

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Image depicts a white wall with the words IV Konehuone OLO sprayed on it in red, referring that the engine room for AC is that way.
Kampus, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto julkistaa kilpailut rakenteilla olevan korttelin taideteoksista

Kilpailuilla haetaan teoksia rakenteilla olevaan Aalto Works -kortteliin.
Elisa Mekler
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Merkittävä EU-rahoitus Aaltoon – uusi projekti valjastaa psykologian teoriat pelikehityksen hyödyksi

Psykologian tutkimus tarjoaa pelikehittäjille arvokasta tietoa pelaamisen motivaatiosta ja vaikutuksista – jos tutkimusta osataan hyödyntää oikein.
Nanolaser kytkettynä päälle (ylhäällä) ja pois päältä (alhaalla) ulkoisen magneettikentän avulla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Fyysikot oppivat hallitsemaan nanolasereita etäältä magneettikentän avulla

Ilmiön salaisuus on poikkeuksellisessa materiaalissa ja sopivasti järjestetyissä nanopartikkeleissa. Tutkimus voi osoittaa tien kohti ennennäkemättömän vakaata signaalinkäsittelyä.

The apparatus consisted of a micron-scale aluminium superconductor separated from a normal conductor – metallic copper – by a thin insulating layer. When Cooper pairs in the superconductor broke, the quasiparticles would tunnel through the insulation to the copper, where the researchers observed them with a charge detector. Picture: Aalto University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat todistivat kvanttitietokonetta häiritsevien kvasihiukkasten katoamisen

Aalto-yliopiston tutkijat havainnoivat yhdessä Lundin yliopiston ja VTT:n tutkijoiden kanssa reaaliaikaisesti pienellä alumiinisaarekkeella olevien kvasihiukkasten määrää. Tutkijat pystyivät varausilmaisimen avulla tarkkailemaan, miten Cooperin parien hajoamisesta syntyvät parittomat elektronit tunneloituivat eli karkasivat yksi kerrallaan pois alumiinisaarekkeelta noin sadan mikrosekunnin kuluessa.