Uutiset

Merenkurkun ensimmäinen piensatelliitti KvarkenSat rakentuu suomalaisten ja ruotsalaisten yhteistyönä

KvarkenSat on pohjalaismaakuntien ja Västerbottenin yhteinen piensatelliitti, joka on tarkoitus laukaista avaruuteen reilun vuoden kuluttua.
KvarkenSat satelliitti
Havainnekuva satelliitista avaruudessa.

KvarkenSpaceEco on uuteen avaruustalouteen keskittyvä hanke, jonka toteuttajia ovat kymmenen korkeakoulua ja tutkimuslaitosta molemmin puolin Merenkurkkua. Hankkeen toimijat ovat mukana kehittämässä avaruusdatan ja -talouden ympärillä toimivaa ekosysteemiä Merenkurkun alueelle sekä Merenkurkun avaruuskeskusta eli Kvarken Space Centeriä.

”Hanke tuo avaruusdataa alueen asukkaiden, yritysten, koulujen ja muiden toimijoiden ulottuville sekä tutustuttaa heidät uuden avaruustalouden tuomiin mahdollisuuksiin”, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, professori Heidi Kuusniemi Vaasan yliopistosta.

Paljon teknologiaa pienessä paketissa

Piensatelliitin suunnittelusta ovat vastanneet Luulajan teknillinen yliopisto, Aalto-yliopisto, Vaasan yliopisto, Novia ammattikorkeakoulu, Ruotsin avaruusfysiikan instituutti ja Ruotsin maatalousyliopisto. Satelliitin suunnitelmat läpäisivät tänä vuonna alustavan katselmuksen, jonka suoritti kansainvälisistä asiantuntijoista koottu raati.

KvarkenSat on pienikokoinen nanosatelliitti, joka tulee kiertämään maata vain muutaman sadan kilometrin korkeudessa. Matalalla kiertoradalla nopeasti liikkuva satelliitti kiertää maapallon jopa 1,5 tunnissa.

Satelliitin matkaan lähtee Aalto-yliopistossa rakennettu AIS-vastaanotin, jolla voidaan seurata alusten liikkumista Pohjanlahdella ja muilla merialueilla.

”AIS-vastaanotin vastaanottaa signaaleja laivojen automaattisesta tunnistusjärjestelmästä, joka lisää laivojen turvallisuutta. Järjestelmästä saadaan esimerkiksi alusten tunnistetiedot sekä niiden sijainti, suunta ja nopeus”, apulaisprofessori Jaan Praks Aalto-yliopistosta kertoo.

Satelliitissa on teknologiademonstraationa suomalaisen Aurora Propulsion Technologyn kehittämä kuuden ohjausmoottorin yksikkö, jota käytetään satelliitin asennon säätämiseen ja pyörimisen estämiseen. Tällä ensimmäistä kertaa satelliittiin rakennettavalla ARM-A-moduulilla testataan, kuinka hyvin se pystyy pitämään satelliitin vakaana. Moduulin moottoreiden toiminta perustuu veden höyrystämiseen ja vesihöyryn päästämiseen nopeasti ulos suuttimista niin, että satelliitti liikkuu sen avulla haluttuun suuntaan. Moduulin testaus auttaa yhtiötä kehittämään kestäviä ratkaisuja satelliittien radalta poistamiseksi ja näin vähentämään avaruusromua.

VTT:n kehittämä erittäin pienikokoinen hyperspektrinen kamera pystyy ottamaan eri aallonpituuksilla kuvia Merenkurkun alueesta ja muista kiinnostavista kohteista. Kuvien avulla voidaan seurata, analysoida ja mallintaa maan, meren ja kasvillisuuden ominaisuuksia sekä havainnoida päästöjä ja epäpuhtauksia.

”Tietääkseni tämä on pienin koskaan käytetty hyperspektrikamera satelliittikaukokartoitukseen", Praks lisää.

Satelliitissa on lisäksi GNSS-vastaanotin, jota ei ole aiemmin käytetty piensatelliiteissa. Sen ansiosta KvarkenSat pystyy tarkkuuspaikannukseen ottamalla vastaan maailmanlaajuisten satelliittipaikannusjärjestelmien (Global Navigation Satellite Systems) välittämää dataa kolmella taajuudella ja käyttämään dataa sijaintinsa määritykseen. Erityisen kiinnostavaa on eurooppalaisen Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän käyttäminen KvarkenSatin tarkkojen ratatietojen mittaamiseen. Kolmitaajuusmittauksia voidaan myös käyttää muun muassa ilmakehätutkimukseen.

KvarkenSatin mukana avaruuteen matkaavat myös kaikki lapsille ja nuorille suunnattuun #MyKvarkenSat-kilpailuun saapuneet piirustukset digitaalisessa muodossa sekä kuva Vimpelin yhteiskoulun ja lukion oppilaiden maalaamasta KvarkenSatin 3D-satelliittimallista.

Satelliitilla on monta tehtävää

Ensi vuoden aikana rakennettava KvarkenSat tulee olemaan ensimmäinen Vaasan yliopistoon rekisteröity satelliitti. Sen avulla halutaan lisätä alueen asukkaiden tietoisuutta avaruuden ja avaruustiedon tarjoamista mahdollisuuksista.

”KvarkenSat on myös hyvä esimerkki yrityksille siitä, että jo pienellä rahalla saadaan rakennettua piensatelliitti, joka kerää monen tyyppistä dataa. Ajatelkaa, mitä kaikkea saataisiin aikaan yhdessä”, huomauttaa jo monessa piensatelliittidemonstraatiossa mukana ollut Praks.

KvarkenSat-demonstraatio on myös hanketiimiin kuuluvien korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten opintomatka, jonka avulla opetellaan suunnittelemaan ja operoimaan piensatelliittia sekä vastaanottoasemaa sekä kehitetään datan hyödyntämispolkuja. KvarkenSat tarjoaa elinkaarensa aikana monille opiskelijoille ja tutkijoille arvokasta tutkimusaineistoa.

”Data tulee avoimesti saataville www.kvarkenspacecenter.org -portaalin kautta”, kertoo projektipäällikkö Kendall Rutledge Yrkeshögskolan Noviasta.

Ensi vuonna päättyvän KvarkenSpaceEco-hankkeen toteuttajat, jotka rahoittavat hanketta omarahoitusosuudellaan, ovat Vaasan yliopisto, Yrkeshögskolan Novia, VAMK/Muotoilukeskus MUOVA, Hanken Svenska Handelshögskolan, Åbo Akademi, Aalto-yliopisto, Luleå tekniska universitet, Umeå universitet, Sveriges lantbruksuniveritet ja Institutet för rymdfysik.

KvarkenSat-piensatelliitin suunnittelu ja toteutus ovat osa EU:n Interreg Botnia-Atlantica –ohjelman sekä Pohjanmaan liiton ja Västerbottenin läänin rahoittamaa ”New Space Digital Economy Innovation Center” –hanketta. Hankkeesta käytetään lyhennettä KvarkenSpaceEco.

Hankkeen yhteyshenkilöt:
KvarkenSpaceEco –hankkeen vastuullinen johtaja, professori Heidi Kuusniemi, Vaasan yliopiston Digitaalitalous-tutkimusalusta, +358 29 449 8504, [email protected] (haastattelukielet: suomi, ruotsi, englanti)

Projektipäällikkö Kendall Rutledge, Yrkeshögskolan Novia, +358 6 328 5724, [email protected] (haastattelukieli: englanti)

Projektipäällikkö, yrityshautomovastaava Jari Ratilainen, VAMK/Muotoilukeskus MUOVA, +358 207 663 325, [email protected] (haastattelukielet: suomi, englanti)

Apulaisprofessori Jaan Praks, Aalto-yliopisto, Elektroniikan ja nanotekniikan laitos, +358 50 420 5847, [email protected] (haastattelukielet: suomi, englanti)

Professori Peter Björk, Hanken, markkinointi, +358 40 352 1723, [email protected] (haastattelukielet: ruotsi, suomi, englanti)

Yliopistonlehtori Andreas Lundell, Åbo Akademi, +358 50 518 4068, [email protected] (haastattelukielet: ruotsi, suomi, englanti)

Professori René Laufer, Luulajan teknillinen yliopisto, avaruustekniset järjestelmät, +46 980 67582, [email protected] (haastattelukieli: englanti)

Tutkija Johan Fransson, Ruotsin maatalousyliopisto, metsävarojen hallinnan yksikkö, metsien kaukokartoitus +46 907868531, [email protected] (haastattelukielet: ruotsi, englanti)

Professori Tomas Blomquist, Uumajan yliopiston kauppakorkeakoulu, yritystalouden ja johtamisen yksikkö +46 90 786 77 22, [email protected] (haastattelukielet: ruotsi, englanti)

Tutkimusinsinööri Máté Kerényi, Ruotsin avaruusfysiikan instituutti, +46 980 79002, [email protected] (haastattelukieli: englanti, ruotsi)

Lisämateriaalia: Kvarkenspacecenter

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Helsingin Sanomien logo
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tilaus Helsingin Sanomien verkkoversioon (HS.fi) on päättynyt

Tilaus Helsingin Sanomien verkkoversioon (HS.fi) on päättynyt.
2D-kalvo
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat nanopartikkeleista materiaalin, joka voi auttaa muun muassa havaitsemaan antibiootteja vedestä

Ultraohut, joustava kalvo voi osoittautua hyödylliseksi myös puettavien laitteiden kehittämisessä.
Ranking-tulosta kuvaava valko-keltainen grafiikka, tulos 21. maailmassa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

ShanghaiRanking: Aalto-yliopisto ylsi yhdeksällä tutkimusalalla sadan parhaan joukkoon maailmassa

Parhaiten Aallon aloista sijoittuivat meritekniikka, liiketaloustiede, johtaminen sekä kirjastotiede ja informaatiotutkimus.
Doctoral student Aini Putkonen
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Aini Putkonen: Tohtoriopiskelijan elämä on hyvin monipuolista

Tohtoriopiskelija Aini Putkonen sanoo, että tohtorintutkinto valmistaa opiskelijoita niin akateemiselle uralle kuin teollisuuteen.