Matti Alahuhta ja Anna Valtonen Ruotsin teknistieteelliseen akatemiaan
Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta ja taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Anna Valtonen on valittu ulkomaalaisiksi jäseniksi Ruotsin kuninkaalliseen teknistieteelliseen akatemiaan IVAan (Kungliga Ingenjörsvetenskapsakademien).
Teknistieteellinen akatemia edistää teknisten ja taloustieteiden sekä elinkeinoelämän kehitystä ja toimii sillanrakentajana ja tiedon vaihdon verkostona. IVAssa on noin tuhat henkilöjäsentä elinkeinoelämän, yliopistojen ja hallinnon piiristä. Jäsenistä 271 on Ruotsin ulkopuolella asuvia ja suomalaisia on 40. Akatemia voi valita ulkomaalaisiksi jäseniksi henkilöitä, joilla on merkittäviä saavutuksia akatemian toiminta-alueella ja jotka ovat kehittäneet yhteistyötä ruotsalaisen tutkimuksen ja elinkeinoelämän kanssa.
Taiteen tohtori Anna Valtonen työskentelee hetkellä Aalto-yliopistossa taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaanina. IVAn perusteluissa todetaan, että Valtonen on pitkään toiminut edelläkävijänä teollisen muotoilun alueella ja on arvostettu luennoitsija ja alan kehittäjä. Hän on myös toiminut aktiivisesti Suomen ja Ruotsin design-alan tutkimusyhteistyön hyväksi. Valtonen oli Ruotsissa Uumajan yliopiston muotoilukorkeakoulun rehtori vuosina 2009-2014.
Tekniikan tohtori Matti Alahuhta toimii Aalto-yliopiston, DevCo Partners Oy:n ja Outotec Oyj:n hallituksen puheenjohtajana sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton hallituksen varapuheenjohtajana. Hän on myös mm. KONE Oyj:n, UPM Kymmene Oyj:n, Volvo AB:n ja ABB:n hallituksen jäsen. Alahuhta toimi Kone Oyj:n toimitusjohtajana vuosina 2005–2014 ja tätä ennen mm. Nokian varatoimitusjohtajana, Nokia Mobile Phonesin toimitusjohtajana ja Nokia Telecommunications Oy:n toimitusjohtajana.
Lisätietoja:
www.iva.se
Aalto-yliopiston viestintä, Eeva Lehtinen, puh. 050 321 7034
Lue lisää uutisia
Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel vierailevat Aalto-yliopistossa Espoossa
Vierailullaan perjantaina 21.8.2026 kruununprinsessapari tutustuu kvanttiteknologiaan, avaruusteknologiaan ja jäätutkimukseen.
Uusi tekoälymalli simuloi ihmisen lukemista tarkemmin kuin koskaan
Malli voi mahdollistaa esimerkiksi tekstien räätälöinnin eri lailla lukevien ihmisten tarpeisiin.
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.