Martin Andraud: Tutkimuksella ja urheilulla on paljon yhteistä

Minkälaista tutkimusta teet ja miksi?
Tutkimuksessani yhdistyy integroitujen piirien (eli mikropiirien) suunnittelu sekä tekoälyn tutkimus. Tavoitteenani on kehittää energiatehokkaita tekoälypiirejä, joita voidaan käyttää tulevaisuuden kannettavissa laitteissa, kuten älypuhelimissa, -kelloissa ja -rannekkeissa tai lääkinnällisissä laitteissa.
Käyttäjät toivovat, että laitteet mukautuisivat heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa ja niissä olisi monipuolisia ominaisuuksia ja pitkään kestävä akku. Tekoälyn kaltaisten uusien ominaisuuksien lisääminen laitteisiin vaatii kuitenkin paljon laskentatehoa ja energiaa. Nykyisin kannettavat laitteet asettavat rajoituksia näille molemmille, koska ne ovat usein pieniä ja toimivat akuilla. Pyrin pureutumaan tähän ongelmaan kehittämällä tehokkaampia tekoälyalgoritmeja ja mikropiirejä.
Miten sinusta tuli tutkija?
Ennen maisteriopintojani en ollut erityisen kiinnostunut tutkimuksesta. Suoritin kuitenkin vuonna 2011 harjoittelujakson tutkimuslaboratoriossa Itävallassa, ja kokemus sai minut innostumaan uusien tutkimusmenetelmien ja ideoiden kehittelystä yhdessä muiden tutkijoiden kanssa.
Mitä enemmän opin tutkimuksesta ja integroitujen piirien suunnittelusta, sitä enemmän janosin lisätietoa. Niinpä päätin jatkaa tohtoriopintoihin, ja pian oli selvää, että haluaisin jatkaa akateemista työtä. Tutkijantyön etuja ovat muiden muassa työn vapaus ja mahdollisuus tehdä yhteistyötä eri puolilta maailmaa peräisin olevien ihmisten kanssa. Kiinnostukseni tutkimukseen on vain kasvanut urani mittaan!
Mitkä ovat urasi kohokohtia?
Suoritin tohtorintutkintoni Ranskan Grenoblessa, missä tutkin koneoppimistekniikoiden soveltamista analogiapiireihin ja radiotaajuuspiireihin. Sain maistiaisen siitä, millaista tekoälyn ja integroitujen piirien yhdistäminen on. Syvensin tohtorintutkinnon jälkeen vielä osaamistani Phoenix-hankkeessa, joka sai rahoituksensa EU:n Horisontti 2020:n Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat -ohjelmasta (FET Open).
FET Open -ohjelma on tarkoitettu hankkeille, joissa kehitetään radikaaleja uusia teknologioita. Näillä hankkeilla pyritään tuomaan todella innovatiivisia – ja joskus hullultakin tuntuvia – ideoita tutkimuksen piiriin. Me kehitimme erittäin vähän sähköä kuluttavia sensorirajapintoja ja tiedonkäsittelypiirejä, jotka voivat toimia alle yhden mikrowatin teholla ja jotka mukautuvat ohjelmisto- ja laitteistomuutoksiin. Tulokset julkaistiin arvostetuissa integroitujen piirien suunnittelun alan julkaisuissa, mikä on hyvin palkitsevaa. Oli hienoa olla mukana tässä monitieteisessä hankkeessa ja sain siitä paljon ideoita tulevaisuutta varten!
Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?
Hyvän tutkijan tunnusmerkkejä ovat perusteellinen ja tehokas ote työhön sekä uteliaisuus ja halu kokeilla uusia asioita. Tutkimus vaatii aikaa, vaivaa ja sitkeyttä, mutta vastapainoksi se tarjoaa paljon vapautta ja mahdollisuuksia. Tutkimus on kuin urheilua: sitä täytyy harjoitella, siihen täytyy sitoutua ja sitä kohtaan täytyy olla intohimoa, jonka avulla jaksaa lähteä treeneihin joka päivä. Asiaan kuuluu, että jotkut päivät ovat parempia kuin toiset. Tutkijan suuria otteluita ovat konferenssit, esitelmät ja tutkimusartikkelit.
Mitä odotat tulevaisuudelta?
Toivon, että pystymme kehittämään tekoälyn, joka todella auttaa ihmisiä ja hyödyttää yhteiskuntaa. Uskon, että tekoälyn avulla voimme muun muassa kehittää entistä energiatehokkaampia laitteita, jotka soveltuvat paremmin jokapäiväisiin tarpeisiimme.
Martin Andraud aloitti apulaisprofessorina Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella syyskuussa 2019.
Martin Andraud Group
Professori Martin Andraudin tutkimusryhmän sivut.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Otaniemessä kehitetty uusi supermusta materiaali puusta
Tieteen ja teknologian alati kehittyvässä maailmassa on tiettyjä ilmiöitä, jotka kiehtovat jatkuvasti niin tieteentekijöitä, taiteilijoita kuin suurta yleisöäkin. Yksi tällainen ilmiö on supermustat materiaalit.
Älyrakennukset, käyttäjäkokemus ja kestävyys: Talotekniikan avainasema 2030
Talotekniikka 2030 -ryhmän perustamisen pontimena oli rakentamisen muutos yhä teknisemmäksi ja siitä seuraava tarve muuttaa vakiintuneita toimintatapoja ja talotekniikan asemaa. Talotekniikan rooli rakentamisen arvoketjussa -tutkimus pureutui näihin ydinkysymyksiin. Haastattelimme tutkimuksen tekijöitä.
Veera Repka: Otaniemi-kuplaan imautuu helposti mukaan
"Jos joku kävelisi kengissäni samalla tapaa opintojen alkuvaiheessa, toivoisin, että hän ei yrittäisi heti saavuttaa kaikkea. Itselleen voi antaa aikaa ja käydä omalla painollaan asioita läpi."