Uutiset

Marginaalista liiketoiminnan ytimeen

Kauppatieteissä kestävä kehitys oli 1990-luvun alussa outo tutkimusaihe. Radikaaleimmat muutokset ovat kuitenkin vasta edessä, sanoo professori Minna Halme.
Aalto Sustainability Days 2018 Panel discussion at Otaniemi. Photo by Heidi Konttinen
Vuonna 2018 Aalto Sustainability Dayn paneelissa Otaniemessä Ramia Mazén johdolla keskustelivat Minna Halme, Janez Potočnik, Ilkka Herlin, Sirpa Pietikäinen ja Peter Lund. Kuva: Heidi Konttinen

Rio de Janeiron kestävän kehityksen kokous vuonna 1992 oli käänteentekevä: globaalit ympäristöongelmat nousivat otsikoihin. Ympäristöjohtaminen ei ollut valtavirtaa kauppatieteissä, aihe kiinnosti vain muutamia eurooppalaisia ja amerikkalaisia väitöskirjatutkijoita.

Vuonna 1993 tutkija ja sittemmin professori Raimo Lovio perusti Helsingin kauppakorkeakouluun Sustainability in Business (SUB) -tutkimusryhmän, joka oli yksi ensimmäisistä maailmassa kauppatieteiden alalla. Pari vuosikymmentä aihe oli ulkopuolisen tutkimusrahoituksen varassa. Alussa tutkittiin muun muassa ympäristöjohtamista ja -raportointia sekä materiaalitehokkuutta lisääviä palveluliiketoimintamalleja.

Kansallisen yhteiskuntavastuuraportointikilpailun käynnistämisessä professori Lovio oli keskeisessä roolissa vuonna 1996. Nykyään puhumme kestävyysraportoinnista ja siitä tulee suomalaisissa yrityksissä vapaaehtoisuuden sijaan lakisääteistä ensi vuodesta alkaen.

2000-luvulle tultaessa globaalien toimitusketjujen työolosuhteet nousivat keskusteluun ilmasto- ja saasteongelmien rinnalle ja alettiin puhua yritysvastuusta. Paine kasvoi, ja yritysvastuu nousi ylimmän johdon agendalle. Köyhyyttä vähentävät innovaatiot vähävaraisilla markkinoilla tulivat osaksi SUB-ryhmän tutkimusta.

Creative Sustainability opiskelijoita Meksikossa 2018. Kuvaaja: Heidi Konttinen
Creative Sustainability -opiskelijoita kurssilla Meksikossa vuonna 2018. Kuva: Heidi Konttinen

Systeemiajattelua peliin

Vuoden 2010 paikkeilla vastuullisen liiketoiminnan tutkimusryhmiä oli kauppakorkeakouluissa jo runsaasti. Samaan aikaan Kauppakorkeakoulu yhdistyi osaksi Aalto-yliopistoa, mikä käynnisti merkittävän muutoksen opetuksessa ja tutkimuksessa.

”Monitieteinen How to change the world: Innovating toward sustainability -kurssi loi uusia mahdollisuuksia opetuksessa, päästiin pois luokkahuoneista”, kertoo vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme.

Alkoi myös monitieteinen Creative Sustainability -koulutusohjelma. Aalto Global Impact perustettiin edistämään kestävyysratkaisujen yhteisluomista vähävaraisilla markkinoilla.

”Olemme kouluttaneet jo hyvissä ajoin valtavan määrän vastuullisen liiketoiminnan johtamisen ammattilaisia, jotka nyt vaikuttavat suuryrityksissä, järjestöissä ja konsulttitoimistoissa liiketoiminnan kehittämisen ja vastuullisuuden tarkastamisen parissa.”

Kun uusiutuvan energiamurroksen Smart Energy Transition -tutkimushanke alkoi vuonna 2015, tuuli- ja aurinkovoimaa pidettiin marginaalisena puuhasteluna. Kuusivuotinen, uudenlainen tutkimushanke läpäisi energiajärjestelmän kaikki tasot ja toteutettiin yhdessä muotoilun tutkijoiden kanssa. Tulosten voi nähdä nopeuttaneen uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa ja parantaneen maamme energiaomavaraisuutta.

Nyt on meneillään monitieteinen Finix-hanke, joka tutkii ja kehittää kestäviä tekstiilisysteemejä ratkaisuksi pikamuodin aiheuttamiin globaaleihin ympäristö- ja sosiaalisen kestävyyden ongelmiin.

”Tavoitteemme on tehdä kestävästä muodista Suomelle ja Euroopalle merkittävää bisnestä. Tarvitsemme uudenlaista arvonluontia, muotoilua, materiaaleja ja liiketoimintamalleja sekä kuluttajamarkkinoiden ja lainsäädännön kehittämistä.”

Radikaalin luovuuden paikka

Sustainability in Business -tutkimusryhmän ympärille rakentunut yhteisö on muuttanut ihmisten maailmankuvaa olemassaolonsa ajan.

”Vuosituhannen alussa monet kauppatieteilijät kokivat ammatti-identiteettiä mullistavana sen, että vastuullisuutta on lupa miettiä, sillä on liiketoiminnallistakin merkitystä ja että sitä voi johtaa. Maailma on muuttunut – nykyään tämä on jo itsestään selvää.”

Halmeen mukaan nyt kuitenkin tunnustetaan The Economist -julkaisua myöten, että ESG-kriteereiden käyttöönotto ei ole poistanut ongelmia. Tuotanto ja kulutus jatkavat kasvuaan, minkä seurauksena ilmastokriisi ja luontokato etenevät.

”Radikaalit ajatukset alkavat olla salonkikelpoisia, mutta mietin silti usein, miksei luonnontieteellistä tietoa oteta vakavammin organisaatioiden johdossa. Ekosysteemien ja yhteiskuntien resilienssi on heikentynyt. Tutkittua tietoa ei käytetä päätöksenteon perustana tai sitä käytetään selektiivisesti.”

Halme toteaa, että kestävyysmurroksessa pitää uppoutua syvemmälle, kokonaan uudenlaisen ajatus- ja toimintamallin, uuden paradigman äärelle, jossa tarkastellaan nykymallia kriittisesti bruttokansantuotteen kasvuimperatiivista lähtien.

”Olemme vaikean asian äärellä. Nyt tarvitaan riskinottokykyä ja heittäytymistä – muutos edellyttää rohkeutta. Esimerkiksi valtioiden menestymistä voisi mitata luonnonympäristön tilan, hyvinvoinnin ja pitkän aikavälin taloudellisen kehittymisen yhdistelmämittarilla eikä ensisijaisesti BKT-kasvun kautta.

Finix tutkimusryhmä Ioncell-laboratioriossa vuonna 2019. Kuva: Cvijeta Miljak
Finix-tutkijat Otaniemen Ioncell-laboratoriossa vuonna 2019. Kuva: Cvijeta Miljak

Sustainability in Business -tutkimusryhmä

Vuonna 1993 perustettu tutkimusryhmä oli alansa ensimmäisiä. Samoihin aikoihin ympäristöjohtamisen tutkimusta käynnistettiin Ruotsissa Göteborgin yliopiston kauppakorkeakoulussa ja Sveitsissä St. Gallenin yliopistossa.

Sustainability in Business on kasvanut muutaman hengen tiimistä noin 30 tutkijan ryhmäksi. Väitöskirjoja on syntynyt noin 60, ja ryhmän alumneja on professuureissa ja johtotehtävissä yrityksissä, julkisella sektorilla ja järjestöissä Suomessa ja Euroopassa.

Vuonna 2022 Minna Halme sai Alfred Kordelinin säätiön 50 000 euron palkinnon työstään, joka on luonut edellytyksiä paremmalle tulevaisuudelle tieteen, kulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan alueilla.

Finix-kuvassa yllä: Hannu Tanner (VTT), Essi Karell, Kirsti Cura, Linda Turunen, Herbert Sixta, Minna Halme, Elizabeth Miller, Hanna Salmenperä (Suomen ympäristökeskus), Olli Sahimaa, Sini Suomalainen (Rhea Solutions) ja Kaisa Sorsa (Turun ammattikorkeakoulu).

Kuvassa alla (vasemmalta oikealle, ylhäältä alas): Jennifer Goodman, Maria Joutsenvirta, Timo Järvensivu, Sara Lindeman, Mika Kuisma, Raimo Lovio, Samuli Patala, Angelina Korsunova, Teresa Haukkala, Maarit Laihonen, Eeva-Lotta Apajalahti, Jarkko Levänen. Jouni Juntunen, Minna Halme, Armi Temmes, Marleen Wierenga ja Galina Kallio.

Sustainability in Business -ryhmä vuonna 2016.
Vuonna 2016 Sustainability in Business -ryhmä toimi vielä Töölössä mutta teki jo silloin tiivistä yhteistyötä Aallon muiden koulujen kanssa. Raimo Lovio, Eva Heiskanen (ei kuvassa), Minna Halme ja Jouni Juntunen ovat johtaneet SUB-ryhmää.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Nainen ja mies katsovat ylöspäin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten kouluttaa ongelmanratkaisijoita? Uusi raportti valottaa parhaita käytäntöjä

Aalto Design Factoryn raportti korostaa koulutuksen opiskelijakeskeisyyttä, reaalimaailman haasteisiin tarttumista ja erilaisten toimijoiden yhteistyötä.
Valkoinen kukka edessä, ihmisiä taustalla
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miehet, ruotsinkieliset ja maisterin tutkinnon suorittaneet omistavat eniten listaamattomien yritysten osakkeita

Ensimmäisessä kattavassa selvityksessä suomalaisten henkilöomisteisten listaamattomien osakeyhtiöiden omistajista selvisi muun muassa se, että vain kolme prosenttia väestöstä omistaa näiden yhtiöiden osakkeita.
Nautakarjaa laitumella.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Vauraiden maiden naudanlihan tuotannon maltillisella vähennyksellä olisi valtavat ilmastohyödyt – vastaa kolmen vuoden globaaleja fossiilisia päästöjä

Uusi tutkimus osoittaa, että metsien kasvatus laidunmaille auttaisi saavuttamaan merkittäviä ilmastohyötyjä.
Näkymä YK:n ilmastokokous COP29 tapahtumapaikalta
Yhteistyö Julkaistu:

COP29-ilmastokokous: Aalto-yliopisto tarjoaa kestävän rakentamisen uusia ratkaisuja ja vetoaa maailman johtajiin

Aalto-yliopiston koordinoima kansainvälinen tutkijajoukko vetoaa maailman johtajiin: ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää täysin uusia tapoja yhdistää tiede ja politiikka.