Uutiset

Maailman johtava biopohjaisten materiaalien tutkimus jatkuu Suomessa

Suomen Akatemia tukee edelleen FinnCERESin materiaalien biotalouden lippulaivahanketta merkittävällä, jopa 10,7 miljoonan euron rahoituksella vuosina 2022-2026. Yli 6 M€ rahoituksesta on virallisesti vahvistettu ja lopullinen tuki julkistetaan vuoden 2025 alussa. Rahoituspäätös perustuu erinomaiseen menestykseen lippulaiva-arvioinnissa, jossa korostettin laadukasta tutkimusta, yhteistyötä sidosryhmien kanssa, talouskasvun edistämistä, muuntautumiskykyä ja isäntäorganisaatioiden vahvaa tukea.
logo

"Uskomme, että lippulaivan tulokset tuovat meidät lähemmäksi biopohjaisten materiaalien uutta aikakautta. FinnCERESin tavoitteena on olla yksi maailman johtavista biopohjaisten materiaalien tutkimuksen, kehittämisen ja liiketoiminnan keskittymistä," kertoo Monika Österberg, FinnCERESin tieteellinen johtaja Aalto-yliopistosta.

FinnCERES on hyvin linjassa Suomen biotalousstrategian ja viimeaikaisten teollisuuden investointien kanssa. Tiivis yhteistyö lippulaivan ja teollisuuden välillä varmistaa, että uudet materiaaliratkaisut voidaan tulevaisuudessa muuttaa menestyväksi liiketoiminnaksi ja uusiksi työpaikoiksi. 

"Toisen nelivuotiskauden aikana FinnCERESissä keskitytään entistä enemmän tutkimustulosten kehittämiseen kohti sovelluksia ja ylösskaalaamista. Kansainvälistä yhteistyötä tieteen, koulutuksen ja innovaatioiden saralla sekä tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa tullaan edistämään erityisesti Boreal Alliance -verkoston kautta," kertoo Orlando Rojas, FinnCERESin tieteellinen johtaja Aallossa ja kansainvälistymisen edistäjä.

"Puut ja kasvit toimivat meille materiaalipankkina," kertoo FinnCERESin tieteellinen johtaja Tekla Tammelin VTT:ltä. "Soluseinän rakenteet ja toiminnot ovat materiaalien suunnittelussa loputon inspiraation lähde. Ohjelman tavoitteena on silloittaa perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä olevaa kuilua ja viedä tieteellisiä havaintoja kohti todellisia innovaatioita ja toteutusta. Ensimmäisen kauden tutkimustulosten pohjalta olemme fokusoineet tutkimustamme yhdessä jäsenyritystemme kanssa. Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat materiaalien kehitystyötämme". 

FinnCERES on esimerkiksi kehittänyt uusia lähestymistapoja nanoselluloosapohjaisille kalvoille, joita voidaan käyttää kasvavaa ympäristöongelmaa aiheuttavien mikromuovihiukkasten talteenottoon. Lisäksi on kehitetty selektiivisiä nanoselluloosapohjaisia kalvoja lääketieteelliseen pikadiagnostiikkaan. 

Origamin taito on siirretty menestyksekkäästi materiaalitutkimukseen, ja tuloksena on syntynyt uusia biopohjaisia pakkauskonsepteja. Optiikan alalla FinnCERES on pystynyt tuottamaan biopohjaisia optisia kuituja, joilla on päästy yli joistakin nykyisten optisten kuitujen rajoituksista. 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ilmakuva modernista kaupunkimiljööstä, jossa on viherkattoisia ja aurinkopaneelein varustettuja rakennuksia veden äärellä.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopistolle merkittävä rahoitus vihreän siirtymän tutkimukseen

Suomen Akatemian myöntämä rahoitus vauhdittaa energiajärjestelmien, mikroelektroniikan ja kestävien kaupunkien tutkimusta.
Sinipunainen liukuväritausta ja ilmapallojen päällä leijuva podiumi, jonka päällä valkoista savua, josta hohtavat valon eri spektrit.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2024 voittaja on AALTOLAB Virtual Laboratories

Aalto-yliopiston vuoden 2024 avoimen tieteen palkinnon saaja on valittu.
Lähikuva Helsingin päärautatieasemasta, jossa kaksi kivipatsasta pitelevät pyöreitä lamppuja ja kyltti 'RAUTA'.
Mediatiedotteet Julkaistu:

15 vuotta täyttävä Aalto-yliopisto käynnistää varainhankintakampanjan – tavoitteena 30 miljoonaa euroa

Lahjoituksilla Aalto pystyy vastaamaan entistä paremmin koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kasvaviin tarpeisiin.
Uusi aiempaa herkempi infrapunasensori tuo hyötyjä moneen eri teknologiaan. Kuva: Aalto-yliopisto / Xiaolong Liu
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä

Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.