Uutiset

Loppuuko Suomesta sähkö ja mitä päästöillemme tapahtuu? Tutkijamme vastaa viiteen monia mietityttävään kysymykseen energiasta

Suomessa on kehotettu varautumaan mahdolliseen sähköpulaan tulevana talvena sähköä ja energiaa säästämällä. Teknillisen fysiikan professorimme Peter Lund vastaa viiteen ajankohtaiseen energiakysymykseen.
Aalto University campus lights. Photo: Mika Huisman
Kuva: Mika Huisman / Decopic

1. Voiko Suomesta loppua talvella sähkö?

”Talvella energiakäyttö, erityisesti lämmityksessä, on huipussaan.  Koko sähköjärjestelmä voikin tulevana talvena olla aivan äärimmillään. Siksi ei ole poissuljettua, että sähköstä tulee hetkellisesti pulaa. Jos energiakriisi pahenisi, valtiovalta joutuisi pian päättämään muun muassa  energian varmuusvarastojen ja reservien lisäämisestä ensi talvikaudelle sekä erilaisista tehostamistoimista.

Isompi ja pidempi häiriö sähköntuotannossa, esimerkiksi suuressa voimalaitoksessa, voisi jopa johtaa jonkinlaiseen säännöstelyyn. Jos talvella olisi pulaa sähköstä, niin todennäköisesti joitakin suuria teollisuuslaitoksia suljettaisiin hetkeksi, että sähköä riittää tavallisille ihmisille.”

2. Onko mahdollista, että Suomi alkaa lisätä kivihiilen ja turpeen käyttöä? Miten tämä vaikuttaisi päästöihimme?

”Vakavassa energiakriisissä saatetaan joutua käyttämään etenkin pakkaskaudella enemmän kivihiiltä ja mahdollisesti turvettakin, mutta tämä olisi väliaikaista eikä siten romuttaisi pitemmän aikavälin hiilineutraaliuustavoitteita. Jos kriisissä sen sijaan tukeudutaan vahvemmin uusiutuviin energialähteisiin ja energian käytön tehostamistoimiin, voidaan itse asiassa vahvistaa ja nopeuttaa ilmastotavoitteeseen pääsyä. Suomi ottaa nyt käyttöön suuria määriä päästötöntä sähköntuotantoa, joka vähentää muualta tulevan fossiilisen energian tarvetta ja mahdollistaa esimerkiksi tehokkaiden lämpöpumppujen käytön lämmityksessä fossiilisten polttoaineiden sijaan.”

Group leader professor Peter Lund

ilmastotavoitteisiin pääsyä voidaan itse asiassa nopeuttaa, jos kriisissä tukeudutaan uusiutuviin ja energian käytön tehostamiseen.

Peter Lund, teknillisen fysiikan professori

3. Miten suuri merkitys yksityisten tahojen, esimerkiksi taloyhtiöiden, asentamilla aurinkopaneeleilla tai maalämpöpumpuilla olisi?

”Investoinnit lämpöpumppuihin ja aurinkoenergiaan ovat avuksi energiariippuvuuden ja energialaskun pienentämisessä. Yksityistaloudessa niiden merkitys voisi olla huomattava.  Esimerkiksi lämpöpumppuja otetaan jo nyt laajasti käyttöön Suomessa, ja ne auttavat pääsemään eroon öljylämmityksestä, mutta ovat iso apu myös kaupunkien kaukolämpölaitosten uudistamisessa.

Tavoitteeksi voitaisiin asettaa lämpöpumppujen käytön kaksinkertaistaminen nykyisestä, mikä  auttaisi esimerkiksi Helsinkiä pääsemään eroon vahvasta kaasu- ja hiiliriippuvuudesta lämmityksessä.”

4. Mikä on tehokkain tapa vähentää omaa sähkönkulutusta?

”Käyttämätön energia on usein puhtainta ja tehokkainta energiaa. Energiansäästötoimet, jotka perustuvat käyttötottumusten tai energiakäyttäytymisen muutoksiin, eivät juuri maksa mitään ja niistä kannattaa lähteä liikkeelle. Esimerkiksi sähkölaitteiden jättäminen valmiustilaan vie koko ajan turhaa sähköä. Liittämällä laturit, TV ja muut pienlaitteet moniosaiseen jatkojohtoon, on helppo napauttaa virtakytkimellä kaikki pois päältä yhdellä kertaa.

Monessa perheessä sähkösauna on tietenkin iso yksittäinen sähkösyöppö. Kannattaisi harventaa saunomista ja pyrkiä täsmäsaunomiseen eli ei kannata jättää turhaan kiuasta päälle.”

5. Mitä yliopiston pitäisi tehdä juuri nyt tutkimuksessa ja opetuksessa, jotta voimme auttaa yhteiskuntia kestävämmiksi?

Energia- ja ilmastokysymykset ovat muuttumassa monimutkaisemmiksi systeemisiksi kysymyksiksi, jossa muun muassa tekniset, taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset kysymykset linkittyvät yhteen. Esimerkiksi pelkät tekniset taidot eivät enää riitä. Kokonaisuuden ymmärtäminen ja ratkaisumallien kehittäminen edellyttää monitieteellistä osaamista ja monitieteellisen työskentelyn hallitsemista.

Aalto-yliopiston strategia lähtee juuri tällaisesta monen tieteenalan välisestä yhteistyöstä, joka antaa hyvät edellytykset laajempienkin kokonaisuuksien hallitsemiseksi, mutta myös ratkaisumallien kehittämiseen osana kokonaisuutta ja se ymmärtäen. Aallon erikoisuuteena voisi olla kouluttaa osaajia, joilla on kapean erityisosaamisen lisäksi ymmärrystä myös muilta oppiaineilta tai aloilta, kuten vaikkapa sosiaalisista kysymyksistä tai taloudesta. Kuvaisin tätä T-kirjaimena, jossa pystyviiva on oma syvällinen erityisala ja poikkiviiva on osaamisen laajuus.”

Venäläisenergian loppuminen voisi leikata Suomelta myös muun tuontienergian – Aalto-yliopiston tutkijat mallinsivat, mitä ketjureaktio tarkoittaisi huoltovarmuudelle

Aalto-yliopiston tuottama riskianalyysi osoittaa, että pahimmillaan sähkön tuotanto ei kattaisi kulutusta 2 500 tuntina vuodessa.

Read more
Kaasuputkia
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Helsingin Metalliteollisuuden Piiriyhdistyksen hallitus Kauppakorkeakoululla
Yliopisto Julkaistu:

Helsingin Metalliteollisuuden Piiriyhdistys lakkauttaa toimintansa ja lahjoittaa varansa omistajuuteen

Perheyrityksiä edustavat hallitusjäsenet toivovat, että toimintaympäristö olisi pienempienkin yritysten omistajille kannustava.
Aalto BIZ Homecoming Day 27.1.2023
Yliopisto Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun Homecoming Day kutsui alumnit ensimmäistä kertaa Otaniemeen

Seminaarin pääpuhuja, Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmark painotti esityksessään yhteistyön tekemisen tärkeyttä.
A portrait of Laureen Mahler.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Laureen Mahler luo origamitaitosten avulla biopohjaisia ja myös katseita kestäviä pakkauksia

Monet pakkausteollisuuden tuotteet perustuvat muoviin ja muihin fossiilipohjaisiin materiaaleihin. Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa kehitetään origamitaitoksiin perustuvia ekologisia pakkausratkaisuja, joilla on arvoa myös kauniina esineinä.
A man and woman in casual wear, dark tones, smiling at the camera inside the Aalto Hall.
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Marsio - ilmiselvä valinta

Nimikilpailun voittaneen ehdotuksen antajat taustoittavat ehdotustaan.