Uutiset

Liikennejärjestelmien muokkaamisella vaikutuksia hyvinvointiin

Väitöstutkimuksessa luotiin päätöksentekijöiden käyttöön vertailumenetelmä liikennejärjestelmän muokkaamisen hyvinvointivaikutuksista.

Katja Estlanderin väitöskirjan ”Liikennejärjestelmän muokkaamisen hyvinvointivaikutusten arviointi” tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia liikennejärjestelmien muokkaamisella on ihmisten ja luonnon hyvinvointiin sekä luoda päätöksentekijöiden käyttöön prosessi, jonka avulla voidaan vertailla liikennejärjestelmän muokkaamisen eri toteutusvaihtoehtojen hyvinvointivaikutuksia.

- Liikennejärjestelmän muokkaaminen vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin liikkua, jokapäiväisiin liikkumistottumuksiin ja liikkumisen turvallisuuteen. Tätä kautta vaikutuksia tulee elämänlaatuun, esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin, yhteisöllisyyteen ja eri ihmisryhmien tasa-arvoisuuteen tai terveyteen. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset puolestaan vaikuttavat toisaalta sekä ympäristöön ja luontoon ihan itseisarvona, että esimerkiksi terveys- ja viihtyvyystekijänä, Estlander kertoo.

- Mahdolliset vaikutukset tulisi ottaa huomioon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa suunnittelua mahdollisimman monen kohderyhmän kannalta. Näin pystyttäisiin saamaan haittoja vähäisiksi ja hyötyjä suuriksi. Minun ehdottamani kriteeristö olisi yksi työkalu, jonka avulla tällaisia vaikutuksia voitaisiin arvioida. Nykyään on käytössä myös minun soveltamaani paremmin ryhmätilanteisiin sopivia tekniikoita, Estlander kertoo.

Eri kohderyhmien arvojen pohtimista ja priorisointia varten Estlander loi monikriteerianalyysin sovelluksen, jota voidaan käyttää laitettaessa sidosryhmien arvoja tärkeysjärjestykseen. Kriteeristöä alettiin rakentamaan ensin kirjallisuustutkimuksella ja haastatteluilla. Lopullisen muotonsa kriteerilista sai sidosryhmäkeskusteluiden, kyselyiden ja Analytic Hierarchy Process –sovelluksen avulla, jolla tutkittiin kriteerien välistä suhteellista merkittävyyttä. Estlanderin kriteeristössä on viisitoista kohtaa, jotka on luokiteltu kuuteen ryhmään: Saavutettavuus, terveys, turvallisuus, elämänlaatu, ympäristö ja taloudelliset edellytykset.

Monikriteerianalyysia on testattu käytännössä Seinäjoki-Oulu välisen ratahankkeen sekä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman 2007(PLJ2007) -aineistoilla.

- Seinäjoki-Oulu ratahankkeessa tehtiin kriteerien mukainen hyvinvointivaikutusten arvio hankkeesta jo olemassa olevan vaikutusten arviointiaineiston avulla. Eli kriteeri kerrallaan katsottiin, mitä tietoa tästä asiasta olisi mahdollista saada hankkeen olemassa olevan vaikutusarvioaineiston perusteella. Tämän vaiheen tärkein anti oli se, että nähtiin miten kriteerit toimivat käytännössä ja millaista aineistoa tällaisen arvion tekemiseen on saatavilla. Vastaava arvio tehtiin kriteeristön myöhemmällä versiolla PLJ2007-projektin aineistolla.

Vaikutusarvioinnin jälkeen käytettiin toista monikriteerianalyysin sovellusta: Measuring Attractiveness by a Categorical-based Evaluation Technique (MACBETH), jota kutsutaan nimellä ArviointiApu.

- ArviointiApua voidaan käyttää, kun halutaan vertailla vaihtoehtoisia toimintamalleja keskenään niiden hyvinvointivaikutusten kannalta. Arvioinnin osallisten kanssa käydään keskustelut, joiden perusteella työkaluun voidaan syöttää se, mitä asioita he pitävät tärkeinä. Lisäksi syötetään tieto siitä, millaisia hyvinvointivaikutuksia vaihtoehdoilla on arvioitu olevan. ArviointiApu yhdistää arvostukset siihen, mitä vaikutuksia on arvioitu olevan, ja kertoo vertailtavien vaihtoehtojen tärkeysjärjestyksen sen mukaisena, mitä asioita on painotettu.

Liikennejärjestelmien muokkaamisessa eri sidosryhmien arvot voivat poiketa toisistaan miten hyvänsä. Osalle liikenneyhteyksien sujuvuus on tärkein prioriteetti. Joku toinen voi korostaa ympäristöarvoja tai liikenneturvallisuutta. ArviointiApu auttaa laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen.

- Arviointiavussa haetaan arvostusten erot pareittain, joten ei tarvitse olla isoja kantoja jonkin yksittäisen asian puolesta tai vastaan, vaan ihan vaan keskustellen laitetaan kaikki kriteerit järjestykseen.

Väitöskirjatutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa yksittäisen liikennehankkeen, tätä laajemman toimenpideohjelman tai kansallisen tason strategisten liikennehankkeiden suunnittelussa. Parhaiten tuloksia voidaan soveltaa seudullisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa.

FL Kaisa Schmidt-Thomé väitteli 7.11.2015 klo 12 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, maankäyttötieteiden laitoksella, aiheesta Kaupunkien kehittämisprojektit täyttymyksen ja vesittymisen välimaastossa. http://eng.aalto.fi/fi/current/events/2015-10-27-004/

 

 

 

 

 

 

 

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Etäläsnäolorobotin toimivuutta testattiin projektin aikana eri kohteissa ja palaute oli positiivista. Kuva: VTT
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat: Palvelurobotiikka on osa hoitajien työtä kymmenen vuoden kuluttua

Kuusivuotisessa ROSE-hankkeessa testattiin muun muassa etäläsnäolorobotteja ja hoitajien voimaliivejä. Kokemukset olivat positiivisia, mutta robotiikan tekninen kehitys ei ole vielä kaikilta osin vaadittavalla tasolla. Hanke on julkaissut tiekartan hoivarobotiikan kestävään laajamittaiseen hyödyntämiseen.
cucumbers on a plate covered with biobased liquid
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Hyvästit muovikääreille? Opiskelijat kehittivät uudenlaisen biohajoavan ”dipattavan” pakkauksen kurkuille

Dippaus kasvipohjaisessa seoksessa muodostaa suojaavan kalvon vihanneksen pintaan. Opiskelijatiimi esittelee pian innovaationsa kansainvälisessä biotekniikan kilpailussa.
Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide Julkaistu:
 Äänen viivettä on tutkittu Suomen hiljaisimmassa huoneessa Otaniemessä sijaitsevassa kaiuttomassa huoneessa.  Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmiskorva erottaa jopa puolen millisekunnin viiveen

Tutkijat selvittivät, millaisia aikaeroja ihmiskorva pystyy havaitsemaan äänen eri taajuuksien saapumisessa.