Uutiset

Lihavuus näkyy aivojen välittäjäaineissa

Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston tutkijat selvittivät, että lihavuuden taustalla voi olla muutoksia aivojen välittäjäaineiden toiminnassa.

Suomalaistutkijoiden uusimmat tulokset osoittavat, kuinka lihavuus on yhteydessä aivojen mielihyvää säätelevän opioidijärjestelmän kemiallisiin muutoksiin. Tutkijat havaitsivat, että liikalihavilla henkilöillä aivojen mielihyvän kokemuksia tuottavan opioidijärjestelmän neuroreseptorien määrä oli vähentynyt merkittävästi. Sen sijaan miellyttävien asioiden haluamiseen liittyvän dopamiinijärjestelmän toiminnassa ei havaittu muutoksia.

Liikalihavilla henkilöillä aivojen opioidireseptorien määrä on madaltunut (ylärivi) mutta dopamiinireseptorien määrä on normaali.

Lihavuus on merkittävä terveysriski, joka altistaa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksille sekä tyypin 2 diabetekselle. Vaikka yleisesti on tiedossa että lihominen johtuu useimmiten ainoastaan liiallisesta syömisestä, ihmisillä on usein vaikeuksia hillitä ruuanhimoaan.

– Tuloksemme osoittavat, että lihavuus on yhteydessä aivojen kemiallisiin muutoksiin. On mahdollista, että madaltuneen opioidijärjestelmän reseptoritason vuoksi liikalihavat henkilöt eivät koe normaalisti nautintoa syödessään. He saattavatkin korvata puuttuvaa mielihyvää syömällä entistä enemmän, kertovat professori Lauri Nummenmaa ja tutkija Henry Karlsson.

– Tuloksilla on laajaa merkitystä lihavuuden syntymekanismien ymmärtämiselle. Toisaalta tulokset auttavat ymmärtämään ylensyömisen taustalla olevia syitä ja tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia lihavuuden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Emme kuitenkaan vielä tiedä, onko aivojen opioidijärjestelmän muutos lihavuuden syy vai seuraus.

Tutkimukseen osallistuvien normaalipainoisten ja liikalihavien henkilöiden aivojen myyopioidireseptorien ja tyypin 2 dopamiinireseptorien määrää mitattiin positroniemissiotomografian avulla Turun PET-keskuksessa.

Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö ja Suomen Diabetestutkimussäätiö.

Tutkimustulokset julkaistiin 3.3.2015 The Journal of Neuroscience –lehdessä. Linkki tutkimusartikkeliin:  http://www.jneurosci.org/

Lisätietoja:
Professori Lauri Nummenmaa
Aalto-yliopisto ja Turun PET-keskus
[email protected]
p. 050 431 9931

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Logo
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Pääkaupunkiseudun korkeakouluyhteisö yhdistää voimansa: EveryMoveCounts -kampanja käynnistyy

EveryMoveCounts -kampanjan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoisuutta arjen aktiivisuuden myönteisistä vaikutuksista hyvinvoinnille ja toimintakyvylle
Päivi Törmä ja Sebastiaan van Dijken
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tietokoneet haaskaavat valtavasti energiaa – nyt tutkijat kehittävät laskentaa, joka tuottaa huomattavasti vähemmän hukkalämpöä

Nykyiset tietokoneet ovat suuria energiasyöppöjä. Aalto-yliopiston tutkijat ovat juuri saaneet merkittävän Tulevaisuuden tekijät -rahoituksen ongelman ratkaisemiseksi.
Physicists at Aalto University and VTT have developed a new detector for measuring energy quanta at unprecedented resolution. Photo: Aalto University
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kehittivät maailman tarkimman säteilyilmaisimen – nyt se räätälöidään osaksi kvanttitietokoneita

Professori Mikko Möttönen on tiiminsä ja yhteistyökumppaniensa kanssa saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä Tulevaisuuden tekijät -ohjelman rahoituksen. Sen avulla he haluavat jalostaa bolometriteknologian osaksi paitsi kvanttitietokoneita myös superpakastimia ja terahertsikameroita. Kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun uutta bolometria hyödynnetään käytännön sovelluksissa.
Schematic view of the entangled photon generator. Picture: Ethan D. Minot.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Mullistava valonlähde voi tuoda lisätehoa ja -turvaa kvantti-informaation siirtämiseen

Aalto-yliopistossa aletaan rakentaa vallankumouksellista fotoniparien kvanttilomittumiseen perustuvaa LED-valonlähdettä professori Pertti Hakosen johdolla. Tutkimusryhmä on saanut työhön Jane ja Aatos Erkon säätiöltä ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä kolmivuotisen Tulevaisuuden tekijät -ohjelman rahoituksen.