Kun atomit alkavat tanssia – Aalto-yliopistossa metallurgia muuttui koreografiaksi

Kesäkuun alussa Otaniemen tanssisalissa harjoiteltiin elektrolyysireaktioita. Ensimmäistä kertaa järjestetyn Dance Metallurgy -kurssin osallistujat eläytyivät metallurgisiin ilmiöihin, joiden ymmärtäminen on keskeistä vihreässä siirtymässä ja metallien kierrätyksessä. 

Metallurgian professori Mari Lundströmin mukaan juuri metallurgian konkreettisuus tekee siitä luontevan aiheen tanssin kautta ilmennettäväksi. Kupari on ainetta joka liikkuu, on paikallaan ja luovuttaa ja vastaanottaa elektroneja.

"Hapettuminen ja pelkistyminen voi kuulostaa vaikealta. Mutta jos teet sen itse fyysisesti, niin se voi olla hirmu ymmärrettävää ja loogista. Liuoksissa metalli-ionit tavallaan uivat. Sehän on tuttua liikettä, jota on fantastista päästä ilmentämään tanssin avulla”, Lundström sanoo. 

Kupari on yksi vihreän siirtymän tärkeimmistä mahdollistajista. Sähköistyvä yhteiskunta tarvitsee sitä kaikkialla: tuulivoimaloissa, aurinkopaneeleissa, akuissa, sähköautoissa ja energiavarastoissa.

Kemian tekniikan korkeakoulun järjestämä Dance Metallurgy oli viikon intensiivikurssi, jolla valtaosa ajasta vietettiin tanssisalissa. Harjoitusten lomassa oli opetusta ja laboratoriovierailu. Mukana oli 15 eri ikäistä tanssin harrastajaa, joilla on taustaa hiphopista balettiin ja kilpatanssiin. 

Kupari-ionit saivat kasvot

Hydrometallurgiassa metalleja erotellaan vesipohjaisten liuosten avulla. Kurssilla aiheesta rakennettiin tanssinopettaja ja koreografi Laura Poikolaisen johdolla kolmiosainen tanssiteos: kaksi ensimmäistä koreografiaa kuvasivat kuparielektrolyysin anodi- ja katodireaktioita, ja kolmas havainnollisti Aallossa kehitettyä pulssituselektrolyysiä, joka soveltuu erityisesti kierrätys- ja monimetalliliuosten käsittelyyn. 

Aikuisbalettia harrastava Lundström puki itsekin treenivaatteet ylleen ja liittyi kurssilaisten joukkoon. Harjoituksissa hän pysäytti välillä tanssin ja avasi liikkeiden taustalla olevia ilmiöitä.

Koreografiassa jokaisella tanssijalla oli oma roolinsa. Kemian käsitteet saivat liikkeen ja kasvot.

"Saatoin sanoa, että tämä liittyy Iinaan, eli nikkeliin. Tai tämä liittyy Elinaan, joka on lyijy."

Lundström seurasi ilolla osallistujien innostusta: vaikka useimmilla ei ollut aiempaa kosketusta metallurgiaan, liikkeen kautta oppiminen herätti uteliaisuutta ja oivalluksia. Kun tanssissa käsiteltiin kuparielektrolyysin lisäaineita, pelkkä tieto niiden lisäämisestä prosessiin ei riittänyt, vaan kurssilaiset halusivat ymmärtää, millä tavoin kukin lisäaine tasoittaa metallin pintaa.

"Atomin liikettä tanssiessaan he kysyivät: millä tavalla, Mari? Halusivat oikeasti tietää, mikä se mekanismi on. Jos luennoin samoista aiheista, ehkä muutama kysyisi sitä. Nyt kiinnostus oli aivan valtavaa."

Alalle, jolla voi oikeasti vaikuttaa

Dance Metallurgyn taustalla on myös käytännöllinen tavoite: tehdä näkyväksi metallurgian merkitys. Lundström on palkittu uraauurtavasta työstään vihreän siirtymän, hydrometallurgian ja metallien kierrätyksen edistämisessä. Hydrometallurgian osaaminen on Aallossa maailman huippuluokkaa.

Metallurgia on yksi vihreän siirtymän avainaloista, jolle tarvitaan uusia osaajia.

"Koko vihreä siirtymä on niin metalli-intensiivinen, että tällä alalla voi oikeasti vaikuttaa. Metallurgia on Suomelle tärkeä ala ja iso työllistäjä."

Lundström toivoo tanssin madaltavan kynnystä aloille, joita saatetaan pitää vaikeina tai vain tietynlaisille ihmisille sopivina. Kehollinen oppiminen voi tulevaisuudessa auttaa ymmärtämään ilmiöitä syvemmin ja tarjota vaihtoehtoisen väylän innostua metallurgiasta niin nuorille, aikuisopiskelijoille kuin alanvaihtajillekin. Erityisesti hän toivoo, että yhä useampi nuori nainen näkisi tekniikan alat mahdollisuutena.

Radikaali luovuus avaa ovia uuteen

Lundströmin mukaan tanssin ja metallurgian yhteinen kieli on luovuus. Niin tutkimuksessa kuin taiteessakin etsitään uutta, ratkaistaan ongelmia ja uskalletaan sietää epävarmuutta. Dance Metallurgy ilmentää Aalto-yliopiston radikaalin luovuuden ajatusta, jossa tieteen ja taiteen rajojen ylittäminen synnyttää uusia avauksia.

"Kun yliopistokulttuuri tukee rohkeita ideoita, niitä ei pidetä leikkinä, vaan mahdollisuutena päästä suuren äärelle ja löytää jotain aidosti merkittävää.”

Dance Metallurgy -kurssi oli ensimmäinen kokeilu kehollisesta metallurgian opetuksesta, mutta Lundström toivoo sen saavan jatkoa, jotta tanssia opetusmenetelmänä voitaisiin oikeasti kehittää. Tavoitteena on löytää tapoja, joilla liike voisi tukea oppimista myös ilman aiempaa tanssitaustaa.

”Meillä on jo sisällä rahoitushakemus, jossa kehitetään inklusiivisia opetustapoja virtuaaliopetuksen ja muiden pedagogisten ratkaisujen avulla. Jos pääsemme aloittamaan tutkimushankkeen, meillä on jo valmis suunnitelma siitä, miten tätä voisi kehittää eteenpäin.”

Dance Metallurgy -kurssi huipentui yleisölle esitettyyn tanssiteokseen. Samassa tilaisuudessa juhlistettiin Aalto-yliopiston vanhemman yliopistonlehtorin Jari Aromaan uutta suomenkielistä kirjaa Kuparin elektrolyyttinen valmistus, sen kehitysvaiheet ja merkitys teknologialle.

Teksti: Marjukka Puolakka.