Uutiset

Kuka päättää onko yrittäjyys keino kestävään kehitykseen?

Yrittäjyyden merkitykseen kestävän kehityksen ratkaisuna vaikuttavat ideologiset, poliittiset ja sosiaaliset tekijät.
Virva Salmivaaran väitös "Legitimacy of Entrepreneurship in Sustainable Development Debates" tarkastetaan 13.12. Kauppakorkeakoululla.

Yrittäjyyttä korostetaan poliittisessa keskustelussa entistä enemmän ratkaisuna parantaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ympäristöongelmia. Yrittäjyyden yhteiskunnallisen legitimiteetin ymmärtäminen auttaa arvioimaan tätä keskustelua kriittisesti. Toisaalta se valottaa, miten yrittäjyydessä piilevä potentiaali hyväksyttäisiin laajemmin osaksi kestävää kehitystä, esittää KTM, VTM Virva Salmivaara 13. joulukuuta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tarkastettavassa väitöskirjassaan.

”Kestävän kehityksen ratkaisuja mietittäessä on tärkeää olla tietoinen siitä, mikä saa meidät suosimaan tiettyjä keinoja ja toimintamalleja”, Salmivaara kertoo tutkimuksensa lähtökohdista.

”Yrittäjyyden tutkimuksessa on usein pidetty lähes itsestään selvänä, että yrittäjyydellä on tärkeä rooli kestävän kehityksen mahdollistajana ja lähdetty tarkastelemaan, kuinka sosiaalisia ja ympäristöllisiä hyötyjä tuottavat yritykset toimivat. Vain vähän on tutkittu yrittäjyyden laajempaa hyväksyttävyyttä ja haluttavuutta kestävän kehityksen ratkaisuna”, Salmivaara sanoo.

Valtiollisella politiikalla vahva yhteys

Salmivaara on selvittänyt väitöstutkimuksessaan yrittäjyyden legitimointiin vaikuttavia ideologisia, poliittisia ja sosiaalisia tekijöitä ylikansallisella, kansallisella ja yhteisöjen tasolla.

11 hyvinvointivaltiota kattavasta määrällisestä tutkimuksesta selvisi, että paikalliset asiantuntijat korostavat yrittäjyyden merkitystä silloin, kun valtiollinen politiikka on yhtenäistä sekä markkinoiden että sosiaaliturvan osalta.

”Yrittäjyys nähdään keinona ratkoa sosiaalisia ongelmia maissa, joissa valtio puuttuu joko hyvin vähän tai hyvin voimakkaasti markkinoiden toimintaan ja sosiaaliturvan järjestämiseen. Mikäli nämä osa-alueet ovat keskenään ristiriidassa, ei yrittäjyyttä pidetä yhtä hyödyllisenä”, Salmivaara toteaa. 

Kestävän kehityksen yrittäjyyttä syntyy yhteisöistä

”Sekä kehittyvissä että kehittyneissä maissa tietyt paikkakunnat ja yhteisöt ovat saattaneet kärsiä rajusti, kun esimerkiksi tuotantoa on siirretty muualle. Maailmalla on paljon esimerkkejä yhteisöistä, jotka eivät ole turvautuneet ulkoapäin johdettuihin kehitysprojekteihin, vaan ovat käynnistäneet yhteistä yritystoimintaa paikallisten olojen parantamiseksi ja elinvoiman säilyttämiseksi”, Salmivaara kertoo.

Esimerkkejä tällaisesta yrittäjyydestä ovat esimerkiksi jasmiinin poimijoiden yhteisö Intian Karnatakassa tai paikallisen pubin kaaduttua syntynyt uusi yrittäjyys Hudswellissa Englannissa.

”Näissä tilanteissa yrittäjyys on enemmän sosiaalinen kuin markkinalähtöinen prosessi. Yhteiseen hyvään tähtäävän yritystoiminnan käynnistäminen edellyttää uudenlaista yhteistyötä ja vaatii muutoksia yhteisön tavassa nähdä itsensä ja käytettävissä olevat resurssinsa”, Salmivaara toteaa.

Lisätiedot:

Virva Salmivaara
[email protected]
puh. 050 441 8111

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.
Kolme iloista ihmistä verkostoitumassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Monilla suomalaisilla yrityksillä olisi paljon opittavaa japanilaisesta palvelukulttuurista

Tuoreessa tietokirjassa ”Omotenashi – Mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta?” kerrotaan, millä tavoin luodaan ylivoimainen asiakaskokemus arkisissakin kohtaamisissa.