Uutiset

Kosketusnäytöllä kirjoitetaan entistä nopeammin – ero perinteiseen näppäimistöön on enää 25 prosenttia

10–19-vuotiaat naputtavat kymmenen sanaa enemmän minuutissa kuin vanhempansa, tuore tutkimus osoittaa.
Someone typing on a phone next to someone typing on a laptop
Testin tehneet kertoivat käyttävänsä puhelinta keskimäärin kuusi tuntia päivässä. Kuva: Unto Rautio

Aalto-yliopiston, Cambridgen yliopiston ja ETH Zürichin tutkijat analysoivat tutkimuksessaan ainutlaatuisen suurta aineistoa: yli 37 000 ihmisen älypuhelimella tekemän kirjoitustestin tuloksia. 

”Testissä ne, jotka käyttivät kirjoittamiseen molempia peukaloita, ylsivät keskimäärin 38 sanaan minuutissa. Se on vain 25 prosenttia vähemmän kuin keskimääräinen nopeus perinteisellä näppäimistöllä, mikä on hämmästyttävä tulos”, kertoo tutkijatohtori Anna Feit ETH Zürichista.

Testin nopein kirjoittaja ylsi huimaan 85 sanan minuuttivauhtiin. Perinteisellä näppäimistöllä harjaantuneimmat käyttäjät yltävät noin sataan sanaan minuutissa.

”Perinteisellä näppäimistöllä voi siis yhä kirjoittaa nopeammin, mutta sen osaavia on koko ajan vähemmän”, Feit lisää.

Tutkijoiden mukaan ero perinteisellä näppäimistöllä ja kosketusnäytöllä kirjoittavien nopeudessa on kutistunut monesta syystä. Yksi niistä on älypuhelin kädessä vietetty aika. Testiin tehneet kertoivat käyttävänsä puhelinta keskimäärin kuusi tuntia päivässä. Tämä näkyy erityisesti nuorten kirjoitusvauhdissa.

”10–19-vuotiaat kirjoittivat noin 10 sanaa enemmän minuutissa kuin heidän vanhempiensa ikäluokka eli noin 40-vuotiaat”, sanoo Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta.

”Kyseessä on sukupolvi, joka on käyttänyt kosketusnäyttöjä koko nuoruutensa, ja siksi ero erilaisiin näppäimistöihin tottuneisiin vanhempiin sukupolviin on niin merkittävä.”

An image of the test screen

Korjaus auttaa, ennustaminen ei

Testi toteutettiin yhdessä Typingmaster.com-yrityksen kanssa. Noin puolet osallistujista oli Yhdysvalloista, ja enemmistö oli nuoria, parikymppisiä naisia. Mukana oli kuitenkin ihmisiä kaikista ikäryhmistä, yhteensä yli 160 maasta.

Testissä osallistujat kirjoittivat annettuja lauseita ja tutkijat rekisteröivät heidän painalluksensa. Näin he saivat tietoa kirjoitusnopeudesta, tehdyistä kirjoitusvirheistä ja muista tekijöistä, jotka vaikuttavat puhelimella kirjoittamiseen.

Suoriutumista ennusti parhaiten se, kirjoittiko testihenkilö yhdellä sormella vai kahdella peukalolla. Yli 74 prosenttia suosi peukalotekniikkaa, joka nopeuttaa kirjoittamista huomattavasti. Myös automaattisen korjauksen hyödyntäminen vauhditti kirjoittamista, mutta ennustava tekstinsyöttö ei.

”Huomasimme, että tarjottujen sanojen miettimiseen käytetty aika oli suurempi kuin se, mikä niiden kirjoittamiseen olisi kulunut”, sanoo tutkijatohtori Sunjun Kim Aalto-yliopistosta.

Tutkijat eivät myöskään havainneet, että perinteisen kymmensormijärjestelmän hallinta olisi antanut kirjoittajille etumatkaa.

“Kosketusnäytöllä kirjoittaminen on motorinen taito, joka opitaan itse vähitellen ilman varsinaista koulutusta. Toisaalta olisi kiehtovaa selvittää, millaisiin tuloksiin päästäisiin, jos kosketusnäytölle suunniteltaisiin aivan oma harjoitusohjelmansa”, Antti Oulasvirta sanoo.

"Tämä, kuten lähes kaikki tekstinsyötön tutkimukset, tehtiin englannin kielellä. Olisi tärkeää selvittää, toimiiko esimerkiksi ennustava tekstinsyöttö samalla lailla suomen kielellä. Olemmekin kääntäneet kirjoitusnopeustestin suomeksi, ja sen voi tehdä älypuhelimella osoitteessa http://kirjoitustesti.aalto.fi.”

Tutkimus julkaistaan 2. lokakuuta ihmisen ja tietokoneen mobiililaitteiden välityksellä tapahtuvaan vuorovaikutukseen keskittyvässä MobileHCI-konferenssissa, joka pidetään Taipeissa Taiwanissa.

Lisätietoja tutkimuksesta ja siinä käytetystä datasta löydät tutkimusryhmän sivuilta.

Oman kirjoitusnopeutesi (englanniksi) voit testata täällä.

Lisätietoja:

Professori Antti Oulasvirta, Aalto-yliopisto
[email protected]

Tutkija Anna Feit, ETH Zurich
[email protected]

 

New AZERTY keyboard

Näppäimistö uusiksi - algoritmi teki ranskan kirjoittamisesta helpompaa

Ranska otti käyttöön uuden standardin, joka hyödyntää äärimmäisen kehittynyttä algoritmia

Uutiset
User Interfaces

Käyttöliittymät ja vuorovaikutteinen tekoäly

Ryhmä tutkii käyttöliittymäteknologiaa, mukaanlukien mallinnus, laskennallinen generointi ja adaptointi sekä koneoppimismenetelmät.

Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos (Comnet)
Moodboard made with AI inspiration

Collaborative AI provides inspiration for designers

A new AI approach helps design practitioners to explore visual ideas

News
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Seinäplansseja ja kirjapöytiä näyttelytilasta.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto ARTS Booksissa juhlitaan 500:aa julkaistua teosta vuonna 2022

Aalto ARTS Books julkaisi 500. toimitetun teoksensa keväällä 2022. Juhla huipentuu toukokuussa Väreessä järjestettävään näyttelyyn, joka esittelee kustantamon toimintaa ja teoksia vuosien ajoilta.
Rulpa_Anna Aleksejeva in WantedDesign
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Wood Studio -kurssille menestystä WantedDesign New Yorkissa

Aalto-yliopisto osallistuu newyorkilaisen muotoilufoorumi WantedDesignin verkkonäyttelyyn. WantedDesign 2022 on sarja digitaalisia tapahtumia, jotka esittelevät laadukkaita muotoilu- ja suunnittelukonsepteja ympäri maailman. Mukana ovat myös maailman huippukoulut.
A portrait of Maria Sammalkorpi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Novo Nordisk -säätiöltä tutkimusrahoitus Maria Sammalkorvelle laskennalliseen biosynteettisten materiaalien tutkimukseen

Senior Scientist Maria Sammalkorpi on saanut Novo Nordisk -säätiöltä erittäin kilpaillun Ascending Investigator 2022 -tutkimusrahoituksen. Myönnetyn rahoituksen suuruus on noin 9 miljoonaa Tanskan kruunua (1,2 miljoonaa euroa).
Two models wearing grey solar cell clothing.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät vaatteisiin näkymätöntä aurinkokennoteknologiaa, joka kestää konepesua

Tutkijat kehittivät tekstiileihin pesunkestävää aurinkokennoteknologiaa, joka voidaan myös piilottaa kankaan alle. Kennojen näkymättömyys suojaa niitä - ja tekee vaatteista houkuttelevampia, sanovat fysiikan ja muotoilun tutkijat. Lupaavia sovelluskohteita löytyy esimerkiksi työ- ja retkeilyvaatteista sekä valoon reagoivista verhoista.