Uutiset

Kosketusnäytöllä kirjoitetaan entistä nopeammin – ero perinteiseen näppäimistöön on enää 25 prosenttia

10–19-vuotiaat naputtavat kymmenen sanaa enemmän minuutissa kuin vanhempansa, tuore tutkimus osoittaa.
Someone typing on a phone next to someone typing on a laptop
Testin tehneet kertoivat käyttävänsä puhelinta keskimäärin kuusi tuntia päivässä. Kuva: Unto Rautio

Aalto-yliopiston, Cambridgen yliopiston ja ETH Zürichin tutkijat analysoivat tutkimuksessaan ainutlaatuisen suurta aineistoa: yli 37 000 ihmisen älypuhelimella tekemän kirjoitustestin tuloksia. 

”Testissä ne, jotka käyttivät kirjoittamiseen molempia peukaloita, ylsivät keskimäärin 38 sanaan minuutissa. Se on vain 25 prosenttia vähemmän kuin keskimääräinen nopeus perinteisellä näppäimistöllä, mikä on hämmästyttävä tulos”, kertoo tutkijatohtori Anna Feit ETH Zürichista.

Testin nopein kirjoittaja ylsi huimaan 85 sanan minuuttivauhtiin. Perinteisellä näppäimistöllä harjaantuneimmat käyttäjät yltävät noin sataan sanaan minuutissa.

”Perinteisellä näppäimistöllä voi siis yhä kirjoittaa nopeammin, mutta sen osaavia on koko ajan vähemmän”, Feit lisää.

Tutkijoiden mukaan ero perinteisellä näppäimistöllä ja kosketusnäytöllä kirjoittavien nopeudessa on kutistunut monesta syystä. Yksi niistä on älypuhelin kädessä vietetty aika. Testiin tehneet kertoivat käyttävänsä puhelinta keskimäärin kuusi tuntia päivässä. Tämä näkyy erityisesti nuorten kirjoitusvauhdissa.

”10–19-vuotiaat kirjoittivat noin 10 sanaa enemmän minuutissa kuin heidän vanhempiensa ikäluokka eli noin 40-vuotiaat”, sanoo Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta.

”Kyseessä on sukupolvi, joka on käyttänyt kosketusnäyttöjä koko nuoruutensa, ja siksi ero erilaisiin näppäimistöihin tottuneisiin vanhempiin sukupolviin on niin merkittävä.”

An image of the test screen

Korjaus auttaa, ennustaminen ei

Testi toteutettiin yhdessä Typingmaster.com-yrityksen kanssa. Noin puolet osallistujista oli Yhdysvalloista, ja enemmistö oli nuoria, parikymppisiä naisia. Mukana oli kuitenkin ihmisiä kaikista ikäryhmistä, yhteensä yli 160 maasta.

Testissä osallistujat kirjoittivat annettuja lauseita ja tutkijat rekisteröivät heidän painalluksensa. Näin he saivat tietoa kirjoitusnopeudesta, tehdyistä kirjoitusvirheistä ja muista tekijöistä, jotka vaikuttavat puhelimella kirjoittamiseen.

Suoriutumista ennusti parhaiten se, kirjoittiko testihenkilö yhdellä sormella vai kahdella peukalolla. Yli 74 prosenttia suosi peukalotekniikkaa, joka nopeuttaa kirjoittamista huomattavasti. Myös automaattisen korjauksen hyödyntäminen vauhditti kirjoittamista, mutta ennustava tekstinsyöttö ei.

”Huomasimme, että tarjottujen sanojen miettimiseen käytetty aika oli suurempi kuin se, mikä niiden kirjoittamiseen olisi kulunut”, sanoo tutkijatohtori Sunjun Kim Aalto-yliopistosta.

Tutkijat eivät myöskään havainneet, että perinteisen kymmensormijärjestelmän hallinta olisi antanut kirjoittajille etumatkaa.

“Kosketusnäytöllä kirjoittaminen on motorinen taito, joka opitaan itse vähitellen ilman varsinaista koulutusta. Toisaalta olisi kiehtovaa selvittää, millaisiin tuloksiin päästäisiin, jos kosketusnäytölle suunniteltaisiin aivan oma harjoitusohjelmansa”, Antti Oulasvirta sanoo.

"Tämä, kuten lähes kaikki tekstinsyötön tutkimukset, tehtiin englannin kielellä. Olisi tärkeää selvittää, toimiiko esimerkiksi ennustava tekstinsyöttö samalla lailla suomen kielellä. Olemmekin kääntäneet kirjoitusnopeustestin suomeksi, ja sen voi tehdä älypuhelimella osoitteessa http://kirjoitustesti.aalto.fi.”

Tutkimus julkaistaan 2. lokakuuta ihmisen ja tietokoneen mobiililaitteiden välityksellä tapahtuvaan vuorovaikutukseen keskittyvässä MobileHCI-konferenssissa, joka pidetään Taipeissa Taiwanissa.

Lisätietoja tutkimuksesta ja siinä käytetystä datasta löydät tutkimusryhmän sivuilta.

Oman kirjoitusnopeutesi (englanniksi) voit testata täällä.

Lisätietoja:

Professori Antti Oulasvirta, Aalto-yliopisto
[email protected]

Tutkija Anna Feit, ETH Zurich
[email protected]

 

New AZERTY keyboard

Näppäimistö uusiksi - algoritmi teki ranskan kirjoittamisesta helpompaa

Ranska otti käyttöön uuden standardin, joka hyödyntää äärimmäisen kehittynyttä algoritmia

Uutiset
User Interfaces

Käyttöliittymät ja vuorovaikutteinen tekoäly

Ryhmä tutkii käyttöliittymäteknologiaa, mukaanlukien mallinnus, laskennallinen generointi ja adaptointi sekä koneoppimismenetelmät.

Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos (Comnet)
Moodboard made with AI inspiration

Collaborative AI provides inspiration for designers

A new AI approach helps design practitioners to explore visual ideas

News
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

KTT Sami Itani
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tohtorin urapolku: esittelyssä toimitusjohtaja Sami Itani

“Tohtoriopinnot – kuten lähes kaikki tietotyöt myös yrityselämässä - ovat tiimiperusteista projektityötä, jossa itse pääsee toimimaan oman työnsä projektipäällikkönä.”
kaksi naista istuu punaisilla tuoleilla studiossa keskustelemassa, taustalla musta verho ja keltainen lattia
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Mitä voimme oppia pandemiasta?

Aalto-yliopiston studiokeskustelussa pohdittiin, millaisen tulevaisuuden rakennamme pandemiasta saatujen oppien pohjalta.
Machine Learning Coffee Seminar logo in purple and white colours
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Machine Learning Coffee Seminar -sarja jatkuu kiinnostavilla puheilla

MLCS-sarja tuo yhteen eri tieteenalojen osaajia, joita yhdistää ainakin yksi asia: kiinnostus koneoppimiseen.
Aalto logo
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Professorit Markus Linder ja Tapani Vuorinen Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta biomolekulaaristen materiaalien professori Markus Linder ja puunjalostuksen kemian professori Tapani Vuorinen on valittu uusiksi jäseniksi Suomalaiseen Tiedeakatemiaan.