Uutiset

Kosketuskartat osoittavat: läheiset ihmiset koskettavat samalla tapaa maasta riippumatta

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan erot kosketuskulttuurissa ovat luultua pienempiä. Kulttuuri vaikuttaa sitä enemmän, mitä vieraampi ihminen ja julkisempi tila on kyseessä. Aivoista voi myös nähdä, onko koskettajan ja kosketettavan välinen suhde läheinen.
Sosiaalinen kosketus

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan erot kosketuskulttuurissa ovat luultua pienempiä. Kulttuuri vaikuttaa sitä enemmän, mitä vieraampi ihminen ja julkisempi tila on kyseessä. Aivoista voi myös nähdä, onko koskettajan ja kosketettavan välinen suhde läheinen.

Diplomi-insinööri Juulia Suvilehto väittelee torstaina 15. marraskuuta Aalto-yliopistolla sosiaalisesta kosketuksesta. Sosiaalista koskettamista on kaikki tarkoituksellinen toisen ihmisen koskettaminen, esimerkiksi halaaminen tai käden puristus. Sosiaaliseen kosketukseen sisältyy myös aina tunneviesti, esimerkiksi toisesta välittäminen tai pahoillaan oleminen.

Suvilehdon väitöskirja selvittää, miten ihmiset käyttävät sosiaalista kosketusta läheisten, vähemmän läheisten sekä vieraiden ihmisten kanssa ja vertailee sitä, miten suomalaiset, venäläiset, italialaiset, ranskalaiset, britit ja japanilaiset antavat eri henkilöiden koskea itseään. Internet-kyselyyn osallistui yli 1600 ihmistä, jotka merkitsivät ihmiskehon kuviin alueet, joihin he antaisivat sosiaalisen verkostonsa eri jäsenten koskea itseään. Aikaisemmin eroja kulttuurien välillä on tutkittu lähinnä havainnoimalla kosketuksia julkisilla paikoilla.

”Tutkimuksessa kulttuurien välinen ero on voimakkaimmillaan siinä, millä kosketuksen tasolla lähdetään liikkeelle vieraiden ihmisten kesken ja julkisilla paikoilla. Kaikissa kulttuureissa jokainen askel kohti läheisyyttä, astetta vahvempaa sosiaalista suhdetta, vastaa askelta kohti suurempaa hyväksyttyä kosketusaluetta”, sanoo Juulia Suvilehto.

Kyselyn pohjalta tehdyt kosketuskartat osoittavat, että eri kulttuurien väliset erot sosiaalisessa koskettamisessa ovat pienempiä kuin aiemmin on uskottu. Mitä läheisempi on kahden ihmisen välinen sosiaalinen suhde, sitä useammin ja laajempaa aluetta he antavat toisen koskettaa kehossaan – maasta ja kulttuurista riippumatta.

Sosiaalisen koskettamisen hermostollista perustaa tutkittiin toiminnallista magneettikuvantamisella, johon osallistui 20 henkilöä. Kuvantaminen osoitti, että sosiaalisen kosketuksen prosessointi aivoissa riippuu siitä, minkälainen suhde koskettajan ja kosketettavan välillä on. Aikaisemmin on ajateltu, että tuntoaivokuori käsittelee lähinnä kosketuksen fysiologisia ominaisuuksia.

”Kaikkea kosketusta käsitellään aivoissa tuntoaivokuorella, ja pehmeää silittämistä erikseen myös aivosaarekkeessa – koskettajasta riippumatta. Koskettajan ja kosketettavan välinen suhde vaikuttaa aivovasteeseen, ja kummankin aivoalueen muodostaman hermostollisen vastekuvion perusteella tietokone osaa luokitella, onko koskettaja kosketettavan puoliso vai vieras henkilö”, Suvilehto kertoo.

Digitalisaatio on monin paikoin vähentänyt fyysisen kanssakäymisen määrää – ja siten myös tilaisuuksia koskettaa.

”Mitä tapahtuu pari- ja muille ihmissuhteille, jos kohtaamme toisiamme enemmän verkon ja teknologian välityksellä ja vähemmän kasvokkain? Tutkimus ei vielä pysty vastaamaan, mitä tapahtuu, kun kosketus ihmisten välillä vähenee”, sanoo Suvilehto.

Professori Lauri Nummenmaa Turun yliopistosta on Juulia Suvilehdon väitöskirjan ohjaaja ja professori Mikko Sams toimiikustoksena.

Lisätietoja:

Väitöskirja: Maintaining social bonds via touching: A cross-cultural study

Juulia Suvilehto
puh. 050 344 3439
[email protected]

Kuva: Kulttuurilla on vaikutusta vieraiden ihmisten koskettamisessa. Ranskassa ja Italiassa tervehditään poskisuudelmin, Suomessa kätellään, kun taas Japanissa ei ole vahvaa kättelykulttuuria. Kuva: Juulia Suvilehto.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

People at the campus
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

CESAER Task Force Openness of Science and Technology vierailee Aallossa

Aalto-yliopisto järjestää CESAER Task Force Openness of Science and Technologyn tapaamisen 16.–17.4.2024.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Aalto-yliopisto järjestää Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 yhdessä Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa.
Cone Calorimeter Testing
Tutkimus ja taide Julkaistu:

BIOSUOJA-hanke pelastaa ihmishenkiä kehittämällä biopohjaisia palonestopinnoitteita

Lahjakas ryhmä nuoria tutkijoita pyrkii tekemään puusta myrkyttömiä palonestoaineita.
Visuaalisen tekoälyn avulla luotu hahmotelma kaupunkialueen kehittämiseksi Batterseassa, Lontoossa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Arkkitehtiopiskelijat suunnittelivat tekoälyn avulla sosiaalisia innovaatioita Lontooseen

Suunnittelussa yhdistettiin ensimmäistä kertaa laadullinen evolutionaarinen suunnittelu ja visuaalinen generatiivinen tekoäly.