Uutiset

Korona-ajan arkea valokuvina

Poikkeustila 2020 -hankkeessa yhteensä lähes 180 valokuvaajaa taltioi elämää kotona ja hiljentyneissä kaupungeissa.
kaksi miestä seisoo pihanurmella keskustelemassa parvekkeella olevan vanhuksen kanssa
Kuva: Soile Kallio

Kun Suomi maaliskuussa 2020 siirtyi koronaviruksen johdosta poikkeustilaan ja tapaamis-, liikkumis- ja toimintarajoitukset astuivat voimaan, valokuvaaja, kustantaja Hannamari Shakya totesi, että jotain täytyy tehdä.

”Koko idea lähti tylsistymisestä. Minulla pitää olla koko ajan jotakin tekemistä, se kuuluu luonteeseeni. Korona-ahdistuksen keskellä oli myös pakko saada muuta ajateltavaa.”

Shakya alkoi viritellä valokuvausprojektia, joka dokumentoisi poikkeuksellisen korona-ajan valokuvan keinoin. Avoimen kutsun kautta mukaan ilmoittautui ennätysajassa ennätyksellinen määrä kuvaajia.

nainen katsoo kameraan, tausta on täysin tumma
Hannamari Shakya

”On tärkeää dokumentoida tämä aika, joka on yhteiskunnassamme käännekohta monella tapaa. Se vertautuu 1990-luvun lamaan, mutta kuka tietää, voi olla jopa merkittävämpi taitekohta kuin vielä arvaammekaan”, Shakya pohtii.

Hän ei voinut kuvitellakaan, että hankkeesta muodostuu lopulta niin iso juttu kuin siitä on tullut. Alun perin ajatus oli, että ehkä kolmisenkymmentä kuvaajaa tulee mukaan, kun kutsutaan. Mutta hän päättikin tehdä avoimen kutsun freelancereille, joilla yhtäkkiä ei ollutkaan enää töitä – ja kiinnostus on ollut valtaisaa. Kaikkia halukkaita, jotka ovat ilmoittautuneet myöhemmin, ei ole voitu enää ottaa mukaan.

Projektista tuli mittava ja siten myös työläs. Koko hanke käynnistyi muutamassa päivässä, ja kaikki piti tehdä nopeasti, koska mukana oli jo iso joukko ihmisiä.

”Kaikki aikahan tässä menee, mutta se on vain hyvä se”, Shakya naurahtaa.

 

Koossa jo 15 000 valokuvaa

Valokuvaajat ovat sitoutuneet ottamaan yhden kuvan päivässä. Sääntönä on, että jokainen saa lähettää enintään kaksikymmentä kuvaa viikossa. Kuvien määrä viikossa on ollut noin 1 500, erään viikon aikana jopa lähes 1 800. Nyt, kun dokumentointia on tehty kahdeksan viikkoa, koossa on noin 15 000 kuvaa.

Hannamari Shakya ja muut projektin työryhmäläiset, Liisa Huima, Markus Jokela ja Antti Yrjönen käyvät viikoittain lähetetyt kuvat läpi ja esikuratoivat kokonaisuuden.

Jokaiselle viikolle kutsuttu kuraattori tekee noin sadasta valokuvasta omat valintansa, tai kaksi kuraattoria kahdesta sadasta. Kuraattoreiksi haluttiin mahdollisimman erilaisia ja myös valokuva-alan ulkopuolisia asiantuntijoita, mutta työryhmä päätyi lopulta kutsumaan tehtävään alan ammattilaisia. Sekä valokuvaajina että kuraattoreina on niin suomalaisia kuin ulkomaisia, sekä Suomessa että maailmalla työskenteleviä. Kuratoitu kokonaisuus julkaistaan viikoittain sunnuntaisin.

Tämä pakotti tarttumaan kameraan myös vaikeina hetkinä, silloin kun pelotti, ja silloinkin kun takki tuntui olevan tyhjä."

Milka Alanen

”Itselleni mielenkiintoisin kysymys projektissa on ajatus dokumentoinnista itsestään. Dokumentointi on helppo ja yksinkertaiselta tuntuva termi, mutta tarkemmin ajateltuna se on hyvinkin hankala asia toteuttaa. Mitä ajatellaan dokumentoitavan, kun sanotaan että dokumentoidaan arkea? Mitä on arki ja millaista laatua oleva väline valokuva on, kun puhutaan dokumentoinnista?”, pohtii valokuvaaja Harri Pälviranta, joka kuratoi viime viikon kokonaisuuden yhdessä Jari Silomäen kanssa, molemmat Aalto-yliopiston valokuvataiteen laitokselta valmistuneita. Seuraavan viikon kuraattori on New York Timesin kuvatoimittaja Mikko Takkunen.

Ansioituneiden kuvaajien joukossa on lukuisia Aalto-yliopiston alumneja. Kuvien lisäksi projektin kirjallista dokumentaatiota tekee neljä kirjoittajaa, mukana on muun muassa yliopistonlehtori Hanna Weselius Aallon valokuvataiteen maisteriohjelmasta. Projektin tekijät ovat saaneet apurahoja, joiden avulla työskentely on mahdollista.

Poikkeustilassa jotakin hyvääkin

Freelance-valokuvaaja Milka Alaselle projektiin osallistuminen on ollut henkireikä epävarmana poikkeustila-aikana. Mahdollisuus tehdä merkityksellistä työtä on ollut tervetullut, sillä poikkeustilan johdosta työt valokuvaajana ovat vähentyneet. Samalla projekti toi taiteellisen dokumentaarisen valokuvauksen uudestaan hänen elämäänsä vuosien tauon jälkeen.

”Taiteellinen työskentely on auttanut käsittelemään ja analysoimaan ahdistavaakin tilannetta, tavallaan auttanut minua katsomaan kohti pelkojani. Oli erittäin hyvä, mutta myös haasteellista, että olin sitoutunut valokuvaamaan ja lähettämään kuvia projektin kuraattoreille joka viikko. Tämä pakotti tarttumaan kameraan myös vaikeina hetkinä, silloin kun pelotti – ja silloinkin kun takki tuntui olevan tyhjä.”

Aallossa taidekasvatusta opiskelleen Alasen kokemukset poikkeustila-ajasta ovat vaihdelleet päivästä ja viikosta toiseen aina helpotuksesta ärsytykseen, sitten kyllästymisestä järkytykseen. Myös pelko on ollut läsnä. Hän kirjoitti kuvauspäiväkirjaansa: "Kaiken läpileikkaa veitsenterävä aavistus tai pelko sairaudesta. Kuolemanpelko. Se ei unohdu."

hynyilevä nainen kesäisissä vaatteissa katsoo kameraan, silmälasit päälaella
Milka Alanen

Jotakin hyvääkin on tapahtunut. Alanen kokee, että perheen jäsenten välit ovat lähentyneet.

”Vaikka poikkeustilan tuntu ei ole väistynyt, väliin on ollut myös mukavaa olla kotona, leipoa ja katsoa yhdessä elokuvia sekä tehdä teinin kanssa kävelyitä. Niitä ei tehty yhdessä ennen tätä poikkeuksellista aikaa.”

Poikkeustilaa on tiedossa vielä pari viikkoa, toukokuun loppuun. Hanke jatkunee jossakin muodossa senkin jälkeen. Tulossa on Hannamari Shakyan mukaan myös näyttely ja julkaisu, joiden avulla dokumentoitua poikkeusaikaa voidaan tarkastella myös jälkikäteen ja muistella, millaista elämää tänä käänteen tekevänä ajanjaksona elimmekään. ”Mitä teit silloin kun koronarajoitukset alkoivat?”

Lisätietoa:

Poikkeustila2020.fi

Kymmenen kysymystä kuvaajalle: Milka Alanen

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

tasaiselle vaalealle pinnalle on muodostettu maailmankartta kahvijauheesta
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Circular Design Challenge -kilpailu etsii uusia kiertotalouden ratkaisuja

Suomalaiset tutkimusorganisaatiot yhdistävät voimansa kiertotalouden ekosysteemin perustamiseksi Suomeen.
Norbert Juhász, member of the School of Business Alumni Advisory Board
Yhteistyö Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun Alumni Advisory Board -jäsenen alumnitarina: Norbert Juhász

Kauppakorkeakoulun Alumni Advisory Boardin jäsen Norbert Juhász opiskeli International Business- ja CEMS MIM -maisteriohjelmissa. Aallon opiskelijayhteisö, case-kilpailut opiskelutovereiden kanssa sekä mahdollisuus toimia täysin englannin kielellä Suomessa ovat jääneet lähtemättömästi hänen mieleensä opiskeluajoilta. ”Alumnius merkitsee minulle yhteisöön kuulumista ja sen yhteisön jaettuun historiaan kuulumista.”
General image of people gathered at Slush startup event, photo by Mikko Raskinen
Yhteistyö Julkaistu:

Aalto Startup Center käynnistää uuden ohjelman terveysteknologiaan ja hyvinvointiin keskittyville eteläkorealaisille startupeille

Uusi ohjelma on ensimmäinen konkreettinen avaus startup-yhteistyön tiivistämisessä maiden välillä.
Manila Kodali
Yhteistyö Julkaistu:

Opiskelijat ja yritykset tyytyväisiä yhteistyöhön Aalto International Talent -ohjelmassa

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä tukevan Aalto International Talent -ohjelman pilotti päättyi toukokuussa.