Koivusta Unikoksi – näin syntyi materiaali Marimekon uniikkiin paitamekkoon
Tekstiilivalmistajat ympäri maailmaa etsivät uusia, ekologisia materiaalivaihtoehtoja. Yksi niistä on Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kehittämä Ioncell®-menetelmä, jolla voidaan valmistaa laadukasta tekstiilikuitua puusta tai kierrätysmateriaaleista, kuten kierrätyspaperista ja -pahvista tai tekstiilijätteestä.
Ioncellistä® on syntynyt muun muassa huiveja, iPad-kotelo ja Jenni Haukion iltapuku vuoden 2018 Linnan juhliin. Nyt Aalto-yliopisto ja Marimekko testasivat kuidun ominaisuuksia paitamekossa, joka valmistui osana Business Finlandin rahoittamaa SolvRec-projektia.
Ioncell®-kuidun raaka-aineeksi valittiin koivusta tehty liukosellu. Kuidun ja langan valmistivat aaltolaiset; Marimekko vastasi paitamekon suunnittelusta ja toteutuksesta, kankaan painatuksesta sekä kangas- ja käyttötesteistä.
Tutkijat käyttivät kuidun liuottamiseen ainoastaan kierrätettyä ionista nestettä, mikä on tärkeää prosessin ekologisuuden ja kannattavuuden kannalta.
Projektitutkija Marja Rissanen kertoo, että koska Ioncell®-kuitua tehdään vielä laboratoriomittakaavassa, yksi haasteista oli välttää materiaalihukka sekä langan että kankaan valmistuksessa.
”Langan valmistus onnistui yli odotusten. Kuituhukkaa ei juuri syntynyt. Lanka oli yhtä ohutta kuin kaupalliset lyocell-langat, ja sen lujuus oli jopa niitä suurempi. ”
Kuidun valmistuksesta ja ionisen nesteen kierrättämisestä vastasi tohtorikoulutettava Sherif Elsayed.
Marimekon toivoma kevyt kangas kudottiin ulkomailla, koska Suomesta ei löydy ohuiden vaatetuskankaiden teollista valmistajaa. Teollisen kutomakoneen loimilangat ovat satojen, jopa tuhansien metrin pituisia, mikä ylittää vielä Ioncell®-kuidun valmistuskapasiteetin. Siksi loimena käytettiin lyocelliä ja kudelankana Ioncelliä®
Kudonnan jälkeen kangas kävi läpi normaalit esikäsittelyt ja matkasi sitten Marimekon kangaspainoon Herttoniemeen. Siellä se sai pintaansa tummansiniset unikot, minkä jälkeen se höyrytettiin, pestiin ja kuivattiin tuotantomittakaavan koneilla. Ioncell®-kangas kesti hyvin koneiden suuren vetojännityksen sekä Marimekon tekemät värinkesto- ja lujuustestaukset.
”Marimekon designin lähtökohtana on yhtiön perustamisesta lähtien ollut ajattomuus sekä laadullisesta että esteettisestä näkökulmasta. Ioncell®-kuitu on lupaava uusi materiaali paitsi ekologisuutensa myös muiden ominaisuuksiensa ansiosta. Ioncell®-kankaassa on upea, silkkimäinen hohde ja luonnonkuidun miellyttävä tuntu. Kangas toistaa värejä hienosti, ja sitä on myös hyvä työstää. Yksi Marimekon tärkeimmistä vastuullisuussitoumuksista on jatkuvasti lisätä vastuullisen puuvillan ja muiden vastuullisempien materiaalien osuutta tuotteissamme, joten on ollut ilo olla mukana tässä yhteistyössä kehittämässä uutta materiaalia”, sanoo Marimekon kuviosuunnittelu- ja tuotekehitysjohtaja Minna Kemell-Kutvonen.
|
Ioncell® Ioncell® on Aalto-yliopiston professori Herbert Sixtan johdolla kehitetty menetelmä niin sanottujen selluloosamuuntokuitujen valmistukseen. Markkinoilla olevista selluloosamuuntokuiduista yleisin on viskoosi. Ioncell®--kuitujen valmistuksessa käytetään Helsingin yliopiston professori Ilkka Kilpeläisen kehittämää myrkytöntä ja turvallista ionista liuotinta. Tekstiilikuidun valmistuksessa on kolme vaihetta: selluloosan liuotus, kuidunkehruu ja liuottimen talteenotto. Valmiit kuidut karstataan ja kehrätään langaksi muiden tekstiilikuitujen tapaan. Mikä tekee Ioncell®-kuiduista ekologisen vaihtoehdon? Tekstiilikuitujen kysyntä lisääntyy maailmassa yli kolmen prosentin vuosivauhtia. Samalla puuvillan viljelyala supistuu ja tieto öljypohjaisten tekokuitujen ympäristöhaitoista, kuten mikromuoveista, lisääntyy. Puu kasvaa etenkin Suomessa ilman kastelua ja torjunta-aineita. Puun vuotuinen kasvu Suomessa ylittää tällä hetkellä selvästi hakkuut ja luonnollisen poistuman. Puusta tehty tekstiilikuitu myös sitoo puuhun varastoituneen hiilen itseensä koko kuidun käyttöiän ajan, joka kierrätysmahdollisuuden ansiosta voi olla hyvinkin pitkä. Tekstiilien vieminen kaatopaikalle kiellettiin Suomessa vuonna 2016. Tällä hetkellä noin 80 prosenttia kierrätetyistä tekstiileistä kuitenkin poltetaan energiaksi, jolloin myös niiden sitoma hiili vapautuu ilmakehään. Tämä vältetään, jos tekstiilijäte jalostetaan uudestaan tekstiilikuiduksi – esimerkiksi Ioncell®-menetelmällä. Selluloosapohjaisena kuituna Ioncell on myös biohajoava, eikä siitä luonnollisesti irtoa mikromuoveja. |
Lisätietoja:
Projektitutkija Marja Rissanen
puh. 050 520 2717
marja.rissanen@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Mitä on kvanttiteknologia?
Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Kvanttihypen anatomia
Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.