Uutiset

Kohti visuaalisen tarkkaavaisuuden tunnistavia käyttöliittymiä

Kuukauden väitös: Digitaaliset käyttöliittymät, joita käytämme jokapäiväisessä elämässämme, olettavat yleensä, että niillä on täysi visuaalinen huomiomme vuorovaikutuksen aikana. Baris Serim kysyy väitöksessään: Entä jos käyttöliittymät pystyisivätkin erottamaan, katsommeko niitä vai emme, ja muuttamaan toimintaansa sen mukaan?
taidemaalauksesta poimittu yksityiskohta ihmisen silmästä on rajattu ympyräksi oranssilla pohjalla

Mitä tutkimuksesi käsittelee?

Tutkin sellaisten käyttöliittymien suunnittelua ja arviointia, jotka tunnistavat käyttäjien visuaalisen tarkkaavaisuuden. Ihmisinä meitä rajoittaa se, mitä voimme havainnoida ympäristöstä tiettynä ajankohtana. Esimerkiksi asiakirjaa luettaessa meillä saattaa olla aikaa lukea vain osa siitä tai joissain tilanteissa emme voi kunnolla seurata tietokoneen näyttöä, koska huomiomme kiinnittyy johonkin muuhun ympäristössämme. Nykyiset käyttöliittymät eivät kuitenkaan usein rekisteröi tällaista taustatietoa vaan olettavat, että käyttäjän toiminta ja huomio on aina täysipainoista.

Väitöskirjatyön aikana loin käyttöliittymiä, jotka pystyvät ymmärtämään, milloin käyttäjä ei visuaalisesti huomioi osaa siitä, ja ehdotin vuorovaikutustekniikoita, jotka kompensoivat käyttäjien huomion puutetta. Käytin katseenseurantalaitteiden tuottamaa pään asentoa ja silmien liikkumista koskevaa dataa, joka tarjoaa paljon tarkempaa tietoa visuaalisesta tarkkaavaisuudesta kuin mitä hiiren tai sormien toiminnasta voidaan päätellä.

Mikä tutkimuksessasi on tärkeää?

Tärkein panokseni on viitekehys sille, miten käyttäjien panosta käsitellään tilanteissa, joissa tarkkaavaisuus on vähäistä, ja joka perustuu yhteistyö- ja vuorovaikutustilanteisiin suurilla kosketusnäytöillä. Olen havainnut, että vuorovaikutustavat, jotka kompensoivat käyttäjien heikkoa visuaalista tarkkaavaisuutta, voivat antaa heille mahdollisuuden jakaa huomionsa ja tehdä eri tehtäviä samanaikaisesti. Joissakin tapauksissa samanaikaisen tehtävien suorittamisen hyöty voi kuitenkin jäädä vähiin johtuen jonkin yksittäisen toiminnon heikosta suorittamisesta tai adaptiivisen järjestelmän aiheuttamasta epävarmuudesta, joka voi joskus olla käyttäjille arvaamatonta.

Mitä hyötyä tästä voi olla käytännössä?

Käyttöliittymissä, jotka mukautuvat käyttäjien visuaaliseen tarkkaavaisuuteen, voi olla monia sovelluksia aina mobiili-ilmoituksista hakujärjestelmiin ja ihmisen ja tekoälyn yhteistyöhön. Esimerkiksi ihmisen ja tekoälyn yhteistyöskenaariossa järjestelmä ymmärtää, missä määrin käyttäjä on tietoinen näytetyistä tiedoista, ja voi korostaa tärkeitä tietoja, jotka käyttäjä on saattanut jättää huomiotta ennen päätöksen tekemistä. Tai mobiilikäyttöliittymässä järjestelmä voi paremmin tunnistaa, onko käyttäjä todella lukenut ilmoituksen vai ei, ja voi sen mukaisesti joko näyttää ilmoituksen tai poistaa sen.

Näiden yksittäisten esimerkkien pohjalta näen työni osana jatkuvaa muutosta ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksessa kohti käyttöliittymiä, jotka mallintavat tarkemmin käyttäjän toimintojen taustalla olevia kognitiivisia ja havaitsemiseen liittyviä prosesseja. Tähän liittyy monia mahdollisuuksia parantaa käyttäjäkokemusta. Samalla yksityisyyttä, omistusta ja eettistä käyttöä koskevat kysymykset ovat yhä tärkeämpiä.

Baris Serimin väitöskirja Adapting Interaction Based on Users' Visual Attention tarkastettiin Aalto-yliopistossa 11. kesäkuuta.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

ISM Research Xmas Calendar
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tieto- ja palvelujohtamisen laitos (ISM) on julkaissut digitaalisen tutkimuskalenterin

Kalenteri esittelee ajankohtaista ja monipuolista ISM-laitoksella tehtävää tutkimusta.
Matti Kummu, kuva Maija Taka
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen Akatemialta rahoitus kansallisen ruokaturvan parantamiseen

Matti Kummu pitää tärkeänä että Suomi varautuu mahdollisiin tulevaisuuden häiriöihin globaalissa ruokasysteemissä ja kehittää keinoja, millä resilienssiä näiden varalle voidaan nostaa.
Saija Hollmén istumassa lattialla risti-istunnassa värikkäiden afrikkalaisten kankaiden päällä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Humanitaarinen arkkitehtuuri luo turvaa ja suojaa köyhyyden ja kriisien keskelle

Kun globaalit kriisit ajavat ihmisiä pois kodeistaan, voidaan monialaisen yhteistyön kautta rakentaa vähästä enemmän.
Arja Karhumaa. Photo: Evelin Kask
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arja Karhumaa Vuoden Huiput 2020 -kilpailun ylituomariksi

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Arja Karhumaa luotsaa 61-henkisen luovista suunnittelijoista koostuvan tuomariston työskentelyä.