Uutiset

Kohti parempaa puheentunnistusta: Lahjoita puhetta -kampanja palkittiin parhaana mobiilipalveluna

Onnistuneen kampanjan vuoksi Suomella on mahdollisuus toimia puheentunnistuksen pienten kielten pioneerina, kertoo professori Mikko Kurimo.
Puheentunnistussovelluksia käytetään yhä enemmän. Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto
Puheentunnista hyödynnetään yhä enemmän erilaisissa tärkeissä sovelluksissa. Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto

Parempaan suomenkieliseen puheentunnistukseen tähtäävä Lahjoita puhetta -kampanja sai Grand One -mediapalkinnon kategoriassa Paras mobiilipalvelu. Grand One on Suomen suurin digitaalisen median kilpailu, ja voittajat julkaistiin virtuaaligaalassa 29.4.2021. Kampanja sai myös kunniamaininnan kategoriassa Paras datan käyttö.

Lahjoita puhetta -kampanjan tarkoituksena on saada kerättyä mahdollisimman paljon erilaista puhuttua suomea. Kerätyn puheen avulla kehitetään puheentunnistusta ja tekoälyä ymmärtämään paremmin suomenkielistä puhetta. Yleishyödyllisessä hankkeessa ovat mukana esimerkiksi YLE, Helsingin yliopisto, Valtion kehitysyhtiö Vake (nyk. Ilmastorahasto) sekä Aalto-yliopisto. Puhetta voi lahjoittaa tietokoneen selaimella tai puhelinsovelluksella. Tutustu kampanjaan tarkemmin täällä.

Aalto-yliopiston puheentunnistuksen tutkimusryhmää johtava professori Mikko Kurimo kertoo puhuneensa aiheen tärkeydestä eri tilaisuuksissa jo kymmenien vuosien ajan. Kurimolla on ollut kampanjan toteutumisessa tärkeä rooli. Hän on muun muassa ohjannut sitä, millaista dataa kannattaa kerätä, kuinka paljon sitä tarvitaan ja keneltä sitä kannattaa kerätä. Puhuttua suomea on nyt kerätty lähes 4000 tuntia, joten seuraavaksi Kurimon tutkimusryhmä kehittää automaattisia menetelmiä datan tarkastukseen, korjailuun ja annotointiin eli aineiston kuvaamiseen ja luokitteluun. 

Muut kielet laahaavat englannin perässä

Miksi suomenkielistä puheentunnistusta on sitten tarpeen kehittää? Puheentunnista hyödynnetään yhä enemmän erilaisissa tärkeissä sovelluksissa, kuten puheohjauksessa, puhehaussa, sanelussa, puheen litteroinnissa, tekstityksessä, tulkkauksessa ja tiedonhauissa. Kurimon mukaan suomenkielisen puheentunnistuksen ongelmista kärsivät ensisijaiset suomalaiset itse ja olisi kurjaa, jos näiden palveluiden käyttö edellyttäisi jatkossakin sujuvaa englannin kielen taitoa.

”Sama tilanne on myös valtaosalla maailman yli 6000 kielestä. Suomella onkin nyt tämän kattavuudeltaan ja avoimuudeltaan ainutlaatuisen datan ansioista mahdollisuus toimia pienten kielten tietoteknisten sovellusten kehityksen pioneerina”, Kurimo kertoo.

Puheen ja kielen tutkimus on itsessäänkin tärkeää, koska se paljastaa tärkeitä asioita ihmisen kommunikoinnista ja käyttäytymisestä – ja suurien aineistojen tutkiminen vaatii myös automaattisten työkalujen kehittämistä.

Lahjoita puhetta -kampanjasta kerätty puhe pitää tutkijat kiireisenä, mutta tutkimusryhmä työskentelee muidenkin mielenkiintoisten projektien parissa. Ryhmä teki vastikään eduskunnan julkisista istuntotallenteista 2008 – 2020 suuren puheaineiston. Lisäksi ryhmässä tutkitaan suullisen kielitaidon tietokoneavusteista mittausta ja harjoittelua, televisio-ohjelmien ja elokuvien tekstitystä sekä haastavien käyttäjäryhmien, kuten lasten ja kielenoppijoiden, puheentunnistusta.

Haluatko osallistua puhetalkoisiin ja parantaa suomenkielistä puheentunnistusta? Kampanja on edelleen käynnissä – lahjoita puhetta osoitteessa lahjoitapuhetta.fi!

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.