Uutiset

Kohti parempaa puheentunnistusta: Lahjoita puhetta -kampanja palkittiin parhaana mobiilipalveluna

Onnistuneen kampanjan vuoksi Suomella on mahdollisuus toimia puheentunnistuksen pienten kielten pioneerina, kertoo professori Mikko Kurimo.
Puheentunnistussovelluksia käytetään yhä enemmän. Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto
Puheentunnista hyödynnetään yhä enemmän erilaisissa tärkeissä sovelluksissa. Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto

Parempaan suomenkieliseen puheentunnistukseen tähtäävä Lahjoita puhetta -kampanja sai Grand One -mediapalkinnon kategoriassa Paras mobiilipalvelu. Grand One on Suomen suurin digitaalisen median kilpailu, ja voittajat julkaistiin virtuaaligaalassa 29.4.2021. Kampanja sai myös kunniamaininnan kategoriassa Paras datan käyttö.

Lahjoita puhetta -kampanjan tarkoituksena on saada kerättyä mahdollisimman paljon erilaista puhuttua suomea. Kerätyn puheen avulla kehitetään puheentunnistusta ja tekoälyä ymmärtämään paremmin suomenkielistä puhetta. Yleishyödyllisessä hankkeessa ovat mukana esimerkiksi YLE, Helsingin yliopisto, Valtion kehitysyhtiö Vake (nyk. Ilmastorahasto) sekä Aalto-yliopisto. Puhetta voi lahjoittaa tietokoneen selaimella tai puhelinsovelluksella. Tutustu kampanjaan tarkemmin täällä.

Aalto-yliopiston puheentunnistuksen tutkimusryhmää johtava professori Mikko Kurimo kertoo puhuneensa aiheen tärkeydestä eri tilaisuuksissa jo kymmenien vuosien ajan. Kurimolla on ollut kampanjan toteutumisessa tärkeä rooli. Hän on muun muassa ohjannut sitä, millaista dataa kannattaa kerätä, kuinka paljon sitä tarvitaan ja keneltä sitä kannattaa kerätä. Puhuttua suomea on nyt kerätty lähes 4000 tuntia, joten seuraavaksi Kurimon tutkimusryhmä kehittää automaattisia menetelmiä datan tarkastukseen, korjailuun ja annotointiin eli aineiston kuvaamiseen ja luokitteluun. 

Muut kielet laahaavat englannin perässä

Miksi suomenkielistä puheentunnistusta on sitten tarpeen kehittää? Puheentunnista hyödynnetään yhä enemmän erilaisissa tärkeissä sovelluksissa, kuten puheohjauksessa, puhehaussa, sanelussa, puheen litteroinnissa, tekstityksessä, tulkkauksessa ja tiedonhauissa. Kurimon mukaan suomenkielisen puheentunnistuksen ongelmista kärsivät ensisijaiset suomalaiset itse ja olisi kurjaa, jos näiden palveluiden käyttö edellyttäisi jatkossakin sujuvaa englannin kielen taitoa.

”Sama tilanne on myös valtaosalla maailman yli 6000 kielestä. Suomella onkin nyt tämän kattavuudeltaan ja avoimuudeltaan ainutlaatuisen datan ansioista mahdollisuus toimia pienten kielten tietoteknisten sovellusten kehityksen pioneerina”, Kurimo kertoo.

Puheen ja kielen tutkimus on itsessäänkin tärkeää, koska se paljastaa tärkeitä asioita ihmisen kommunikoinnista ja käyttäytymisestä – ja suurien aineistojen tutkiminen vaatii myös automaattisten työkalujen kehittämistä.

Lahjoita puhetta -kampanjasta kerätty puhe pitää tutkijat kiireisenä, mutta tutkimusryhmä työskentelee muidenkin mielenkiintoisten projektien parissa. Ryhmä teki vastikään eduskunnan julkisista istuntotallenteista 2008 – 2020 suuren puheaineiston. Lisäksi ryhmässä tutkitaan suullisen kielitaidon tietokoneavusteista mittausta ja harjoittelua, televisio-ohjelmien ja elokuvien tekstitystä sekä haastavien käyttäjäryhmien, kuten lasten ja kielenoppijoiden, puheentunnistusta.

Haluatko osallistua puhetalkoisiin ja parantaa suomenkielistä puheentunnistusta? Kampanja on edelleen käynnissä – lahjoita puhetta osoitteessa lahjoitapuhetta.fi!

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta enemmän, mutta markkinat eivät reagoi

Yhdysvaltalaiset yritykset raportoivat kyberturvallisuudestaan entistä tarkemmin, mutta osakemarkkinoilla reaktiot jäävät vaisuiksi. Vaasan yliopiston ja Aalto-yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että pakollinen kyberraportointi ei innosta sijoittajia tai osakeanalyytikkoja. Sen sijaan suurin hyöty näyttää syntyvän yritysten sisällä.
Tanja Kallio
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Tanja Kallio on saanut Magnus Ehrnroothin säätiön kemian palkinnon

Tanja Kallio on saanut Magnus Ehrnroothin säätiön kemian palkinnon
Sotilaita maastopuvuissa metsässä, edessä naissotilaan kasvot
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yasmin Najjarin lyhytelokuva TJ28 on valittu Cannesin La Cinef -sarjaan

Aalto-yliopistolla on toista vuotta perättäin lyhytelokuva Cannesin opiskelijaelokuvasarjassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusportaalin PDF-tiedostot eivät avaudu

ACRIS-tutkimustietojärjestelmän tutkimusportaalin (research.aalto.fi) PDF-tiedostot eivät tällä hetkellä lataudu. Vikaa tutkitaan parhaillaan.