Kohti kestävää pakkausteollisuutta - Madhawa Basnayaka kehittää ekologisia ja älykkäitä pakkauksia
Huimassa kasvussa olevalla pakkausteollisuusalalla on lisääntyvä tarve pakkaustuotteille, jotka mahdollistavat paitsi pakkausten valvonnan ja jäljittämisen, myös niiden sisäolosuhteiden seurannan. Etäluennan ja älykkyyden tuominen pakkauksiin tuo niihin myös elektroniikan muoviosia. Madhawa Basnayaka kehittää väitöstutkimuksessaan älykkäitä pakkausratkaisuja, joissa fossiilipohjaiset materiaalit korvaa ligniinipitoinen biomateriaali.
”Etsin ratkaisuja siruttomalle RFID-tagille, jonka avulla voidaan seurata pakkauksia ja aistia niiden olosuhteita. Tähän tarvitaan materiaaleja, jotka ovat herkkiä esimerkiksi kosteuden ja lämpötilan muutoksille sekä pakkaukselle kuljetuksen aikana tapahtuville mekaanisille vaurioille”, kertoo Basnayaka.
Haasteita riittää, sillä siinä missä elektronisen RFID-tagin siruun voidaan koodata rajaton määrä dataa, on tieto olosuhteista nyt kerättävä niille herkkien materiaalien avulla. Avainasemaan nousee materiaalien herkkyyden täsmällinen hallinta. Basnayaka ottaa haasteet vastaan ja on innostunut väitöstutkimuksesta, jolla on konkreettinen tavoite: biohajoavista materiaaleista valmistettu älykäs pakkausratkaisu.
”Kestäville ja älykkäille pakkauksille on kysyntää monilla aloilla, erityisesti ruoka-, lääke- ja kosmetiikkatuotteiden kuljetuksissa. Markkinat ovat valtavat.”
Sri Lankasta Viron kautta Suomeen
Nuoresta iästään huolimatta Basnayaka on ehtinyt opintojen ohella hankkia myös kansainvälistä työkokemusta. Hän suoritti luonnontieteiden kandidaatin opinnot kotimaansa Sri Lankan Peradeniyan yliopistossa, mitä seurasivat työt yliopisto-opetuksen parissa sekä tekstiilialan palveluksessa.
Maisteriksi Basnayaka valmistui Tarton yliopistosta pääaineinaan materiaalitieteet ja kestävä energetiikka. Virossa hänet piti opintojen ohella kiireisenä työ tietoliikenneyhtiö Ericssonilla, jossa hän teki elektroniikan komponenttien, laitteistojen ja ohjelmistojen suunnittelua ja testausta.
”Väitöstyössäni pääsen yhdistämään materiaalitieteiden ja elektroniikan osaamistani. Bioinnovaatiokeskuksen monitieteinen projekti on juuri sitä, mitä hain. Väitöstutkimus on nelivuotinen matka, jota edistää aito motivaatio aihetta kohtaan.”
Entä minne tie johtaa tohtoritukinnon jälkeen?
”Voisin nähdä itseni teollisuudessa tiiminvetäjänä.”
Virossa Basnayaka ehti asua lähes neljä vuotta. Myös Suomeen hän on kotiutunut hyvin.
”Nautin luonnosta ja neljästä vuodenajasta. Aion pian aloittaa suomen kielen opinnot. Olen opiskellut myös viroa ja suomen kielessä tuntuu olevan paljon yhtäläisyyksiä sen kanssa.”
Jatko-opinnoilta ja väitöstutkimukselta jäävä vapaa-aikaa kuluu urheilun parissa.
”Pelaan krikettiä ja rugbya täkäläisissä seuroissa. Käyn myös kuntosalilla. Haluan pitää itseni kiireisenä ja urheilu on hyvää vastapainoa akateemiselle työlle.”
Teksti: Marjukka Puolakka
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.