Kiinnostuin kaupunki- ja ympäristösuunnittelusta lukiossa. Halusin opiskella alaa, jossa pääsisin kehittämään ihmisten elämää kestävämpään suuntaan. Päädyin suorittamaan kandidaatintutkintoni Aallon vanhassa energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa, joka tarjosi näköalapaikan erilaisiin tapoihin rakentaa vihreämpää tulevaisuutta.
En juurikaan tuntenut geoinformatiikan alaa ennen kuin menin fuksivuonna kurssille, jolla tutustuin QGISiin ja muihin alan työkaluihin. Yllätyksekseni huomasin, että paikkatieto oli jokaisen aiemmin opiskelemani aihealueen taustalla. Perehdyin ja ihastuin ohjelmointiin Python-johdantokurssilla, jonka päätyttyä valitsin tietojenkäsittelyn sivuaineekseni, sillä halusin yhdistää nämä taidot ympäristöalan opintoihini. Kuopion kaupungin paikkatietoharjoittelijana vietetyn kesän jälkeen minulle oli selvää, että opintoni tulisivat jatkumaan geoinformatiikan maisteriohjelmassa (Master's Programme in Geoinformatics).
Geoinformatiikkaa yhdistetään monesti karttojen tekemiseen käytettäviin ohjelmistoihin tai epämääräiseen "paikkatietoanalyysiin", mutta maisteriohjelmassamme pääsimme todella syventymään paikkatiedon luomiseen, keräämiseen, hallinnointiin ja ymmärtämiseen. Alan ammattilaisten käyttämät ohjelmistot ja laitteet kehittyvät koko ajan, ja siispä maisteriohjelmassa painotetaan alan perusteita ja valmiutta oppia uutta myös opintojen päätyttyä, sillä tämän vuoden viimeisin tieto ei sitä välttämättä ensi vuonna enää ole. Meidän opiskelijamme ja alumnimme pysyvät kärryillä tekniikan kehityksessä ja pääsevät soveltamaan taitojaan useilla eri aloilla. Taivas on rajana, paitsi jos työskentelee satelliittien parissa!
Lempikurssini tähän asti oli "Spatial Data Science for Sustainable Development", johon kuuluvassa ryhmätyössä saimme valita kysymyksen, johon etsisimme vastauksia paikkatietoanalyysin keinoin. Päädyimme analysoimaan melusaasteita suomalaisissa kaupungeissa, selvittämään kuinka moni ihminen asui jatkuvan melun ympäröimänä ja tutkimaan sitä, minkä katujen melusuojaa parantamalla voitaisiin vähentää mahdollisimman monen asukkaan kohtaamaa melua. Kurssilla saimme mahdollisuuden harjoitella paikkatietoanalyysia ja Python-ohjelmointia sekä työskentelemään itsellemme läheisten kestävän kehityksen aiheiden parissa, mikä auttoi ryhmää sitoutumaan työskentelyyn.
Maisteriopintojeni ensimmäisen vuoden aikana minulla oli useimpina arkipäivinä luento tai pari ja aikaa on jäänyt harjoitustöille ja itsenäiselle opiskelulle – usein kurssikavereiden seurassa. Olen myös tehnyt osa-aikaisia tutkimusavustajan töitä Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutilla (MeMo). Instituutti on mukana Circular Green Blocks -hankkeessa, jossa tiimimme on edistänyt kolmiulotteisen paikkatiedon hyödyntämistä tavallista pienemmässä mittakaavassa, kuten taloyhtiöiden pihoilla.
Työaikani ovat melko joustavat ja tehtäviini on kuulunut mm. raporttien valmistelua, konversiotyövirtojen luomista ja hankkeisiimme mahdollisesti soveltuvaan tutkimustietoon tutustumista. Osa työhuoneistamme on samassa rakennuksessa kuin luennot, joten työn ja opintojen yhdistäminen on ollut vaivatonta. Joinain työpäivinä teen aamulla töitä ja käyn luennolla lounaan jälkeen, joskus toisin päin. Kun opintoni ovat vaatineet enemmän aikaa olen voinut vähentää työmäärääni ja päinvastoin.
Tapahtumissa käyminen ja Aallon geoinformatiikan opiskelijajärjestön Poligonin hallituksessa työskentely ovat olleet hauska tapa tutustua toisiin opiskelijoihin sekä työnantajiin. Olen toiminut hallituksen puheenjohtajana vuonna 2023 ja nauttinut etenkin jäsentapahtumien järjestämisestä, olivat ne sitten yrityseksursioita, saunailtoja tai muuta ajanvietettä. Toimin myös Aaltoon uusina saapuneiden maisterifuksien tuutorina syyslukukaudella 2022.
Toivon pääseväni töihin paikkatiedon asiantuntijaksi ympäristösuunnittelua, kaupunkisuunnittelua tai molempia tekevään yritykseen. Tutkimusapulaisen työssä olen oppinut välittämään tietoa alaan perehtyneiltä asiantuntijoilta maallikoille, ja haluaisinkin jatkaa tehtävissä, joissa voin tuoda uusimmat paikkatiedon ja sen keräämisen hyödyt kaupunki- ja ympäristösuunnitteluhankkeisiin. Paikkatieto-opintoja aloittavia kehotan tunnistamaan itselleen mielenkiintoisimman aihealueen geoinformatiikan lisäksi. Paikkatieto itsessään on kiehtova alue, mutta käytännössä se on työkalu, jota pitää soveltaa. Voit saada opintoihin ainutlaatuisen näkökulman ja työelämässä hyödyllisiä taitoja yhdistämällä paikkatieto-osaamisen johonkin toiseen alaan, esimerkiksi kestäviin energiaresursseihin. Jos et epäröi opiskelutovereihin tutustumista ja heiltä neuvojen kysymistä, voi sinulle jopa muodostua oma paikkatietoasiantuntijoiden verkosto työuran tueksi.
Geoinformatiikan maisteriohjelma valmistaa yhteiskuntaan monipuolisia huippuosaajia, jotka kykenevät soveltamaan nykyistä geoinformatiikan tietämystä, mutta myös kehittämään alaa eteenpäin. Ohjelma on erinomainen valinta, jos olet kiinnostunut kartoista, 3D-malleista, globaaleista muutoksista kuten ilmastonmuutoksesta, turvallisuustilanteesta sekä kaupungistumisen kehittymisestä tai jos vaikkapa unelmoit tekeväsi kehittyneitä mobiilisovelluksia.
