Kaupunkiluonnosta mitattavaa: uudet luontotyypit ja kriteerit tukevat luontokadon torjuntaa
Rakennetun ympäristön luonto – puistot, pihat, uusniityt ja monet muut vihreät alueet – voidaan nyt luokitella yhdenmukaisesti ja sen ekologista tilaa myös arvioida vertailukelpoisilla mittareilla. Tuore raportti esittelee rakennetun ympäristön luontotyyppiluokituksen sekä luontotyyppikohtaiset ohjeet, joiden avulla kaupunkiluonnon ekologinen laatu voidaan ottaa aiempaa vahvemmin mukaan maankäytön suunnitteluun, luontovaikutusten arviointiin ja viherrakenteen kehittämiseen.
Raportissa tunnistetaan 16 rakennetun ympäristön luontotyyppiä, kuten puustoiset puistot, maanvaraiset pihat, uusniityt ja ruderaatit eli erilaiset joutomaat. Ekologisen tilan arviointi keskittyy luonnon monimuotoisuuden kannalta olennaisiin rakennepiirteisiin ja kasvillisuuteen. Sen sijaan arviointi ei kata viheralueiden esteettisiä, sosiaalisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja.
”Luokittelu ja kriteerit auttavat tunnistamaan, että rakennetussa ympäristössä on keskenään ekologisesti eriarvoisia viheralueita, sekä tekemään viherrakenteesta näkyvää, mitattavaa ja päätöksenteossa vertailtavaa”, toteaa apulaisprofessori Elisa Lähde Aalto-yliopistosta.
Raportti on laadittu laajassa poikkitieteellisessä yhteistyössä ja se tukee esimerkiksi kaupungeissa tehtävää työtä viherrakenteen ekologisen laadun systemaattiseksi parantamiseksi ja luontokadon torjumiseksi.
Mitä raportti tuo käytäntöön?
Raportti tarjoaa yhtenäisen luokittelun rakennetun ympäristön kasvullisille alueille sekä tarkat tulkinta- ja inventointiohjeet. Lisäksi raportti mahdollistaa ekologisen tilan arvioinnin 0,1–1,0-asteikolla luontotyyppikohtaisilla mittareilla, jolloin kohteiden laatua voidaan vertailla keskenään. Rakennetun ympäristön luontotyyppejä arvioidaan niin kutsuttuina luonnonarvohehtaareina.
”Luonnon luontotyypeille luonnonarvohehtaarit määritettiin vuosi sitten. Nyt myös rakennetun ympäristön luontoarvot voidaan sisällyttää luonnonarvohehtaarien laskentaan esimerkiksi maankäytön suunnittelussa, kaupunkien ja yritysten luontotyön seurannassa ja mahdollisesti luonnonarvomarkkinoilla”, toteaa Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijatohtori Joel Jalkanen.
Luokittelu ja arviointikriteerit on kehitetty ARVO- ja BOOST-hankkeiden asiantuntijatyössä. Työpajasarja toteutettiin marraskuun 2024 ja syyskuun 2025 välillä ja menetelmää pilotoitiin maastossa kesällä 2025. Raportin julkaisija on Green Building Council Finland ja tekijäjoukko edustaa useita organisaatioita, mukaan lukien Helsingin yliopisto (Luomus), Aalto-yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Ohjeistusta on tarkoitus päivittää jatkossa kokemusten ja tiedon karttuessa.
Lisätietoja:
Apulaisprofessori Elisa Lähde, Aalto-yliopisto, 050 471 9171, elisa.lahde@aalto.fi
Tutkijatohtori Joel Jalkanen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, 050 478 788, joel.jalkanen@helsinki.fi
Raportti: Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi (PDF), Green Building Council Finland
Lue lisää uutisia
Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin
Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.
Aalto-yliopisto esittelee kiertotalouden ratkaisuja New European Bauhaus -festivaalilla
Euroopan komission New European Bauhaus eli NEB -aloite kokoaa kestävän tulevaisuuden tekijät kesäkuussa Brysseliin.
Uudella ultraäänineulalla jopa kolme kertaa suurempi näyte – voi mahdollistaa harppauksen syöpädiagnostiikkaan
Aalto-yliopistossa jo vuosia kehitetyn uudenlaisen lääketieteellisen neulan soveltuvuutta kasvaindiagnostiikkaan on tutkittu yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kanssa. Äskettäin julkaistun tutkimuksen perusteella sylkirauhaskasvaimet voitaisiin diagnosoida ultraäänineulan avulla huomattavasti aiempaa tarkemmin. Menetelmää on nyt käytetty onnistuneesti kymmenellä henkilöllä.