Opiskelijat Linh Dao ja Emma Rouhesmaa (markkinointi) sekä Payam Salarvand (Business Analytics) toteuttivat intensiivisen kuuden viikon mittaisen räätälöidyn opiskelijaprojektin Kauppakorkeakoulun dekaanin yksikölle.
Projektissa tarkasteltiin, miten Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu voi lisätä kansainvälistä bränditunnettuuttaan ja edistää yhteistyömahdollisuuksia Suomen ulkopuolella sijaitsevien organisaatioiden kanssa.
Tutkimus keskittyi siihen, miten yritykset näkevät yhteistyön yliopistojen kanssa, mikä motivoi niitä tekemään yhteistyötä kansainvälisten kauppakorkeakoulujen kanssa, miten Kauppakorkeakoulu koetaan ulkomailla ja miten se voisi viestiä vahvuuksistaan paremmin kansainvälisillä markkinoilla.
Projektitiimi yhdisti benchmarking-analyysin, 21 asiantuntijahaastattelua, laajan kirjallisuuskatsauksen sekä LinkedIn-sivun ja verkkosivujen digitaalisen markkinoinnin analyysin. Erityisen tarkastelun kohteena olivat neljä kiinnostavaa markkinaa: Saksa, Espanja, Ruotsi ja Vietnam.
Kauppakorkeakoulun vahvuudet ja mahdollisuudet
Projektissa todettiin, että vaikka Kauppakorkeakoululla on jo useita merkittäviä vahvuuksia – kuten erinomaiset opiskelijat, kansainväliset akkreditoinnit, tutkimusosaaminen, monitieteinen identiteetti ja vahva pohjoismainen innovaatioimago – näistä vahvuuksista voitaisiin viestiä itsevarmemmin ja selkeämmin eri kanavissa, erityisesti yritysten näkökulmasta.
Tätä varten tiimi kehitti koululle kolmiosaisen strategian, joka yhdistää yleisen brändivetovoiman, välittömät toimenpiteet Kauppakorkeakoulun verkkosivuilla ja LinkedIn-sivulla sekä markkinakohtaisen kontaktointistrategian.
Lämmin vastaanotto dekaanin yksikössä
Ulkoisista suhteista vastaavan päällikön Jonna Söderholmin mukaan tiimi ylitti odotukset. ”Olin vaikuttunut jo välikatsauksessa, ja olen vielä vaikuttuneempi nyt. Ja tiedättehän, minuun ei ole helppo tehdä vaikutusta. Monet tiimin suosituksista on syytä viedä käytäntöön.”
Kauppakorkeakoulun dekaani Timo Korkeamäki kommentoi, että opiskelijat onnistuivat vastaamaan laajaan tutkimuskysymykseen erittäin hyvin ja antoivat paljon uutta ajattelemisen aihetta. ”Kiitos erittäin arvokkaasta tiedosta”, hän sanoo.
Myös johtamisen laitoksen apulaisprofessori Iiris Saittakari, joka toimi projektin akateemisena ohjaajana, kiitti tiimiä. ”Emma, Linh ja Payam osoittivat vahvaa ymmärrystä yliopistosektorista ja Aallon asemasta kansainvälisten verrokkien joukossa. He tuottivat oivaltavia tuloksia ja esittivät ne ammattimaisesti tiukalla aikataululla. He suoriutuivat erittäin hyvin paineen alla, ja heidän kanssaan oli ilo työskennellä.”
Esittely ohjausryhmille
Tiimi esitteli tuloksensa myös koulun Corporate Advisory Boardin (CAB) ja International Advisory Boardin (IAB) yhteiskokouksessa. IAB:ssä vaikuttavat muun muassa Sanna Suvanto-Harsaae (Finnairin ja Postin hallituksen puheenjohtaja) sekä yhteistyöyritysten johtajat Lari Hintsanen (Country Managing Partner, Deloitte Finland), Tom Nyman (toimitusjohtaja, KPMG Suomi & Viro), Kauko Storbacka (toimitusjohtaja, PwC Suomi) ja Sailamarja Kähkönen (toimitusjohtaja, ABB Suomi). Paikalla olivat myös sekä CABin että Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiön edustajina hallituksen puheenjohtaja Elina Björklund, hallituksen jäsen Pekka Laaksonen ja toimitusjohtaja Salla Vainio. Kauppakorkeakoulua edustivat dekaani Timo Korkeamäki, ulkoisten suhteiden päällikkö Jonna Söderholm sekä yrityssuhteiden asiantuntija Annemari Rautio.
Esitys sai erittäin myönteisen vastaanoton. Osallistujat arvostivat selvityksen syvyyttä ja suositusten selkeyttä, ja havainnot synnyttivät vilkkaan keskustelun siitä, miten Kauppakorkeakoulu voi jatkossa vahvistaa asemaansa kansainvälisten yritysten joukossa.
Askeleita kohti kansainvälistä bränditunnettuutta
Kaiken kaikkiaan projektissa todettiin, että Kauppakorkeakoululla on vahva perusta kansainväliselle yritysyhteistyölle. Tulokset korostivat alumnien sekä olemassa olevien virallisten ja epävirallisten verkostojen merkittävää roolia siltana kansainvälisiin yrityksiin.
Alumnitarinat, kansainväliset urapolut ja kumppanuuksien referenssit voivat tehdä Kauppakorkeakoulun brändistä konkreettisemman ja uskottavamman sekä ulkomailla että Suomessa. Seuraava askel on viestiä tästä arvosta kansainvälisille yrityksille entistä selkeämmin, itsevarmemmin ja saavutettavammin.
Vahvistamalla viestintäänsä ja hyödyntämällä olemassa olevia verkostoja entisestään Kauppakorkeakoulu voi parantaa kansainvälistä bränditunnettuuttaan ja luoda uusia mahdollisuuksia merkitykselliselle yritysyhteistyölle.